Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on puhemiesneuvoston hyväksymien yleisohjeiden mukaan valmistella asiat, jotka koskevat perustuslakia taikka perustuslain kanssa läheisessä asiallisessa yhteydessä olevaa lainsäädäntöä (TJ 32 §:n 4 mom.), antaa lausunto perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädettäviksi ehdotetuista lakiehdotuksista sekä sen käsiteltäviksi lähettyjen muiden lakiehdotusten ja asioiden perustuslainmukaisuudesta ja suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin (PL 74 §, TJ 38 §:n 2 mom.), tarkastaa ehdotukset eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön sekä eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön säätämisestä, tarkastaa hallituksen toimenpidekertomus ja tehdä siitä aiheutuvat ehdotukset (TJ 32 §:n 4 mom.), valmistella ns. ministerivastuuasiat (PL 114 §), arvioida eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen vaalia varten tehtävään ilmoittautuneet (TJ 11 §:n 1 mom.), sekä ratkaista menettelytapaa koskevat ristiriidat eduskunnan ja puhemiehen välillä, jos eduskunta ei PL 42 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ole tyytynyt puhemiehen menettelyyn.
Perustuslakivaliokunta käsittelee vaalilainsäädäntöä, ylimpiä valtioelimiä (ei kuitenkaan tehtäväjakoa ministeriöiden kesken) ja Ahvenanmaan itsehallintoa sekä kansalaisuus-, kieli- ja puoluelainsäädäntöä koskevat asiat.
Perustuslakivaliokunta käsittelee myös valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen kertomukset.
Ulkoasiainvaliokunnan tehtävänä on puhemiesneuvoston hyväksymien yleisohjeiden mukaan valmistella asiat, jotka koskevat Suomen kansainvälisten suhteiden kannalta merkittävien valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä tai tällaisten velvoitteiden irtisanomista; tavanomaisemman ja sisällöltään jonkin muun erikoisvaliokunnan toimialaan kuuluvan valtiosopimuksen tai kansainvälisen velvoitteen hyväksymistä tai irtisanomista koskeva asia valmistellaan kuitenkin asianomaisessa valiokunnassa, jos se on sinne lähetetty; valmistella asiat, jotka koskevat edellisessä kohdassa mainitun, merkittävän kansainvälisen velvoitteen voimaan saattamista tarkoittavaa lakiehdotusta; vastaavasti muun kansainvälisen velvoitteen voimaan saattamista tarkoittava lakiehdotus valmistellaan siinä valiokunnassa, jonne velvoitekin oli lähetetty; valmistella sinne lähetetyt, muutoin ulkoasiainhoitoa koskevat asiat, sekä tarkastaa hallituksen toimenpidekertomus ulko- ja turvallisuuspolitiikka koskevalta osalta, tehdä siitä aiheutuvat ehdotukset sekä ottaa kantaa hallituksen toimenpiteisiin valiokunnan mietinnöissään tekemien, eduskunnan hyväksymien lausumien johdosta (kertomuksen III osa) (TJ 32 §:n 4 mom.).
Jos PL 96 §:ssä tarkoitettu unioniasia koskee Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, puhemies toimittaa asian ulkoasiainvaliokuntaan.
Ulkoasiainvaliokunnan tulee pyynnöstään ja muutoinkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista (PL 97 §:n 1 mom.). Valiokunta voi tarvittaessa antaa selvityksen johdosta valtioneuvostolle lausunnon (PL 97 §:n 1 ja 3 mom.). Säännöksen tarkoituksena ei ole estää tasavallan presidentin ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan välistä kanssakäymistä (vrt. HE 1/1998 vp, s. 154)
Ulkoasiainvaliokunta käsittelee lisäksi yleistä turvallisuuspolitiikkaa, ulkomaankauppapolitiikkaa, kehitysyhteistyötä ja kansainvälisiä järjestöjä koskevia asioita.
Valiokunta antaa hallitukselle lausunnon suomalaisen rauhanturvajoukon asettamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön käyttöön tai rauhanturvajoukolle määrättyjen tehtävien olennaisesta muuttamisesta [L Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimintaan (1465/1995) 2 §:n 1 mom.].
Valiokunta käsittelee Pohjoismaiden neuvoston, Euroopan neuvoston ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskuntien kertomukset.
