Marraskuun alussa 2002 painoin 72 kg. Se on 10 kiloa enemmän, mitä painoin painavimmillani ennen kuin minusta oli noin vuosi sitten tullut äiti.

Olen aina ollut helposti lihovaa tyyppiä, mutta koskaan ennen en ole ollut niin painava kuin raskaana ollessani ja synnytyksen jälkeen. Söin sikana kaikkea mahdollista, kun oli nälkä ja pelkäsin, ettei lapsi ei muuten kasva kunnolla, ja synnytyksen jälkeen pelkäsin ettei muuten tule kunnolla maitoa.

Kun mietin kaikkea sitä, mitä olen syönyt, en yhtään ihmettele miksi lihoin ja miksi en sitten taas laihtunut.

Yritin syksyllä moneen kertaan aloittaa laihdutuksen. Turhaan. Aina kun sain 2-3 kiloa tippumaan, painon lasku pysähtyi, iski masennus ja jojosin samat 2-3 kiloa takaisin. Ihme kyllä, en kuitenkaan lihonut sen enempää, vaikka suklaapatukoita kului enemmän kuin kehtaan edes kertoa.

Sitten joku naksahti päässäni. Tajusin olevani ruma, rupsahtanut ämmä, ja peilikuvasta näkyi joku ällöttävä plösö, joka näytti 10 vuotta ikäistäni vanhemmalta. Halusin taas näyttää nätiltä ja seksikkäältä, maksoi mitä maksoi.

Ahmin tietoa sekä netistä että kirjastosta ja päätin, että huomenna aloitan. Ja tällä kertaa päätös piti.

EUFORIAA

Kun aloitin, päätin heti, että mitään ylimääräisiä herkkuja en syö, ennen kuin paino näyttää tasan 5 kiloa vähemmän kuin nyt ja punnitsen itseni tasan kerran viikossa enkä yhtään enempää.

Ajattelin, etten pidä mitään kiirettä, ettei sitten turhaan pety, mutta ensimmäisellä viikolla tippui yli 2 kiloa. Toisellakin yli kilon ja pudotusta tuli siitä eteenpäin joka viikkoa. Olin onnesta sekaisin eikä edes tehnyt mieli syödä mitään ylimääräistä. Maanantaiaamut olivat yhtä juhlaa, kun joka kerta vaaka näytti miinusta. Alle kuukaudessa olin laihtunut niin paljon, että sain napin kiinni housuista, josta laihdutuksen alussa läskit valuivat vyötäröltä yli. Muutenkin oli olo taas pitkästä aikaa energinen.

VÄSYMINEN

Ensimmäinen takapakki tuli vähän ennen joulukuun puolta väliä, mutta onneksi siihen mennessä painoa oli tippunut jo 7 kg enkä enää viitsinyt hermostua. Osasin kyllä odottaa, että eihän laihdutus koko ajan pelkkää juhlaa voi olla.

Syykin selvisi, miksi paino ei enää tippunut: kuukautiset alkoivat ensimmäistä kertaa raskauden ja synnytyksen jälkeen.

Kuukautisten jälkeen painoa tippui vielä noin kilo ihan mukavasti, mutta sitten tuli joulu ja taas 2 kg takapakkia. Ei siinä auttanut kuin laihduttaa ensin ne joulukilot pois ja jatkaa siitä, mihin jäätiin. Se oli vielä helppoa, mutta kun vihdoin pääsin 8 miinuskilon rajalle, tuli jonkinlainen väsymys. Tuntui, että olin jo päässyt välitavoitteeni paremmalle puolelle, enkä enää jaksaisi jatkaa.

Mutta kuitenkin. Sain vielä pinnisteltyä itseni 63 kiloon, ja nyt paino vaihtelee 63-64 kilon välillä. Ja tavoitteeni siis oli se 62 kg, ja mielellään vähän sen allekin. Vasta silloin olen tyytyväinen, joten tästä se nyt alkaa...

QUUN VIIMEISTEN KILOJEN PÄIVÄKIRJA