RAUTALANKA


Älä katso sitä,

ethän sinä pidä,

että kukaan tuijottaa.

Älä sano kuka,

ei jaksa takertua,

sinun kun on vaikeaa.

Ovet avataan,

nyt voi ostaa,

enemmän kuin jaksat kantaa.

Sinun ahneutesi

on kuin syvä vesi,

ei kukaan saa osaansa.

Ja omaa nahkaansa pelastaa ei voi.


Ei riitä, että siitä

saat jotain suuhun pantavaa.

Antaa mennä vaikka kaikki tapetaan.

Ei auta, jumalauta,

itku enää silloin kuitenkaan.

Luulet vaan, mut ei meitä ollutkaan,

ei meitä ollutkaan.


Seinää ei nää,

ennen kuin on liian myöhää.

Yläkerta, saa puhuttavaa,

tahdot jälleen jäädä pimeään.

Ei pimeämpää missään ollutkaan.


Ei riitä, että siitä

saat jotain suuhun pantavaa.

Antaa mennä vaikka kaikki tapetaan.

Ei auta, jumalauta,

itku enää silloin kuitenkaan.

Luulet vaan, mut ei meitä ollutkaan,

ei meitä ollutkaan.


Seinää ei nää,

ennen kuin on liian myöhää.

Yläkerta, saa puhuttavaa,

tahdot jälleen jäädä pimeään.


Ei riitä, että siitä

saat jotain suuhun pantavaa.

Antaa mennä vaikka kaikki tapetaan.

Ei auta, jumalauta,

itku enää silloin kuitenkaan.

Luulet vaan, mut ei meitä ollutkaan,

ei meitä ollutkaan.


Ei riitä, että siitä

saat jotain suuhun pantavaa.

Antaa mennä vaikka kaikki tapetaan.

Ei auta, jumalauta,

itku enää silloin kuitenkaan.

Luulet vaan, mut ei meitä ollutkaan,

ei meitä ollutkaan.