Trickwood.
Trickwood on vuoden 2007 tammikuussa toimintansa aloittanut virtuaalitalli ja ponisiittola, joka kasvattaa harfilngereja, ratsuponeja ja welshejä (A, B, C, D, PB). Muun rotuisia otuksia tallissamme ei nähdä (eikä tulla näkemäänkään, ainakaan ennen vuotta 2008 eli ei koskaan), edes yksityisten puolella, koska vaalimme puhtaita sukulinjoja ja puhdasrotuisia poneja ja plaaplaa, se sama fraasi kuin kaikilla muillakin siittoloilla, you know.
Talli.
Itse talli on suuri, punainen rakennus, jota ei voi olla huomaamatta. Suuri kyltti oven yläpuolella toivottaa tulijat tervetulleiksi. Pienempi kyltti isomman alla varoittaa ylivilkkaasta (suom. vittumaisesta) tallikoirasta, joka voit nähdä ajattamassa ponilaumaa takaa.
Sisältäpäin talli on kodikkaan oloinen, lämmin ja tilava. Ponit katselevat innokkaina tulijoita ja kurkistelevat karsinoiden oven yli yrittäen tutustua tulijaan. 3m x 4m kokoisia karsinoita tallista löytyy 50.
Satulahuone löytyy käytävän varrelta. Varusteet ovat aina kiiltävänä paikoillaan odottamassa seuraavaa ratsastuskertaa, kaikki on aina käden ulottuvilla, eikä koko satulahuonetta tarvitse kääntää ympäri, jotta löytäisi jotain. Tavarat ovat hyvässä järjestyksessä ja paikoillaan siitäkin syystä, että ylivilkas tallikoiramme on keksinyt, että kaikki mikä lojuu lattialla, on tarkoitettu syötäväksi. Emme siis vastaa kadotetuista harjoista tai pureskelluista saappaista, koska teitä on varoitettu.
Tallialue.
Lantala sijoitsee tallin lähettyvillä, puruvarasto on aivan tallin vieressä. Niin mielenkiintoinen asia että siitä pitää jauhaa seuraavat viisi vuotta... jätetäämpä tämä asia nyt rauhaan, kaikki tietää nyt kaiken oleelisen lantalasta ja puruvarastosta ja näinjoo. Muuten, varoitus: tallikoirallamme on mielenkiintoinen tapa asua puruvarastossa ja hyökätä tulijoiden nilkkojen kimppuun ja repiä housut ja kengät kauniiksi palasiksi (jonka jälkeen olet koiran mielestä erittäin hemaiseva). 8DD
Laitumia tallillamme on tasan kaksi: orilaidun ja tammalaidun. Laitumet ovat kooltaan sitä luokkaa, että parikymmentä hevostakin pystyisi elämään siellä vuoden ympäri, koko ajan. Laitumilla on kolme katosta ja useampi vesipaikka. Ja laitumillamme on eräs erittäin outo ominaisuus: ponit kammoavat niitä. Ei, laitumille ei ole kuollut mitään (korkeintaan koira on tappanut pikkulintuja, se sika) tai siellä ei muutenkaan kummituksia vaella (koira pitää siitä huolen), mutta ponien laidunkammo johtuu yksinkertaisesti siitä koirasta - ei ole outo näky, että pieni jackrusselinterrieri ajattaa koko tamma- tai orilaumaa takaa hurjasti räksyttäen ja ponit pinkovat karkuun ilmeisen kauhuissaan niin lujaa, että hakkaisivat kaikki laukkahevoset mennen tullen.
Siis vou mään, oli ihan unohtua - juoksutuskone ja varasto. Tehän tiedätte, että välillä laukkahevosia pistetään juoksutuskoneeseen kävelemään (jos ette tiedä, kuvitelkaa - kyllä te siihen luultavasti pystytte) ja näineespäin? Meilläkin on sellainen, entisten tallinomistajien jäljiltä, ja mehän reippaina naisina pistimme koneen uusiksi - ja nyt se sopii poneille. Yleensä ponit kyllä vetävät hirveää laukkarasenkia siinä, koska ah!-niin-ihanasta-räksyttäjäpiskistämme (jota koiraksi tai Räksyksi haukutaan) on hupaisaa tulla juoksentelemaan sinne kun ponit on pistetty treenaamaan. Se elukka vielä aiheuttaa jollekin poneista sydänkohtauksen..
Siisjoosevarasto. Varastossa pidämme kärryjä (joita on peräti kuudet ja joissa koira pesii), valjaita (joita on niin paljon ettemme ole laskeneetkaan :DD), koulutörppöjä (jotkut kutsuvat niitä kartioiksi, koira kutsuu niitä kusipaikoiksi), estepuomeja ja muuta estesälää (koiralla on sitten mielenkiintoinen tapa kaataa estesysteemit päällesi jos tulet lähelle, muistakin varoa - se piski on tarpeeksi vahva vetääkseen narua hevosen kanssa ja sitä paitsi se on ihan oikeasti kieroutunut) sekä kaikkea ylimääräistä tyyliin palkintopalleja, kunnostusta vailla olevia satuloita (joita ei koskaan saada korjattua - koira pitää siitä huolen) sekä ylimääräisiä remmejä ja suitsia (joista suurin osa muistuttaa lähinnä jonkin vyön rippeitä, kiitos koiramme). Tämä suurselostus varmaan valoitti elämäämme sen verran paljon, ettet saa unta viikkoon.
