L U O N N E

Eräänä kauniina heinäkuun päivänä löysin itseni ostamassa itselleni uutta hevosta. Ensimmäistä New Forestini, Ossia. Ossi osoittautui jo ensi tapaamisella sosiaaliseksi sydäntenmurskaajaksi. Se on hyväluonteinen hevonen, utelias ja seurallinen. Vaikka se saattaakin olla vähän hankala ratsastettava, niin jo pelkkä katse sen nappisilmiin ja on valmis antamaan mitä tahansa sille anteeksi.

Mutta tutkitaanpas Ossin luonnetta hiukan tarkemmin. Perusilme Ossilla on aina reipas ja vastaanottavainen. Edes huonoina päivinä se tuskin harkitsisikaan kenenkään satuttamista. Useimmiten se tykkää olla tällöin omassa rauhassaan. Ossi on ystävällinen niin ihmisille kuin eläimillekin, vaikka se onkin kovin mielellään aina ensimmäisten joukossa saamassa ruokaa. Tällöin saattaa syntyä pientä rähinää, mutta sen verran lepsu ori Ossi kuitenkin on, että antaa ylempiarvoisten ruokailla ensimmäisenä tarhassa. Kun kaurakärryt kolisevat tallissa voi kuulla matalan, mutta sitäkin kovempi äänisen, hörinän. Se on Ossi. Ossille kelpaa kaikki mikä vain suuhun mahtuu, se on hyvin perso makupaloille. Ihan yleisesti hoidettavana Ossi on nätisti. Se kiintyy hoitajaansa helposti. Vaikka se onkin ori, se soveltuu pienemmillekin hoitelijoille :)

Ratsastaessa Ossi mukava, mutta helposti kuumeneva. Vaikka se onkin herkkä avuille jo valmiiksi, se innostuessaan kuuntelee apuja entistä paremmin joten useimmiten raippa ja kannukset ovat täysin turhia välineitä. Tätä tapahtuu useimmiten esteillä, joten ratsastajana täytyy olla hiukan kokeneempi. Ei ole ollut mitenkään erikoista, että kokemattomammat ratsastajat ovat erehtyneet estetunnilla puristamaan pohkeilla turhan kovaa, jolloin Ossi on syöksynyt matkaan kuin tykin kuula -samalla ohi esteiden. Kokeneen käsissä herra on kuitenkin loistava hyppääjä, luotettava, ja kuitenkin rehellinen. Kilpailuissa ori vähän jännittää, mutta radalle päästyään on kuin kotonaan. Hieno hevonen <3