Pohjola Nordenin pohjoismainen opettajastipendi
Tanskaan 1 viikko:
Tanskalaisiin luontokouluihin tutustuminen
17.-25.11.2000
Raportti
Ulla Haapanen
JOHDANTO
*MILJÖSKOLEN ESRUM MØLLEGÅRD
*RAKENNUKSET
*YMPÄRISTÖBUSSI
*YMPÄRISTÖVENE
*KANSAINVÄLISIÄ YHTEYKSIÄ
*LUONTOKESKUS
*PÄIVÄKIRJA
*MØLLEGÅRD JA YMPÄRISTÖ
*NATURCENTER VASTAMAGER
*TÅRNBYN LUONTOKOULU
*NÄYTTELY ELÄIMET JA IHMINEN
*PUROTUTKIMUKSIA MØLLEGÅRDISSA
*RAADVAD
*FISKEBAEK
*VESTREHUS
*TURISTINA TANSKASSA
*MAJOITUS
*MUITA NÄHTÄVYYKSIÄ MATKALLA
*JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
*
Tanskassa on yli 100 luontokoulua. Suurin osa luontokouluista on kunnallisia ja ohjelmat on kohdistettu yleensä ala-asteen oppilaille. Minä halusin erityisesti tutustua Pohjois-Själlannissa Esrumin kylässä sijaitsevaan Møllegårdin ympäristökouluun, joka tarjoaa käytännönläheisiä ohjelmia myös yläaste- ja lukioikäisille.
Olin tavannut Möllegårdin ympäristökoulun opettajan Jens Promin Turussa vuonna 1996 ja siitä lähtien haaveillut matkustavani Esrumiin. Oma työni Piispanristin koulussa on paljolti luontokouluopettajan työtä, joten matkaa voi pitää hyvin opintomatkana. Opintomatkani Tanskaan mahdollisti Pohjola-Nordenilta saamani 5000 mk:n matka-apuraha sekä Kaarinan kaupungin myöntämä palkallinen virkavapaus. Kiitokset siis Pohjola-Nordenille ja Kaarinan kaupungin sivistystoimelle.
|
|
|
Møllegårdin ympäristökoulussa on 6 vakituista biologian opettajaa, jotka voivat kaikki samaan aikaan vetää oppilasryhmien luontoretkiä ja tutkimuksia kentällä. Koulu sijaitsee lähellä Esrumjärveä, idyllisessä Esrumin kylässä, vanhan luostarin kupeessa entisen myllyn ja maatilan rakennuksissa. Kaikissa rakennuksissa on tyypilliset tanskalaiset olkikatot. Mylly on kunnostettu ja toiminnassa näytösluonteisesti. Myllyssä voidaan jauhaa jauhoja, mutta siitä saadaan myös talteen energiaa, jolla lämmitetään Møllegårdin rakennuksia talvisin. Myllyssä on vaihtuvia ympäristökasvatusnäyttelyjä ja myllyn toimintaperiaatteita esitellään oppilaille käytännössä myllyrakennuksessa. Yhdessä rakennuksista toimii luomukahvila, jota ylläpitävät lievästi vammaiset tai syrjäytyneet nuoret. Ympäristökoulun yhteydessä toimii siis eräänlainen pajakoulu. Entiseen navettarakennukseen on kunnostettu työpajalle tilat ja siellä on myös näyttely vesi- ekosysteemistä ja vesistötutkimusvälineet.
|
|
Møllegårdin ympäristökoulu on tarkoitettu koko Frederiksborgin maakunnan kouluille. Koska alue on aika laaja, on luontokoulu hankkinut oman luontokoulubussin, jolla voi joko kuljettaa tutkimusvälineitä koulun lähistön tutkimista varten tai sitten hakea oppilaat Esrumiin tekemään tutkimuksia. Bussissa on hyvät mahdollisuudet tehdä laboratoriotutkimuksia. Siellä on erilaisia tutkimusvälineitä, mittausvälineitä, näytteenkeräysvälineitä, jääkaappi näytteitä varten. Bussi varustellaan aina sen mukaan millainen ohjelma on tarkoitus vetää oppilaiden kanssa. Bussiin voi ottaa mukaan mm. mikroskoopin, jonka voi yhdistää tv-monitoriin, jolloin koko luokka voi helposti seurata näytettä mikroskoopista.
