Hugo Pratt: Corto
Maltese Samarkandissa. Alkuteos La Maison d'oreé de Samarkand.
Suomennos Heikki Kaukoranta. Tekstaus Hannu Peippo. Kustannus Oy Jalava
1988. 144s. 75 mk.
Italialaisen sarjakuvataiteilija Hugo Prattin luoma
onnensoturi ja laivaton merimies Corto Maltese seikkailee
neljännessä suomennetussa kirjassaan tällä kertaa
Turkin vapaussodan pyörteissä. Historiansa osaava voi
päätellä tapahtumavuodeksi 1922. Kemal Atatürk
on nousemassa valtaan ja sota Kreikkaa vastaan on lopuillaan. Mutta
ääriturkkilaiset ryhmät eivät pidä Kemal
Atatütrkin länsimaistamispyrkimyksiä
välttämättä hyvänä asiana. Atatürkin
vastustajat haaveilevat suuren yhtenäisen turkkilaisvaltion
luomisesta johtajanaan Enver-Passa, maanpakoon joutunut Turkin
armeijan entinen ylipäällikkö.
Tähän historialliseen taustaan Hugo Pratt istuttaa
tällä kertaa levottoman merikapteeninsa. Liikkeelle
individualistisen onnensoturimme on saanut kuitenkin haave suuresta
kulta-aarteesta, jonka perässä hän vaeltaa aina
Rhodokselta Samarkandiin. Tahtomattaan hän joutuu keskelle sekavia
tapahtumia, sisällissodan aallokoihin, Neuvostoliiton, Turkin ja
Persian rajaseuduille. Keskelle kaaosta turkkilaisine ja
neuvostoliittolaisine sotilaineen.
Kertojana Hugo Prattia on pidetty suurten psykologisten
seikkaliuromaanien taitajien - London, Conrad - perinteen
jatkajana. Eikä syyttä, hengeltään nämä
tarinat ovat vähintäänkin yhtä väkeviä.
Pratt viittaa itsekin avoimesti esikuviinsa, ja eräässä
toisessa Corto Maltese-tarinassa tapaamme yhtenä
päähenkilönä itsensä Jack Londonin. Prattin
voidaan katsoa saaneen vaikutteita myös uudemmasta
amerikkalaisesta jännityskirjallisuudesta. Corton yksinäinen,
ulkopuolisena pysyttelevä hahmo voidaan rinnastaa Chandlerin
ja Hammetin vastaaviin - Marloweed tai Spadeen, vaikka
varsinaiset kirjalliset yhteydet ovatkin vähäisemmät.
Graafisen pohjan Pratt on puolestaan ammentanut
amerikkalaisen seikkalilusarjakuvan kulta-ajalta, selvänä
esikuvanaan Milton Caniff. Tältä perustalta Pratt on
vuosien saatossa kehittänyt oman, persoonallisen, voimakkaasti
mustaan ja valkoiseen pelkistävän tyylinsä. 
Hyvin
hän on myöskin omaksunut elokuvalliset keinot - montaasin.
Tuon paljon puhutun montaasin; näemme yhtaikaisia, rinnakkaisia
tapahtumia, jotka niveltyvät mystisiin unijaksoihin.
Pratt on perinnetietoinen sarjakuvantekijä, joka on
onnistunut luomaan vanhoista aineksista jotakin uutta ja
persoonallista. Mutta ilman rasitteita ei ole Prattkaan, Corto Maltese
Samarkandissa on tarinaltaan ja etenkin teemoiltaan jonkinlainen
toisinto ensimmäisenä suomeksi julkaistusta Corto Maltesen
siperialaisseikkailusta.
Tämä seikka on omiaan
vähentämään tarinan tehoa, ei ehkä silloin jos
ei siperialaisseikkailua ole lukenut, mutta selvästikään
Pratt ei ole pyrkinytkään etsimään uusia teemoja.
Vanhat toveruus, ahneus ja sotilaalliset kunniakysymykset ovat saaneet
kelvata, rehtihenkisen seikkailutarinan perusaineksia kun ovat.
Muita Corto Maltese Samarkandissa -albumin heikkouksia ovat
turhan aneemiset sivutaitot ja tasaisen junnaava ruutujako; lähes
jatkuva sivun jako kahteentoista yhtäsuureen ruutuun ei anna
kovinkaan paljon mahdollisuuksia kerronnallisiin nyansseihin.
Lisäksi Prattille tyypillinen suvantopaikkoja luova kappalejako
puuttuu tyystin.
Nämä ovat kuitenkin kokonaisuuden kannalta miltei
mitättömiä seikkoja. Pratt on jälleen tehnyt
kirjan, joka ei päästä lukijaansa helpola, vaan pakottaa
tämän ajattelemaan, etsimään seikkailun
sisältä syvempiäkin merkityksiä.
Viihtymään vaativammalla tavalla.
Moderni sarjakuvaseikkailu perinteisistä aineksista.