Högt över havet -suomennokset: Ehdokas 2
TomiTu:
MERIEN MYRSKYT

Tunteitaan tunnustaa, ei hän koskaan aio
Roolipeliin heittäytyy vain
Aavistaa ei kukaan saa,  milloinkaan
Koska maski jäinen pois sulaa voi

Tunteitaan tuosta vaan ei hän mistään taio
Sydämellään viestitä ei
Löydä en mä kanavaa,  sopivaa
Jolla saisin signaaleihin selityksen

Merien myrskyt mua saa satuttaa
Aaltojen tyrskyt voi mut nujertaa
Silti sut tahdon viereeni mun
Sinuun turvaudun
Merien myrskyt mua saa satuttaa
Rannikon syksyt susta ain muistuttaa
Viima ja tuisku vierelläin on
Tunnen (minäkin tunnen)
jo kohtalon

Vastakkain vierekkäin aika kulkee jälleen
Leikkii yhä hän peliään
Toisia kun satuttaa  tuosta vaan
Kärsimystä itse kohtaa ei milloinkaan

Rinnakkain ristikkäin sieluin kohta huutaa
Miksi tämä jatkua saa
Sua ootinko mä liika jo,  kun kohtalo
Jakajaksi pelin ryhtyi  mun elämäin.

Merien myrskyt mua saa satuttaa
Aaltojen tyrskyt voi mut nujertaa
Silti sut tahdon viereeni mun
Sinuun turvaudun
Merien myrskyt mua saa satuttaa
Rannikon syksyt susta ain muistuttaa
Viima ja tuisku vierelläin on
Tunnen (minäkin tunnen)
Nyt tunnen (nyt mä tunnen)
Jo kohtalon (tahdotkohan sä ollenkaan)

TAKAISIN