| MERI JA HAAVEET Ken kaupunkien syövereissä elää Hän jotain kovin suurta menettää Sen kaikkein uskomattomimman tunteen Kun kokee tyrskyn luona suuren veen Oi kunpa voisin syvälle sukeltaa Sen vapauden määrän tavoittaa Niin moni eläin kyllä pystyy siihen Vaan turha yrittää on ihmisen Meri ja haaveet, vankeus ja maa Häilyvä viiva ne erottaa Meri on kaunis, voin tuntea sen Tuudittaa sieluani kärsinyttä Meren rannikko tuulinen (Meri ja haaveet) Horisonttiin katson ja unelmoin (Meri ja maa) Mitä muutakaan mä tehdä voin? (Meri ja haaveet) Ajatuksenikin kauas kantaa Nyt meren pohjaan sekä taivaan taa Meri ja haaveet, vankeus ja maa Häilyvä viiva ne erottaa Meri on hiljaa, aistia voi Rauhaisan sinisen pintansa alla Kohtalon sinfoniat soi Meren kaunis taika montaa pettänyt on Montaa pettää meri tuo, uskomaton Meri ja haaveet, vankeus ja maa Häilyvä viiva ne vain erottaa Meri on viisas, vaan ihminen saa Helposti viisauden vastaavan kantaa Kunhan ensin vain oivaltaa Että meille on luotu maa (Meri ja haaveet, vankeus ja maa), vankeus ja maa (Häilyvä viiva) ne vain erottaa Meri on viisas, vaan silti ihminen saa Helposti viisauden vastaavan kantaa Kunhan ensin vain oivaltaa Että meille on luotu maa |