Bussilla on tehty mm. puro- , järvi- ja merenrantatutkimuksia, vedenpuhdistamistutkimuksia, metsä ja maaperätutkimuksia, maatalouden ympäristövaikutus- tutkimuksia. Bussilla on tehty yritysvierailuja ja myös kaupunkiekologiakurssi on tarjolla.
Ympäristökoululla on myös omistuksessaan tutkimusvene: Sleipner- 14 metrinen vanha, kaksimastoinen vanha kalastajavene, jolla on tehty purjehdus- ja tutkimusretkiä Kattekatissa ja Östersundissa.
Koululla on paljon kansainvälisiä yhteyksiä, juuri edellisellä viikolla muutama koulun opettaja oli palannut Pietarista, jossa heillä on ystävyysluontokoulu, jonka opetusmenetelmiä ja –välineitä opettajat olivat kehittelemässä. Toinen avustuskohde heillä on Kaliningradissa. Ympäristöbussilla on tehty myös ulkomaanvierailuja mm. Puolaan ja Suomeen.
|
|
|
Møllegårdissa toimii myös perinteinen luontokoulu, jonka ohjelmat on suunnattu päiväkotilapsille ja ala-asteille. Luontokouluissa keskitytään luonnon havainnointiin aistien avulla, leikkien ja tekemisen kautta. Hyvin samantapaista ohjelmaa kuin meilläkin. Luontokoulun luokkahuone oli hyvin inspiroiva täytettyine eläimineen. Seiniä kiertävillä hyllyillä oli tutkimusvälineitä, mikroskooppeja (riittävästi), luuppeja, kiikareita, löytöjä luonnosta, luontoaskartelumalleja ja luokan nurkassa oli maisemamalli, jossa oli täytettyjä eläimiä. Oppilaille mieluinen tehtävä oli laskea kuinka monta eläintä löydät maisemasta. Oppilaat tulevat kahden opettajan kanssa päivän retkelle luontokouluun. Heillä on omat eväät tai tilauksesta ruokailu järjestetään luomukahvilassa.
Saavuin Møllegårdiin maanantaina ja opettajat suunnittelivat minulle yksityisen ohjelman koko viikoksi Tanskassa. Oppaanani toimi pääasiassa biologi Jens Prom. Mutta keskustelin ja kyselin tietoja kaikilta luontokeskuksen opettajilta: johtajalta Jan Østrupilta, biologeilta Peter Uhl Pederseniltä, Kirsten Bruhn Mølleriltä, Katrine Friholmilta sekä Anne Johannissonilta. Paljon asioita kertoi myös kanslisti Janne Aarre(, joka nimestään huolimatta oli nainen ja sukunimi lausuttiin Oore)
Maanantaina ja tiistaina tutustuin Møllegårdiin ja sen ympäristöön. Kävimme mm. Hornbaekin kylpyläkaupungissa ihastelemassa pikkuisia, vanhoja, olkikattoisia taloja, jotka suurelta osalta nykyään ovat kesämökkejä. Jatkoimme matkaa Gillelejen kalasatamaan, jonne ympäristökoulun oppilaat tulevat tutkimaan meren elämää. Gillelejestä lähdetään myös luontokouluveneellä liikkeelle. Møllegårdin opettajat ovat suunnitelleet ympäristökoulun sivuosaston perustamista kalasatamaan.
Vierailin myös Helsingessä ala-asteen koulussa, jonka lipputangossa liehui vihreä lippu. Jensin vaimo on opettajana tässä koulussa ja heidän poikansa käy samassa koulussa ekaluokkaa. Tiistai-iltana Jens Prom kutsui minut kotiinsa luomutilalle illalliselle. Jensin vaimon, Annen, kanssa perkasimme kielikampeloita, joista Jens valmisti maittavan aterian. Ilta oli hauska ja sain kokea mitä salaperäinen tanskalainen ’Hygge’-tunnelma tarkoittaa.
|
|
|
|
Keskiviikkona vierailin luontokoulun naisopettajien Annen ja Katrinen kanssa Kööpenhaminassa Naturcenter Vestamagerissa. Anne ja Katrine halusivat käydä hakemassa inspiraatiota oman näyttelyn rakentamiseen Vestamagerin lintunäyttelystä.