Valtiovarainvaliokunnan tehtävänä on puhemiesneuvoston hyväksymien yleisohjeiden mukaan käsitellä valtion talousarvioesitys sekä lisäykset ja muutokset siihen, valmistella eduskunnan päätös väliaikaisesta talousarviosta (PL 83 §:n 5 mom. ja TJ 59 §:n 5 mom.), käsitellä valtion veroja, maksuja ja muita raha-asioita koskevat asiat, käsitellä hallituksen kertomus valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä valtiontilintarkastajain kertomus ja laatia niistä yhteinen mietintö, käsitellä talousarvion yhteydessä talousarvioaloitteet, tarkastaa valtiontilintarkastajain johtosääntöä koskevat ehdotukset, arvioida valtiontalouden tarkastusviraston johtajan vaalia varten virkaan hakeneet (TJ 16 §:n 2 mom.), sekä päättää valtion virkaehtosopimuksen hyväksymisestä, jos sopimuksesta aiheutuu valtiolle sellaisia lisämenoja, joiden hyväksymiseen tarvitaan eduskunnan päätös [PL 89 §; valtion virkaehtosopimuslain (127/1992) 4 §:n 3 mom.].
Valtiovarainvaliokunnan käsiteltäviä raha-asioita ovat veroja ja veronluonteisia maksuja, jolleivät maksut kuulu muun valiokunnan toimialaan, koskeva lainsäädäntö, valtiolainan ottaminen, valtion liikelaitosten lainanottovaltuudet, valtiontakauksen antaminen (muuhun kuin yritystoimintaan), yleisten maksujen perusteet sekä avustukset, lainat ja korkotuet, jolleivät ne kuulu muulle valiokunnalle. Lisäksi valiokunta käsittelee valtion maaomaisuuden luovutusta koskevat asiat.
Niin ikään valiokunta käsittelee eduskunnan tilintarkastajien kertomuksen.
Valiokunta tekee myös eduskunnalle ehdotuksen edustajanpalkkiolain mukaisesta puhemiehen ja varapuhemiesten kulukorvauksesta.
tuula.kangaskokko
Hallintovaliokunnan tehtävänä on puhemiesneuvoston hyväksymien yleisohjeiden mukaan käsitellä valtionhallinnon yleistä organisointia siltä osin kuin se ei kuulu perustuslakivaliokunnalle, valtion alue- ja paikallishallintoa, myös läänijakoa, yleistä alue- ja rakennepolitiikkaa, yleishallintoasioita (hallintomenettely, hallinnon julkisuus, tietosuoja) ja väestöhallintoa, valtion henkilöstöpolitiikkaa (virkamiesasiat eläkkeitä ja osallistumisjärjestelmiä sekä valtion virkaehtosopimusten hyväksymisestä päättämistä lukuun ottamatta), yleistä järjestystä ja turvallisuutta (poliisitoimi), pelastustointa, onnettomuuksien tutkintaa, rajavartiolaitosta ja ulkomaalaisasioita, kunta-asioita - myös kuntajaotusta, yleistä kuntataloutta, kuntien erityisveroja ja kunnallisia viranhaltijoita koskevat asiat - sekä kirkollisasioita (kunta- ja kirkollisasiat eläkkeitä ja osallistumisjärjestelmiä lukuun ottamatta).
Lakivaliokunnan tehtävänä on puhemiesneuvoston hyväksymien yleisohjeiden mukaan valmistella asiat, jotka koskevat yleistä lakia.
Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä perhe-, jäämistö-, yhteisö-, velvoite- ja esineoikeutta, rikos- ja prosessioikeutta (myös täytäntöönpanoa) sekä yleisiä tuomioistuimia, hallintotuomioistuimia ja erikoistuomioistuimia koskevia asioita. Lisäksi valiokunnan tehtävänä on käsitellä sotilasoikeudenhoitoa, vankeinhoitoa sekä paino- ja kokoontumisvapautta koskevat asiat.
Liikennevaliokunnan tehtävänä on puhemiesneuvoston hyväksymien yleisohjeiden mukaan käsitellä asiat, jotka koskevat tie-, rautatie-, ilma- ja sisävesiliikennettä, merenkulkua, kuljetusoikeutta sekä kuljetusalan työaikasäännöksiä — siltä osin kuin ne koskevat liikenneturvallisuutta, — postia, tietoliikennettä, radio- ja televisiotoimintaa ja muuta viestintää, sääpalvelua sekä Yleisradio Oy:tä.
