lyriikkaa

Tässälaulujen sanoja jotka kolahtaa just nyt. Lisäilen näitä aina tänne sitä mukaa kun tulee sellaisia
sanoituksia vastaan jotka haluan laittaa tänne.

Nirvana : You know you're right
I will never bother you
I will never promise to
I will never follow you
I will never bother you
Never speak a word again
I will crawl away for good

I'm gonna move away from here
You won't be afraid of fear
No thought was put into this
I always knew it would come to this
Things have never been so swell
I have never failed to fail

Pain
You know you're right

It's so warm and calm inside
I no longer have to hide
Let's talk about someone else
Steaming soup begins to melt
Nothing really bothers her
She just wants to love herself

Ii'm gonna move away from here
You won't be afraid of fear
No Thought was put into this
I always knew it'd come to this
Things have never been so swell
I have never failed to fail

Pain
You know you're right



Tehosekoitin : Valonkantaja
Yön huveissa
tylsää ja kaunista
Laiskana soi musiikki
Katso mua nyt
Suutele mua
Valehtele kauniisti

Hei Valonkantaja
Viaton et ole sinäkään
Hei rakkauden antaja
Ei oo mitään menetettävää

Kaupunki on autiomaa
yksinäisen kulkea
Vain tämän yön
lohdutan sua
Mustelmille sut rakastan

Hei Valonkantaja
Viaton et ole sinäkään
Hei rakkauden antaja
Ei oo mitään menetettävää



Apulanta : Jumala
Kultaiset hunnut peittää
Sisäänsä meidät syvempään
Niin jäimme vangeiksi
Likaiseen kauneuteen
Kun makeimman viinin antaa
Meidät juovuttaa uudestaan
Löydämmekö unten alta kadonneen tien?

Missä taivas on?
Missä jumala on, kun lauma polkee paikallaan?
Missä kuningas, joka meidät vapauttaa?

Riivaajat ohjaa meitä
Päin suloisimpia esteitä
Joihin ei ollenkaan tee tuskaa jäädä kii

Pimeät tunnit näyttää
Totuuden hetket pidempään
Itsekö me itsemme näin kirottiin

Missä taivas on?
Missä jumala on, kun lauma polkee paikallaan?
Missä kuningas,joka meidät vapauttaa?

Kun makeimman viinin antaa
Meidät taas juovuttaa
Niin me löydämme kadonneen tien

Missä taivas on?
Missä jumala on,kun lauma polkee paikallaan?
Missä kuningas,joka meidät vapauttaa?



Yö : Rakkaus on lumivalkoinen
Hän aamukahvin vuoteeseen on tuonut rakkaalleen
Valo taittuu ikkunasta onnen hetkeen jokaiseen
Saa peiton alla koko päivän tehdä taikojaan
ja tuntea kun lumipeittää maan

Hän risti kädet, käänsi katseen hiljaa ylöspäin
ja kiitti miten onkaan saanut rakkautta näin
Aina toivoi kyllä paljon mutta saikin enemmän
vaan ei yhtä tiennyt hän:

Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen
on puhdas niinkuin hanki helmikuisten aamujen
voi kumpa joskus kauemmin sen loisto kestää vois
vaan illan tullen katoaa ja tummuu aina pois

Ei koskaan kysy saapuessaan lupaa katkeruus
ja kyyneleitä erottaa voi pieni ikuisuus
Kun lapsi pitkän päivän jälkeen syliin nukahtaa
tai pyytää kotiin palaamaan

Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen
on puhdas niinkuin hanki helmikuisten aamujen
voi kumpa joskus kauemmin sen loisto kestää vois
vaan illan tullen katoaa ja tummuu aina pois

Niin aamu astui ikkunasta sisään hiljaiseen
Hän valvottuaan taittoi vielä viestin kirjeeseen
pihamaalla katsoi miten kaunis voikaan olla maa
vaikkei ole Jumalaa

Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen
on puhdas niinkuin hanki helmikuisten aamujen
voi kumpa joskus kauemmin sen loisto kestää vois
vaan illan tullen katoaa ja tummuu aina pois



Maija Vilkkumaa : Ei
Onnen keiju
ole hyvä ja lennä, hyvä ja lennä
tee sun taiat
et äiti antaa mun mennä, antaa mun mennä
mä haluaisin kun jokainen muu menee
on meri lämmin ja hiekka kuumenee
Mä tiedän äidil´ on minusta huoli
mutta kurjaa on jos ulkopuoliseksi jää

ja äidin silmät on sumeat jo
se sanoo maailma on vaarojen karikko
se sama maailma siskosi vei
mä sanon viimeisen sanan ja se on ei

Vuodet vierii
ja kun talo on raukee ja äiti on raukee
tytär riuhtoo lukkoo
mut se ei aukee, ei se ei aukee
mikään ei tätä ikävää poista
hän on kohta jo kuusitoista ja hän
tietää ettei taiat auta
hän huutaa päästä mut ulos jumalauta

ja äidin silmät on sumeat jo
se sanoo maailma on vaarojen karikko
se sama maailma siskosi vei
mä sanon viimeisen sanan ja se on ei

ja yönä erään heinäkuun
tytär herää, pukeutuu
ikkunasta lähtee maailman pauhuun
toisessa huoneessa, äiti suussaan tupakka nukahtaa ja herää pian kauhuun
ja hän huutaa, tytärtään huutaa
mutta tytär on kaukana
lähellä kuuta

ja äidin silmät on sumeat jo
se sanoo maailma on vaarojen karikko
se sama maailma siskosi vei
mä sanon viimeisen sanan ja se on ei