KUUMAA RAUTAA
Älä syytä mua siitä, mitä sä menetit Kun sormes syyttävän laskit, mut jo hukkasit Sä oot terve, niin nuori ja vapaa menemään Vain itse voit elämällä tyhjiös täyttää Matkaan vaan, se saattaa hetken odottaa Niin kulunut vanha fraasi, mutta löydätkö todempaa
	On elämäs kuumaa rautaa, itse sitä taivutat Älä ikinä anna periksi, vaikka kädet jo paloivat On sulla yksi näytös, sen sä saat läpi koheltaa Et voi kelata alkuun, et uusintoja saa
Pienen annoksen hän otti nauraen Iloa elämää, lapsen silmät tuikkien Kaverit pyöri kaupungilla, yksi palvoi saatanaa Toinen riisti henkensä, kolmannen jeesus pelastaa Mut ei arvontaa näin saa suorittaa Jos päävoittona on pelkkää tuskaa vaan
	On elämäs kuumaa rautaa, itse sitä taivutat Älä ikinä anna periksi, vaikka kädet jo paloivat On sulla yksi näytös, sen sä saat läpi koheltaa Et voi kelata alkuun, et uusintoja saa
	On elämäs kuumaa rautaa, itse sitä taivutat Älä ikinä anna periksi, vaikka kädet jo paloivat On sulla yksi näytös, sen sä saat läpi koheltaa Et voi kelata alkuun, et uusintoja saa
	YLÖS

AJETAAN AAVEET POIS
Älä tuhlaa sanoja, jotenkin sen aavistaa Liian korkealle, taidat säkin kurkottaa Tätä tervettä hulluutta, ei saa padota milloinkaan Liian lujaa päässä soi, energia hengiltä riepottaa
	Tarraa muhun, pidetään toisemme maassa Tätä yötä ei tuhlata Hämärään ei paha yllä, ei musta käsi saalista Ajetaan aaveet pois, ajetaan aaveet pois Ajetaan aaveet pois, ajetaan aaveet pois Edes täksi yöksi, edes täksi yöksi
Tänään näen aurasi, ei enää mitään salattavaa Anna mun kipeät kohtasi, kiinni sinussa parantaa Aina tuttu niin tuntematon, kuljettaa aikaan parempaan Hellä pimeys myhäillen, ympäröi rohkaisten
	Tarraa muhun, pidetään toisemme maassa Tätä yötä ei tuhlata Hämärään ei paha yllä, ei musta käsi saalista Ajetaan aaveet pois, ajetaan aaveet pois Ajetaan aaveet pois, ajetaan aaveet pois Edes täksi yöksi, edes täksi yöksi
Enää ei yksikään terävä kieli Voi irti leikata meitä toisistamme Ei voimaamme varastaa Ajetaan aaveet pois, aaveet pois, aaveet pois...
	YLÖS

PUREMA
Kun oma koira puree, on pakko tunnustaa Että puremista pahimmat vieläkin satuttaa Jos luovutan, hyökkäätkö uudestaan, uudestaan?
	Ei haukku haavaa tee, mutta purevaan Saattaa kouristukseen elämänsä menttää Suuri sana rakkaus voi haavat parantaa Vaan uskallanko sydäntäni enää koskaan avata
Ei anna rauhaa rakkaus, ei kultaa muistotkaan Kuka hampaanjäljet kaikki parantaa Mikset purrut napurii tai postinkantajaa
	Ei haukku haavaa tee, mutta purevaan Saattaa kouristukseen elämänsä menttää Suuri sana rakkaus voi haavat parantaa Vaan uskallanko sydäntäni enää koskaan avata
Tunnen haavoistani veren vuotavan Sinä ekan erän voitit - Sen ainoan
	Ei haukku haavaa tee, mutta purevaan Saattaa kouristukseen elämänsä menttää Suuri sana rakkaus voi haavat parantaa Vaan uskallanko sydäntäni enää koskaan avata
	YLÖS