Maa- ja metsätalousvalio kunnan tehtävänä on puhemiesneuvoston hyväksymien yleisohjeiden mukaan käsitellä asioita, jotka koskevat maa- ja metsätaloutta, maaseudun elinkeinotoimintaa, eläinlääkintätointa, elintarvikehygieniaa ja -tarkastusta, metsästystä ja kalastusta (myös riistanhoito- ja kalastusmaksut), poronhoitoa, eläinsuojelua, maanmittausta, kiinteistönmuodostusta, kartta- ja rekisterilaitosta sekä geodeettista tutkimusta.
Puolustusvaliokunnan tehtävänä on puhemiesneuvoston hyväksymien yleisohjeiden mukaan käsitellä asevelvollisuutta, puolustusvoimia, poikkeusoloja koskevaa lainsäädäntöä (jollei asia kuulu muulle valiokunnalle) sekä rauhanturvaamistoimintaa (muilta kuin ulkoasiainvaliokunnalle kuuluvilta osin) koskevat asiat.
Sivistysvaliokunnan tehtävänä on puhemiesneuvoston hyväksymien yleisohjeiden mukaan käsitellä kasvatusta ja koulutusta, tiedettä ja taidetta, yleistä kulttuuritoimintaa, urheilua ja nuorisotyötä, tekijänoikeutta sekä opintotukea koskevat asiat.
Lisäksi sivistysvaliokunta käsittelee eduskunnan kirjaston kertomuksen.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tehtävänä puhemiesneuvoston hyväksymien yleisohjeiden mukaan on käsitellä sosiaali- ja terveydenhuoltoa, sosiaalivakuutusta, sosiaali- ja terveydenhuollon alalla perittäviä veronluonteisia maksuja, eläkelainsäädäntöä sekä työ- ja ympäristöterveyden huoltoa koskevat asiat.
Valiokunnan tehtävänä on myös käsitellä Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen kertomus.
Talousvaliokunnan tehtävänä on puhemiesneuvoston hyväksymien yleisohjeiden mukaan toimia PL 91 §:n 2 momentissa tarkoitettuna valiokuntana ja tällöin valvoa Suomen Pankkia, mikä käytännössä tapahtuu siten, että valiokunta käsittelee pankkivaltuutettujen muodostaman pankkivaltuuston vuosittain antaman kertomuksen pankin toiminnasta ja hallinnosta sekä pankkivaltuuston käsittelemistä tärkeimmistä asioista. Valiokunta käsittelee myös pankkivaltuuston tarvittaessa antamat erityiskertomukset [L Suomen Pankista (214/1998 ) 5 §], valmistella Suomen Pankkia ja Suomen itsenäisyyden juhlarahastoa (Sitra) koskevat säädösasiat (esim. pankkivaltuutettujen johtosääntö; PL 52 §:n 2 mom.), sekä valmistella eduskunnan käsiteltäväksi lähetetyt asiat, jotka koskevat maan pankki- ja rahalaitosta.
Talousvaliokunta käsittelee lisäksi asiat, jotka koskevat kauppaa ja teollisuutta, energiataloutta, kaupallisia yhteisöjä, elinkeinotoimintaa ja sen tukemista, kilpailua, kuluttajansuojaa, yksityistä vakuutustoimintaa, rahoitus- ja arvopaperimarkkinalainsäädäntöä sekä valtion yhtiöitä, jotka eivät kuulu muun valiokunnan toimialaan.
Talousvaliokunta käsittelee myös Sitran kertomuksen.
Tulevaisuusvaliokunta valmistelee sille lähetetyt valtiopäiväasiat ja antaa muille valiokunnille pyynnöstä lausuntoja niiden tehtäväalueeseen kuuluvista tulevaisuutta koskevista asioista.
Tulevaisuusvaliokunta käsittelee asioita, jotka liittyvät Suomen tulevaisuuden kehitystekijöihin ja kansainvälisiin suuntauksiin. Valiokunta suorittaa tulevaisuuden tutkimiseen, myös sen menetelmäkysymyksiin, liittyvää selvitystyötä.
Valiokunta toimii myös teknologiakehityksen ja teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten arviointitoimintaa suorittavana parlamentaarisena elimenä.
TULEVAISUUSVALIOKUNTA
Suomen eduskunta haluaa osallistua aktiivisesti kansakunnan tulevaisuutta koskevaan keskusteluun. Tätä varten eduskunta on perustanut tulevaisuusvaliokunnan. Valiokuntaan kuuluu 17 parlamentaaristen voimasuhteiden mukaan nimettyä jäsentä sekä yhdeksän varajäsentä. Valiokunta toimi usean vuoden ajan tilapäisenä ennen kuin eduskunta muutti sen pysyväksi maaliskuun alusta 2000. Yhdenkään muun maan parlamentissa ei aivan vastaavaa valiokuntaa ole, mutta Suomen esimerkki on herättänyt maailmalla huomattavaa kiinnostusta.
