Silvery Ibu-Lele

YLA3 (69p)
LKV2, KUMA, 2 x JS
3 x KRJ-rank.p.
Esteind. 0,27 - Kouluind. 0,05
Lisää kuvia alhaalla!

(C): Eastowest Appaloosas

s.9.2.2002
sp.tamma

Koulu: Va C
Esteet: 160-175 cm

Luonteesta:
Leele on kyllä tottelevainen pikku hepo, mutta joskus sattuu päälle en-kyllä-varmana-mieli, ja silloin on turha yrittää esittää vastalausetta!
Leele ei ole mikään maailman villein hepo, mutta kyllä potku- ja hyppyarsenaaliakin löytyy.
Leele pelkää ihmisiä aika lailla, varsinkin vieraita. tilanne helpottuu pian sen jälkeen, kun Leele on saanut tottua uuteen tuttavuuteen ja saanut häneltä ehkä myös ruokaa. Heti ei pidä mennä paijaamaan, vaan antaa Leelen tehdä aloite. Loppujen lopuksi Leelekin haluaa rapsutuksia.
Leele ei leikittele yksinään ollessaan tarhassa, vaikka saattaisi niin luulla. Vasta sitten, kun kavereita on ja kisa näyttää tarpeeksi houkuttelevalta, Leele ryhtyy mukaan.
Leele ei pomottele muuta kuin silloin tällöin. kun on känkkäränkkäpäivä. Muuten Leele ei uskalla uhitella.
Leele, vastoin luulojani kuitenkin tutkii ahkerasi kaikkea ja kaikkia. Itsesuojeluvaisto on silti tällä tammalla paikallaan. Leele ei viihdy laumassa, vaan mieli kutsuu omaan rauhaan. Kyllähän Leele muiden kanssa toimeen tulee, muttakun ei, niin ei sitten väkisin. Uusi ja jännittävä asia saa Leelen polvet hiukan tutajamaan, mutta pienen maanittelun kanssa se kyllä uskaltaa. Leele on hiukan kuumaluonteinen, mutta itse asiassa hyvin harvoin niin paljon, että viuhuvia kavioita ja napsuvia hampaita saisi varoa.

Ratsastaessa Leele tykkää tehdä temppuja vasta-alkajille ja hermostuneille, mutta ei niistä tempuista harmia ole...ovathan ne vain luokkaa seisonpa-tässä-syömässä-puskaa.
Kokeneemmissa käsissä Leele sitten on kuin sulaa vahaa. Voltit ja väistöt menevät parhaan taidon mukaan, vain silloin tällöin pikkuneiti itsepäisyys saa vallan.
Leele lähestulkoon RAKASTAA esteitä. Katso vaikka sitä ennätystä!!! Voih. Koulustakin tuo pikku hupsu pitää, mutta kun se ei oikein muista niitä pohkeenväistöapuja eikä niitä vaikeita laukanvaihtojakaan...Ja kun oikein pää-siivilänä-päivä on, niin edes ravista laukkaan on neitiä turha yrittää saada. Maastossakin Leele tykkää olla. Joskus varsana se kuitenkin satutti itsensä juurakkoon kompastuessaan, ja siitä lähtien on pitänyt mennä köpövauhtia, korkeintaan kevyttä ravintapaista, kun on pitänyt jalkoihinsa katsoa.
Ethän kisko Leeleä suitsista! Hiukan normaalia herkkäsuisempi tuo neiti on, ja saattaa kovin pelästyä äkkinäisiä liikkeitä hammaslomassaan.