Näyttelyyn tuli vierailulle ryhmä ekaluokkalaisia ja seurasimme luonto-opas Simonin oppituntia. Ekaluokkalaiset tutkivat petolintujen elämää. Simon puhui ja selitti hyvin selkeästi niin, että lapset ymmärsivät, minäkin ymmärsin vaikken tanskaa ymmärräkään. Simon selitti, että hiiri haukat syövät hiiriä ja lapset saivat ottaa käteensä luontokeskuksen hiirulaisia. Lopuksi lapset tekivät kipsivalokset linnun jalanjäljistä.
Vestamagerin alue on entistä merenpohjaa. Kööpenhaminan edustalle on sodan aikana rakennettu iso pato ja näin saatu maata sotilastarkoituksiin. Tanskalaiset miehet, jotka rakensivat patoa säästyivät joutumasta rintamalle saksalaisten riveihin. Nykyään maa-alue on tasaista pensaikkoista heinikkoa, joka on luonnonsuojelualuetta. Alueella on paljon petolintuja ja peuroja. Luontokeskuksen ikkunasta voi hyvin tarkkailla lintujen elämää kaukoputkella. Katselin mm. tuulihaukkaa pesällään ihan Tårnbyn luontokoulun edessä. Vestamagerissa toimii kolme luontokoulua vieretysten:
Näyttelykeskus, Kalvebodin Luontokoulu ja Tårnbyn luontokoulu.
|
|
Tårnbyn luontokoulussa luontokouluopettaja Johnny Skjoldborg Krog esitteli ylpeänä uusia tiloja. Koululla oli paljon täytettyjä eläimiä, eläinten kalloja ja erityisen hauska yksityiskohta oli elävä mehiläisten pesä, joka oli luokassa sisällä ja pesän elämää voi seurata ikkunasta.
|
|
Luontokeskuksen oppaan Karen-Louise Smidthin kanssa lähdin luonto-oppaiden ja luontokoulu-opettajien tapaamiseen Kööpenhaminan keskustaan. Eräässä kirkossa oli taidenäyttely, jonka aiheena oli eläimet ja ihminen. Näyttely toi esille ihmisen raadollisuuden eläimiä kohtaan, ihmisen pyrkimyksen inhimillistää eläimiä ja toisaalta sen, että ihminenkin on eläin. Näyttely oli oikeastaan aika hirveä: siitä jäi paha maku ihmisen pahuudesta. Luontokoulu-opettajia ja oppaita oli mukava tavata.
Erityisen mukavia olivat Karen-Louise ja 2 vuotias Cordelia.
|
|
|
|
Torstaina Møllegårdissa oli tokaluokkalaisia tutustumassa myllyn toimintaa ja tekemässä purotutkimuksia. Peter veti mielenkiintoisen lampiohjelman, jonka lopuksi tehtiin johtopäätöksiä veden laadusta puroeläinten määrän ja lajirunsauden perusteella. Purotutkimuksiin ympäristökoululla on hyvät varusteet: Haaveja, keräilyastioita, kalastushaalareita, mikroskooppeja, pinsettejä ym.
|
|
|
|
Perjantaina ajoimme Jensin kanssa luontokoulusta toiseen.
Luontokoulu Raadvad sijaitsi idyllisessä myllymaisemassa pyökkimetsän reunassa. Samassa miljöössä toimii entisen veitsitehtaan tiloissa taiteilijoiden ja käsityöläisten työpajoja. Koulussa oli viidesluokkalaisia, jotka olivat käyneet luontokoulussa koko viikon. Tänään oli ohjelmassa opittujen asioiden testaaminen roolipelin avulla. Oppilaat jaettiin ryhmiin: luonnonsuojelijat, metsänhoitajat, metsästäjät ja maastopyöräilijät. Ryhmät suunnistivat pyökkimetsässä kartan ja kompassin avulla rastilta toiselle. Rasteilla opettaja, avustaja ja luontokouluopettajat: Dorrit Hansen ja geologiveljensä tekivät kysymyksiä ja antoivat tehtäviä, joista selviydyttyään oppilaat saivat palkinnoksi argumentteja, joita myöhemmin käytettiin väittelyssä.
|
|
Fiskebaekin luontokoulu Farumissa on Tanskan vanhin. Se on toiminut jo 28 vuotta. Pyöröhirsistä rakennettu koulurakennus maastoutuu hyvin vihreän ruohokattonsa ansiosta. Sisällä talossa oli metsäkämpän tunnelmaa: kamiinassa paloi tuli, seinillä oli esillä metsätyömiehen välineitä. Fiskebaekissäkin oli runsaasti täytettyjä eläimiä. Pihalla oli katettu nuotiopaikka järven rannassa ja laiturissa kellui huvittavan näköinen vanha kalastajavene, jolla oppilaat pääsevät hakemaan näytteitä järveltä. Luontokouluopettaja Lars Stubkjaer Nielsen oli jo lähdössä kotiin, joten vierailu jäi lyhyeksi.
