| Paluu Ettan tuli minulle 4 kk vanhana sijoitukseen. Tehtyään kasvattajalleen pennut, siirtyi se omistukseeni. Ettan on aina ollut perusterve mutta onnettomuusaltis koira. Se melkein menetti toisen silmänsä työnnettyään päänsä mäyrän pesään. Neljä viikkoa tästä onnettomuudesta se oli menehtyä jäätyään auton alle. Näiden onnettomuuksien seurauksena Ettania ei kunnolla pystytty treenaamaan vuoteen. Ettan ei ole todellakaan ollut helppo koulutettava. Sillä oli kiitettävästi luontaista agressiota, mutta sen saalisvietti oli puutteellinen, joka näkyi niin otteissa kuin hyökkäyksissäkin. Suojeluun sitä kuitenkin treenattiin ja sain sille SchH3 koulutustunnuksen. Osallistuimme myös useampaan SPL:n suojelun Suomenmestaruuskilpailuun, mutta ei liene yllätys ettemme pärjänneet. Jollain taitavammalla ohjaajalla, koira olisi varmasti pystynyt parempiin tuloksiin. Ettania ei pidätellyt nuorempana mitkään aidat tai lukot. Se kiipesi tarhojen yli ja rikkoi lukot. Tämäntyyppiseen toimintaan sillä kyllä riitti energiaa vaikka kuinka, mutta kun yritin esim. hiihtää sen kanssa, se ei suostunut vetämään metriäkään. Ettan oli aina sellainen, että mikäli toiminta oli sen mielestä riittävän mielenkiintoista, se teki sitä mielellään, muuten se antoi tilaa muille. Ettan jalostustarkastettiin eliniäksi D2:seen ja se on kahden ensimmäisen ja toistaiseksi ainoiden pentueitteni emä. Ettan sai viettää useamman vuoden hyvin ansaitsemiaan eläkepäiviä. Sunnuntaina 13.3.2005 Ettanin kroppa petti. Pää ja sydän olisivat vielä toimineet. Seuraavana päivänä Ettan sai nukkua ikiuneen syliini. |
||||||||
|