KUKA KULJETTAA MUA
Aina jostakin lähden, aina jonnekkin meen Jos johonkin jään vain lepäämään Kuka kuljettaa mua, kuka minun tahtoo Kenen tahdonvoima liikkeen aikaan saa
	Sinä yksin jäädä saat taas Sillä minä lähden pois Takaisin en koskaan tulla voi Sinä yksin jäädä saat taas Sillä minä lähden pois Takaisin en koskaan tulla voi
Minne kuljenkaan tänään Minne huomenna saapua saan Perille pääsenkö koskaan En tiedä - Katsotaan Jokaisen liikkuvan näen Sinne kaikki matkalla lienee Minne minäkin menen se kertokaa minulle niin
	Sinä yksin jäädä saat taas Sillä minä lähden pois Takaisin en koskaan tulla voi Sinä yksin jäädä saat taas Sillä minä lähden pois Takaisin en koskaan tulla voi
	Sinä yksin jäädä saat taas Sillä minä lähden pois Takaisin en koskaan tulla voi Sinä yksin jäädä saat taas Sillä minä lähden pois Takaisin en koskaan tulla voi
	YLÖS

OUTO KUNNIA
Vuosia vanhat tuhkasi, huutaa yhä nimeäni Ja niin sut ikuisuuteen reunan yli työnsin Omatuntoni ei kohdallasi kolkuta Toimitin sut alueelle josta ei oo paluuta, paluuta
	Sulle nimeni on kuolema Tuskastasi outo kunnia Sulle nimeni on kuolema Tuskastasi outo kunnia
Mä silloin päätin että vahingoniloa Et saa pientä hetkeä kauempaa nauttia Mä silloin päätin että tässä pienois-sodassa Ei ole armoa, ei sääntöjä tunneta, tunneta
	Sulle nimeni on kuolema Tuskastasi outo kunnia Sulle nimeni on kuolema Tuskastasi outo kunnia
Monta kanssaeläjääni säästin siltä tuskalta Jonka sä saat aikaan lyödessäsi selkään puukkoa Mä oman tuomioni kärsin siitä varmana Et enää taatusti katukuvaa rumenna, rumenna
	Sulle nimeni on kuolema Tuskastasi outo kunnia Sulle nimeni on kuolema Tuskastasi outo kunnia
	YLÖS

NUKKAVIERU ONNENONKIJA
Tosiasiaa ei muutettua saa Pimeys kun valon karkoittaa Mennyt menee menojaan ja pois lähti hän Tahtoi jostain jotain enemmän
Epätoivo, yksinäisyys vihdoin muodon saa Kun testi kuva ruudun valloittaa Ikää riittää kyllä, muttei muistoja Ei telkkarista niitä kaiveta
	Rakkautta onnetonta Hiljaisuus todistaa Kehykset niin kauniit Ei voi pelastaa Nukkavierua onnenonkijaa
Meri tekee hyvää, aallot rauhoittaa Tuuleen murheet hetkeks katoaa Juoma niin vapauttaa, juoma oksettaa Kun tiedät, kyllä aamu odottaa
	Rakkautta onnetonta Hiljaisuus todistaa Kehykset niin kauniit Ei voi pelastaa Nukkavierua onnenonkijaa
Mitä hyötyä lyötyä lyödä on Kysyt maailmalta on sen vastaus lohduton Ja se suoraan pilkkaansa irvailee Iskee sormet niskaasi, nahan irti repäisee
	Rakkautta onnetonta Hiljaisuus todistaa Kehykset niin kauniit Ei voi pelastaa Nukkavierua onnenonkijaa
	Rakkautta onnetonta Hiljaisuus todistaa Kehykset niin kauniit Ei voi pelastaa Nukkavierua onnenonkijaa
	YLÖS