Allerödin kunnassa toimii Vestre Husin luontokoulu, jonka luontokouluopettaja Bjørli Lehrmann oli ystävällinen ja innoissaan halusi esitellä ideoitaan, joita olikin paljon. Hän jakaa myös ideoitaan WWW-sivuilla. http://www.vestrehus.cjb.net
Sieltä voi käydä katsomassa miten tehdään Juncus effusuksesta joulutuikku, miten vaahtomuovi muuttuu hiirulaiseksi ja miten virkkaamalla saa hauskan hämähäkin seitin. Vierailuni aikana 24/11 koulussa olivat Maglebjergskolen oppilaat keräämässä materiaalia joulukoristeisiin.
|
|
Matkalla majoituin halpoihin retkeilymajoihin, sillä lentomatka Kööpenhaminaan vei puolet budjetistani. Perjantaista sunnuntaihin vietlin ensin Kööpenhaminassa hotellissa, joka kuului matkatoimiston järjestämään lentomatkaan. Fredensborgin retkeilymaja oli kolkko, joten kahden yön jälkeen muutin Helsingöriin. Helsingörin retkeilymaja sijaitsee upealla paikalla meren rannassa. Viimeisen yön olin halvassa hotellissa Helsingörin aseman vieressä, josta pääsin helposti lauantaiaamuna junalla Kastrupin lentokentälle.
Kööpenhaminassa kuvasin diasarjaa opetuskäyttöön. Kävelin ja kuvasin, välillä istahdin johonkin viehättävää kahvilaan syömään tanskalaisia voileipiä. Kävelin Strögetillä, Nyhavnissa, Amaliaborgin linnassa, Kasvitieteellisessä puutarhassa, Rundtornissa,. Ajelin citybikella linnoituksella ja pienen merenneidon patsaan luona. Fredriksborgin kirkon kävin katsomassa sisältä. Illalla kävin vielä nauttimassa Solarmax-näytöksestä Tyko Brehe observatoriossa.
Helsingörissa kävelin ristiin rastiin idyllisen vanhan kaupungin kävelykatuja. Kävin Östersundakvaariossa ja tutkin Kronborgin linnaa ulkopuolelta.
Sain luontokouluihin tutustuessani runsaasti uusia pikkuideoita, joita voin käyttää opetuksessani. Oli mielenkiintoista nähdä erilaisia paikkoja ja erityisen innostavaa oli tutustua kollegoihin Tanskassa. Kaikki opettajat, joihin tutustuin esittelivät koulujaan ja ideoitaan innostuneesti. Luontokouluopettajille yhteistä näyttää olevan innostuneisuus omasta työstään. Innostus on tarttuvaa. Oma into tehdä töitä lasten kanssa kasvoi. Sain lisäksi hyvää opetusmateriaalia diakuvista.
Kuuteen luontokouluun tutustuminen Tanskassa innosti kehittämään luontokouluja Suomessa. Tanskassa on luontokouluja yli sata, kun Suomessa niitä on vain n. 13-15. Tarvetta olisi useampiin luontokouluihin ympäri Suomea.
Kaarinassa hyvä paikka luontokoululle voisi olla esimerkiksi Tuorlassa Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen yhteydessä. Tuorlassa koulutetaan tällä hetkellä luonto-oppaita, joille luontokoulu voisi olla hyvä harjoittelupaikka. Tuorlan maasto on ihanteellisen monimuotoinen: lehtoa, havumetsää, puutarhaa, puistoa, rantakaislikkoa.
Tuorlassa on eläimiä: lehmiä, sikoja, hevosia. Kuusiston salmen vastarannalla on Kuusiston linnanrauniot ja Kappelinmäen luontopolku.
Kaarinan koulujen LUMA -toimintaa voisi keskittää luontokouluhankkeeseen, jolloin voitaisiin hankkia enemmän opetusmateriaaleja ja –välineitä, jotka olisivat kaikkien koulujen käytettävissä.