José Muñoz - Carlos Sampayo: Alack Sinner (1). Suomentanut Marja Luoma. Tekstaus ja ulkoasu: Pentti Nuortimo ja Pentti Otsamo. Oulun Sarjakuvaseura 1989. 88 s.

Argentiinalaissyntyisten piirtäjä José Muñozin ja käsikirjoittaja Carlos Sampayon luoma yksityisetsivä Alack Sinner on sukua Hammetin ja Chandlerin kyynisille ja kovaotteisille dekkareille. Mutta siinä missä muut ovat tyytyneet pelkästään jäljittelemään Cahndlerin ja Hammettin kehittelemiä kuvioita, ovat Muñoz ja Sampayo väistäneet kliseet ja maneerien pahimmat karikot. Alack Sinner on Suomen oloissa harvinaista sarjakuvaa. Valitettavasti nyt ilmestynyt ensimmäinen osa ei ole parasta Sinneriä. 

Sarjakuvan perusasetelma on itse asiassa dekkaritarinoille hyvin tyypillinen. Alack Sinner on entinen poliisi, joka moraalisten omantunnonkysymystensä vuoksi on joutunut eroamaan poliisivoimista. Yksityisetsivän työt eivät tietenkään suju kovin hyvin, Sinner törmää usein voimattomana ympäröivään todellisuuteen. Alkuun mitättömiltä tuntuvat jutut kasvavat lopulta ylivoimaisiksi. Poliisikunta on korruptoitunutta ja isompien vapaille on varottava astumasta. Entisen esimiehensä, poliisipäällikkö Demetrius Demetriuksen kanssa Sinner on tietenkin riidoissa. 

Alack Sinner kasvaa kuitenkin lähtöasetelmiensa yli. Sankareita ei sarjakuvasta löydy. New Yorkin likaisilta kaduilta löytyvät epätoivo, siirtolaisuus, synkät kohtalot. Alack Sinneriin ovat Muñoz ja Sampayo suodattaneet omia kokemuksiaan. He molemmat joutuivat pakenemaan Argentiinasta 1970-luvun alkuvuosina poliittisen tilanteen vuoksi. Tavallisten ihmisten kohtaloita, siirtolaisuutta, henkistä vieraantumista ja oikeudenkäytön etiikkaa Muñoz ja Sampayo kuvaavat sarjakuvissaan, antaen lukijoilleen pohdiskeltavaa. Nyt nämä teemat eivät ole niin selvästi esillä kuin sarjakuvan uudemmissa jaksoissa. 
Albumissa julkaistu Websterin tapaus vuodelta 1975 on kaksikon ensimmäinen sarjakuva ja vielä niin kuviltaan kuin juoneltaankin melko lähellä tavallista tusinadekkaria. Muñozin viiva on tässä tarinassa vielä realistisen ulkokohtaista, näkyvää maailmaa sellaisenaan kuvaavaa. 

Albumin kolmesta tarinasta ensimmäinen, Keskustelu Joen kanssa, on tuorein. Siinä Muñoz on uskaltautunut jo ekspressiivisemmille linjoille. Mustaa pintaa ja tyylittelyä on käytetty rohkeammin. Ero Websterin tapaukseen on enemmän kuin selvä. Muñozille ja Sampayolle tyypilliset rajut kuvakulmat ovat jo näkyvissä. 
Joka tapauksessa Alack Sinner on vahvaa sarjakuvaa. Tekijät ovat saaneet sen hengittämään ja tunnelma on yhtä väkevä kuin Chandlerin kirjoissa. Sinnerin tekijät kuvaavat oman aikansa todellisuutta, kuten Chandlerkin teki aikanaan. 
Oulun Sarjakuvaseura on tehnyt Sinnerin julkaistessaan huolellista työtä. Albumin tekstaus jäljittelee onnistuneesti Muñozin alkuperäistä, ulkoasu on komea. Toinen osa on tulossa, jolloin saamme tutustua uudempiin ja voimallisempiin Sinner-tarinoihin.