L U O N N E

Hurmis löysi tiensä luokseni jonkin aikaa sitten, kun ihan huvikseni vain katselin hevosia. Kuulin että Hurmaaja on myynnissä, joten hetken aikaa mietittyäni päätin tämän nimensä veroisen hurmurin ostaa. Niin, ostin Humun siis smoothartilta :) Yhteistyö pelasi jo alusta alkaen ja Humun ostamista en ole katunut hetkeäkään. Hurmis tulee todennäköisimmin painottumaan kilpailupuolelle, mutta on silti aika-ajoin tarjolla siitokseen. Parit jälkeläiset hän kumminkin tulee saamaan, ja kun aika on, herra pääsee onnellisille eläkepäiville :)

Luonteeltaan Humu on vähän höpsö. Se on kyllä kiltti, mutta omaa tyypillisiä orimaisia piirteitä. Se vaatii hoitajaltaan määrätietoisuutta ja auktoriteettia, että sen kanssa voi olla. Tai no, tietenkin sen kanssa voi olla ilmankin noita kahta luonteenpiirrettä, mutta se miten yhteiselo tulisi sujumaan on toinen juttu.  Jos huoltaja kumminkin osaa komentaa, mutta samalla rakastaa olen mukavaa, leikkisääkin seuraa. Se nauttii kovasti harjaamisesta eikä pistä vastaan vaikka harjaisi vastakarvaan (mitä emme kuitenkaan tee xD) Pikkuruinen pahe löytyy kuitenkin hoitelu-osastoltakin. Hurmiksesta on äärettömän hauskaa kiusoitella hoitajaansa kavioita puhdistaessa. Joko se rimpuilee tai sitten se oikein painamalla painaa jalkansa maahan ettei nostaminen onnistu. Jälkimmäiseen auttaa kevyt(?) tönäisy, ensimmäiseen ei taida auttaa muu kuin kärsivällisyys. Mutta vaikka Humu olisi karsinassa kuinka viehättävä tahansa, ei se oli narunpäässä mitään muuta kuin pikku pirulainen. Se voi hyppiä pystyyn ja tepsutella ympäriinsä välittämättä taluttajasta ollenkaan. Vaikka ei tarvitsisi, niin raippa kannattaa ottaa mukaan, eikä ylimääräisiä talutusreissuja pahemmin harrastella. Mutta yleisesti Humu on fiksu, ajatteleva hevonen joka on seurallinen ja luotettavaa ihmistä rakastava.
Tarhassa Humu viihtuu samalla tavalla kuin muutkin hevoset. Ensiksi pitää tietenkin sotkea itsensä niin hyvin kuin mahdollista. Mieluiten vielä hoitajan nenän alla. Hurmis ei tapaa rähinöidä muiden kanssa, vaan liikuskelee lauman mukana ja syö siinä ohimennen. Matkustelu ja kilpaileminen sujuu pojalta kummatkin.  Humu ei ole koskaan autoja pelännyt, joten kilpailu (tai astutus-) matkojen aloittaminen ei tyssähdä siihen, että Humu pistäisi liinat kiinni. Myös kilpailuradat ja yleisö ei aiheuta Hurmikselle turhia paineita. Oikeastaan se viihtyy suuren yleisön edessä. Lähellä olevat tammat saattaa sitä hiukan hermostuttaa mutta aina se on hallinnassa pysynyt ;)

Ratsastaessa  Humu on mainiota seuraa niin pitkille kävelylenkeille kuin nopeutta ja tarkkuutta vaativille esteradoille. Se on perusluotettava, mutta kumminkin omilla aivoilla ajatteleva ori. Se pärjää hyvin niin koulussa kuin esteillä ja on maastokaverinakin oivaa seuraa. Askellus on lyhyttä ja pehmeää. Kouluratsastus on ehkä enemmänkin se Humun laji. Vaikka se ei ehkä ole mitään superluokkaa kapasiteelitaan, se kumminkin itse nauttii kovasti hiljaisesta kouluradasta jossa on vain ratsastaja ja hevonen. Esteet kyllä menevät, toki, mutta pääasiassa kotikentältä. Kyllä sillä voi esteitä kisata, mutta painotamme silti Humun mieliksi kouluun :) Maastoon Hurmis on myös oiva kumppani. Se ei puskan kahinaa eikä traktoria kavahda vaan tykkää baanata vauhdilla metsän polkuja pitkin x)