Hoidettaessa Windie seisoi rauhallisesti paikallaan eikä temppuillut harjatessa saatikka kavioiden putsaamisessa. Kun sen päätä harjasi se usein laski sitä alemmas. Varsinkin jos siihen oli tarvetta. Maha oli helppo harjata mutta kesällä kun paarmoja tai muitahyönteisiä oli purrut sen mahaan, niin silloin se saattoi vähän kenkkuilla ja raaputtaa mahaansa jalalla, joten siinä kohtaa piti olla varuillaan. Satulan sai tammalle ihan helposti selkään eikä se vastustellut suitsienkaan laittoa.

Talutettaessa Windie kulki taluttajan vauhdin mukaisesti eikä pahemmin pälyillyt muuta maailmaa. Kyllähän sekin tietysti saattoi joskus katsahtaa esim. toista hevosta, joka tervehti sitä, mutta ei tammaa tarinnut koskaan torua tai käskeä parantamaan tahtiaan. Kisapaikalla Windie saattoi joskus olla hieman liian innokas, joten silloin sitä sai laittaa voltille silloin tällöin että pysyi sen mukana.

Ratsastettaessa Windie totteli lähes aukottomasti ratsastajaa kuin ratsastajaan, mutta koulussa se kyllä tarvitsi kokeneen ratsastajan. Aloittelijat eivät saaneet tammaa nimittäin edes hyvin vaivaiseen volttiin, joten siitä varmasti ymmärtää, että heidän oli mahdotonda saada tammaa tekemään mitään hiukankin vaativampaa koululiikettä. Esteillä Windie kuitenkin sopi ihan kenelle vain, koska se ei kuumentunut ja malttoi epäselviäkin käskyjä. Maastossa tamma oli hyvä ratsu, koska sillä oli sitkeyttä, intoa sekä varmajalkaisuutta vaikka muille jakaa. Windie piti laukkaamisesta pelloilla sekä mäkien kiipeilystä.