Päärakennus.
Päärakennuksen esittelen tässä vaiheessa. Se on punainen, kaksikerroksinen tiilitalo jonka takana on hemaiseva puutarha omenapuineen ja porkkanapenkkeineen ja suurine Räksyn kaivamine aukkoineen. Puutarhassa on kalalampi (joskin ne kalat hävisivät mystisesti koiran tajuttua niiden olemassaolon, ahem...) ja kaunis, ennen valkoinen puutarhakalusto (Räksyn ansiosta nykyään mustanruskeankeltainen, että kiitti vaan) sekä pihakeinu (josta pehmusteet on raadellut 'ansiokkaasti' Räksy) sekä lintulauta, jossa ei ole lintuja sen jälkeen nähty kun Räksy teurasti yhden ja pelotteli loput tiehensä. Naapuri on muuten valittanut meille, että Räksy kiusaa hänen kissaansa, mutta itse en kyllä ole nähnyt koko kissaa sen jälkeen kun Räksy seurasi sitä pihatammeen..
Itse talo - no se on aina kuin pommin jäljiltä, koska koira on siellä kuin kotonaan. Vain ullakon se on jättänyt ehjäksi, koska siellä se pitää kaikkia varastettuja/tapettuja systeemeitä, mm. eräältä humalaiselta pöllimäänsä viskipulloa. Joten ymmärrät kai, miksemme koskaan kutsu sinua iltateelle?
Muut alueet.
Maneesi on suuri ratsastushalli (100m x 60m), jossa ratsastamme aina huonolla säällä tai kentän ollessa käyttökelvoton syystä tai toisesta (yleensä ratsastamme mieluummin ulkona). Maneesi on muutenkin melko keskeinen osa Räksyn reviiriä (emme ole vieläkään keksineet selitystä sille, miten se koira onnistuu pääsemään maneesiin huomaamattamme) ja Räksyhän ajaa kaikki mahdolliset reviiriltään jos vain pystyy. Ja koska ponimme pelkäävät Räksyä kuollakseen, maneesi on hyvin vähäisessä käytössä. Kilpailutkin pidetään yleensä kentällä ja maastoissa (sekä pelloilla) koska siellä Räksy ei saa aikaan (aivan) niin karseaa tuhoa.
Kenttiä meillä on kaksi - iso 'showkenttä' (120m x 80 m), jossa suurin osa kilpailuistamme järjestetään (suuren koon ja ison katsomon vuoksi), sijaitsee päärakennuksen vieressä (vasemmalla edestäpäin katsottuna), ja toisella puolella alkaakin noin kuudensadan metrin päässä se helvetinmoinen pusikko joka on joskus totellut nimeä metsä. Pikkukentällä (80m x 40m) me yleensä harjoittelemme, koska kenttä on melkein tallien vieressä (lähellä varastoa) ja aidatkin ovat niin mukavan korkeat että hevosia voi irtohypyttää, tolpat ovat hyvillä kohdilla ja niihin saa puominpidikkeet jne. Molemmilla kentillä vain on se huono puoli, että Räksy vaeltaa yleensä pihalla ja 'eksyy aivan sattumalta' häiritsemään elämäämme. (Olemme pikkuhiljaa alkaneet miettiä, onko niitä koiria täällä yksi vai miljoona, kun se piski ehtii joka helvetin paikkaan pilaamaan elämämme...)
Peltoja meillä on kymmenisen hehtaaria, ja järjestämmekin aina välillä työhevoskilpailuja (pääasiassa ajojuttuja, joudutte työstämään peltomme, muah hah haa!), koska olisi haaskausta jättää käyttämättä niin hyvät pellot (ja kun porukka kuitenkin osallistuu niihin työhevoskisoihin, samahan ne pellot on pitää kun ei niitä tarvitse itse huoltaa niin paljoa..). Pelloilla kasvatetaan ruista, ohraa, vehnää ja kauraa, tosin sato jää yleensä aika pieneksi, koska (ette kyllä ikinä usko tätä!) koiralla on epämiellyttävä tapa rellestää pellolla, katkoa kasvien varsia, syödä niitä ja kaikkea tommoista.
Metsistämme en ole perillä (kauppakirjassakin luki "metsää tilan mukana tulee sen verran kuin tulee, kukaan ei ole koskaan sitä mitannut", että ota siitäkin selvää..), mutta ison kentän vieressä oleva metsä on kasvanut umpeen ja paikalliset kutsuvatkin sitä osaa metsästä helvetinmoiseksi pusikoksi, mikä kyllä pitää paikkansa... Mutta takaisin asiaan. Meillä on monta pitkää maastolenkkiä, joilla on monta laukkapätkää, kaksi maastoestekenttää ja suunnistukseen ja matkaratsastukseen soveltuva maastopätkä. Tästä voisi päätellä, että metsää on melko paljon, mutta vaatii se työtäkin - metsästä pitää kaataa aina välillä puita ja muutekin huoltaa koko metikkö ainakin kerran vuodessa. Siihen umpikasvaneeseen osaan emme koske...
Galleria.
Kuvat suurenevat oikeaan kokoonsa klikkaamalla.
Kuvien © Brookstone Farms, Family Partners Welsh Ponies & Cobs, Bull Mountain Ranch & Matthias Ohmen Stud (kiitos!)