Eduskunta edellyttää hallitukselta vaalikausittain tulevaisuusselonteon maailman ja Suomen kehitysnäkymistä. Tulevaisuusvaliokunta kuulee asiantuntijoita ja laatii hallituksen esityksen pohjalta mietinnön. Mietintö käsitellään eduskunnan täysistunnossa. Keskustelun jälkeen eduskunta hyväksyy sen mahdollisine muutoksineen. Hyväksytty mietintö on hallitusta sitova.
Valiokunnan tehtävänä on myös seurata tulevaisuuden tutkimusta ja sen kehittymistä. Osana toimintaansa se on järjestänyt lukuisia seminaareja sekä videokonferensseja mm. Singaporeen, Etelä-Koreaan, Kiinaan, Japaniin ja Isoon-Britanniaan. Vuonna 1997 valiokunta teki vertailevan tutkimuksen työmahdollisuuksista Yhdysvaltain Wisconsinin osavaltion ja Suomen välillä.
Viimeisin tulevaisuusvaliokunnan mietintö hallituksen tulevaisuusselonteosta valmistui lokakuussa 1998. Se sisältää yhteensä 28 poliittista vaatimusta, jotka eduskunta hyväksyi yksimielisesti. Keskustelu lähetettiin internetin välityksellä maailmalle ensimmäistä kertaa koko parlamentaarisessa historiassa.
Marraskuussa 2001 täysistunnossa käytiin lähetekeskustelu valtioneuvoston tulevaisuuselonteosta "Tasapainoisen kehityksen Suomi 2015". Selonteko lähetettiin tulevaisuusvaliokunnan käsittelyyn. Selonteossa tarkastellaan alueellisia kehitysnäkymiä seuraavien 15 vuoden aikana sekä esitetään hallituksen linjaukset.
Keväällä 2000 on valmistunut tulevaisuusvaliokunnan keskusteluasiakirja Työn tulevaisuuden 10 kipupistettä. Eduskunta kävi siitä ajankohtaiskeskustelun maaliskuussa 2000. Keväällä 2001 valmistui keskusteluasiakirja Työn tulevaisuus Suomessa - tulevaisuuspolitiikan suuntaviivoja, josta käytiin ajankohtaiskeskustelu 19.4.2001.
Valiokunnan toinen tärkeä tehtävä on tieteen ja teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi eduskuntaa varten. Arviointihankkeet valitaan ja ohjataan yhteistyössä muiden kiinnostuneiden valiokuntien kanssa ja tilataan asiantuntevalta tutkimuslaitokselta. Ensimmäinen arviointihanke Kasvigeenitekniikka ravinnontuotannossa valmistui 1998. Toinen valmistunut hanke koski tieto- ja tietoliikennetekniikkaa opetuksessa ja oppimisessa.
Keväällä 2001 valmistui arviointi tiedon ja tietämyksen hallinnasta sekä kaksi osaraporttia geronteknologian mahdollisuuksista. Geronteknologian loppuraportti sekä energia 2010-> -hankkeen raportti valmistuivat syksyllä 2001. Tällä hetkellä valiokunnassa on tekeillä esiselvitykset seuraavista aiheista: 1) sosiaalinen pääoma ja teknologian käyttö, 2) Innovaatiotoiminta ja alueelliset innovaatiojärjestelmät, 3) Ihmisen perimä ja kantasolut ja 4) Uudet ja uusiutuvat energialähteet.
Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan tehtävänä on puhemiesneuvoston hyväksymien yleisohjeiden mukaan käsitellä asiat, jotka koskevat työympäristöä, työvoimaa ja työllisyyttä (työvoimapoliittinen aikuiskoulutus mukaan lukien), osallistumisjärjestelmiä, tasa-arvokysymyksiä ja siviilipalvelua. Valiokunta käsittelee pääosin myös säteilyvalvontaa ja kemikaaleja koskevat asiat.
Ympäristövaliokunnan tehtävänä on puhemiesneuvoston hyväksymien yleisohjeiden mukaan käsitellä asiat, jotka koskevat asumista (myös huoneenvuokralainsäädäntöä ja asumistukea), kaavoitusta ja rakentamista, ympäristön- ja luonnonsuojelua, jätehuoltoa sekä vesilainsäädäntöä.
Vaili K Jämsä