LABYRINTISSÄ
Väkivalta jota sokeri kuorruttaa Niin turvallista, nojatuolista tappaa saa Lapsen kasvot kalpeat ruutua tuijottaa Outo himo kasvaa, pienet kädet muovia puristaa
	Labyrintissä kuolemaan taistellaan Veri peittää ruudun, janoa kasvattaa Sankari ylväänä lujaa tuulettaa Fanfaari soi, seuraava rata odottaa
Aamu-aurinko sisään pilkistää Verhot kiinni, ei saa kuvaa himmentää Ei uimaranta kutsu, ei futisnurmetkaan Sillä Hän on täällä, ei saa Häntä sammuttaa
	Labyrintissä kuolemaan taistellaan Veri peittää ruudun, janoa kasvattaa Sankari ylväänä lujaa tuulettaa Fanfaari soi, seuraava rata odottaa
Ruudun eteen viimein nukahtaa Game Over, tappaja katoaa Joystick, pieni ystävä, uninallenaan Tietokone kehtolaulun lurittaa
	Labyrintissä kuolemaan taistellaan Veri peittää ruudun, janoa kasvattaa Sankari ylväänä lujaa tuulettaa Fanfaari soi, seuraava rata odottaa
	YLÖS

LEVOTON
Niin kauniit kasvoi, niihin kiinni jää Hiukset kuin viljaa, piirteitäsi kehystää Mutta silmissäs iloa, pilkettä en nää Elinvoimaas kalvaa jokin, mikä, sen tahdon selvittää
Lähempää sen näkee että sua ahdistaa Jokin sisälläsi huutaa lujempaa Silti ylväästi pystyssä pysyy pieni pää Siroin liikkein uhmaat tuskaa jäytävää
	Unes on niin levoton - levoton Kostee otsas rauhaton En vielä kiinni susta saa - en vielä saa Mutta jaksan odottaa Mä halun pitää sua painajaiset ulos pusertaa Ne kadottaa
Ei auta korukieli suuret sanatkaan Teot ja aika ne yksin todistaa Vielä sen huomaat vierellesi jään Sun ei enää koskaan tartte jäädä pimeään itkemään
	Unes on niin levoton - levoton Kostee otsas rauhaton En vielä kiinni susta saa - en vielä saa Mutta jaksan odottaa Mä halun pitää sua painajaiset ulos pusertaa Ne kadottaa
	Unes on niin levoton - levotoon Kostee otsas rauhaton En vielä kiinni susta saa - en vielä saa Mutta jaksan odottaa Mä halun pitää sua painajaiset ulos pusertaa Ne kadottaa
	YLÖS

ERILAISTA SAMAA
No ei se sinun vikas ollut Mutta et voi syyttää muitakaan Tämän valve-painajaisen Voit vain itse aiheuttaa Edes pienen levennyksen tahdon maailmaas kapeaan Anna tilaisuus, mä ees yritän auttaa Mä tulen kaukaa sieltä Missä maljat vaahtoaa Väsynyttä mieltä ne ruokkii Hetkeks vapauttaa Ei kai maailman lapsi muuta tahdokkaan
	Erilaista samaa kieltä puhuu kumpikin Voi kun ymmärtäisit edes sekunnin Kasvotusten tyhjin sanoin sua lohdutin Sillä hetkellä taas jotain kadotin Jotain, jotain kadotin
	Erilaista samaa kieltä puhuu kumpikin Voi kun ymmärtäisit edes sekunnin Kasvotusten tyhjin sanoin sua lohdutin Sillä hetkellä taas jotain kadotin Jotain, jotain kadotin
Silmiin katsomaan ei pysty Siihen meistä kumpikaan Toivotonta kohellusta Turhaa sanahelinää Eessäs on muuri, en läpi nää
	Erilaista samaa kieltä puhuu kumpikin Voi kun ymmärtäisit edes sekunnin Kasvotusten tyhjin sanoin sua lohdutin Sillä hetkellä taas jotain kadotin Jotain, jotain kadotin
	YLÖS

LEIKATTUA PORNOLEFFAA
Suutas kuivaa, silmät vuotaen vaellat Elinvoimas asvaltille oksennat Itsesääliinhän ei pitänyt enää törmätä Mutta kun kaikki meni, mitä muuta onkaan jäljellä Hymykuoppien tilalla pelkkää tyhjää vaan Ryhtiäs kumaraa et pysty suoristaa
	Sun touhus on kuin leikattua pornoleffaa Kun huulille saat niin katkaistaan Arvoitusta tylsää johon ei kukaan vastaa Äitelää iskelmää joka ei lopu koskaan
Sä olit niinkuin pullataikinaa Sua leipoi jokainen jolla oli arvovaltaa Nöyrin mielin jätteet keräsit Kärsit hiljaa, mölyt mahaas imaisit Jokaista pelleä maireasti palvelit Niskas katkesi kun liian syvään kumarsit
	Sun touhus on kuin leikattua pornoleffaa Kun huulille saat niin katkaistaan Arvoitusta tylsää johon ei kukaan vastaa Äitelää iskelmää joka ei lopu koskaan
	Sun touhus on kuin leikattua pornoleffaa Kun huulille saat niin katkaistaan Arvoitusta tylsää johon ei kukaan vastaa Äitelää iskelmää joka ei lopu koskaan ei koskaan, ei koskaan, ei koskaan
	YLÖS

MYSTEERI
Tyhjyydestä tyhjyyteen, sun kuulin kulkeneen Ratkaisuun ennenaikaiseen matkas päättäneen Niin paljon odotit, mutta paljon menetit Kun elämänlanka katkesi, häneltä jota rakastit
	Taas mä mietin Että miten suuri mysteeri onkaan pieni ihminen Kutsun sait sä kauniin mutta väärän avaimen Miten suuri mysteeri onkaan meistä jokainen Kun sydän särkyy, toinen jatkaa toinen päätyy tekoon viimeiseen
En arvata, voi tuskaas, tulkita Mutta edes yritin, kun sua lohdutin Jos oisin tiennyt tän, oisin tehnyt enemmän Mutta emme voi palata, siis lepää ystävä rauhassa
	Taas mä mietin Että miten suuri mysteeri onkaan pieni ihminen Kutsun sait sä kauniin mutta väärän avaimen Miten suuri mysteeri onkaan meistä jokainen Kun sydän särkyy, toinen jatkaa toinen päätyy tekoon viimeiseen
Toivon että pääsit samaan paikkaan minne hän Toivon että löysit tien, ylös viettävän
	Miten suuri mysteeri onkaan pieni ihminen Kutsun sait sä kauniin mutta väärän avaimen Miten suuri mysteeri onkaan meistä jokainen Kun sydän särkyy, toinen jatkaa toinen päätyy tekoon viimeiseen
	YLÖS

KOVA HINTA
Jos pakko on, niin murjo vaan Kunhan päästät mut jatkamaan Jos täytyy sun opettaa, niin Olen valmis mä kuuntelemaan Se ei meinaa sitä että mitään oppisin Vapaaehtoisesti luovuttaisin Kun kerran sain mä maistaa Tahdon kaiken kurkustani alas kaataa
	Mä oon valmis, mä oon valmis Mä oon valmis Siitä kovan hinnan maksamaan Valmis, mä oon valmis Mä oon valmis Siitä kovan hinnan maksamaan nimeä se vaan
Tiedän helpommin tän tehdä vois Valmiit jalanjäljet astella pois Mut on piisejä vääntämättä Monta pippaloa juhlimatta Ja seison tässä ja rystyset valkoisina puristan Tätä minkä olen itse luonut Oman rujon kauniin maailman
	Mä oon valmis, mä oon valmis Mä oon valmis Siitä kovan hinnan maksamaan Valmis, mä oon valmis Mä oon valmis Siitä kovan hinnan maksamaan nimeä se vaan
	Mä oon valmis, mä oon valmis Mä oon valmis Siitä kovan hinnan maksamaan Valmis, mä oon valmis Mä oon valmis Siitä kovan hinnan maksamaan nimeä se vaan
	YLÖS