Eduskuntavaaliohjelmastamme 2007

Luin heti läpi Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma 2007 –julkaisun, kun sain sen käsiini Pirkko Mattilan tuomana ehdokaskoulutuksesta Saarijärveltä. Löysin sieltä mieltäni erityisesti ilahduttavia kohtia jokaisesta luvusta.

1. Sosiaali- ja terveyspalvelut turvattava kaikille

Hyvinvointipalveluiden tarjoaminen kaikille yhteiskuntaluokille ja sillä tavalla niiden tason varmistaminen myös pienituloisille on hyvin kirjoitettu auki. Laajat julkiset palvelut mahdollistavat hyvinvoinnin, tasa-arvon vaatimus sosiaalipalveluissa on ehdoton koko maata koskien. Omaishoitajien korvauksien siirtäminen valtion maksettavaksi on mielestäni kansantaloudellisestikin eikä vain henkilökohtaisesti tasapuolista ja kannattavaa. Neuvola- ja terveydenhoitajatoiminta on suomalainen tapa ennaltaehkäistä ja siten pitää matalana sosiaalikuluja yhteiskunnassa. Nyt tämä hyvä tapa on hallitusohjelmissa laskettu alle minimin ja se näkyy lasten ja nuorison pahoinvoinnin lisääntymisenä. Eläkkeiden pohjaosan leikkaus 1990-luvulla on korjattava nyt, kun valtiontalous näyttää koko ajan kasvua. Tämän päivän eläkeläiset ovat rakentaneet tämän maan ja ansaitsevat keräämänsä edun kokonaisuudessaan. Lainathan on maksettava eikös juu…. Veteraanien asioista huolehtiminen on osa kansalaisvelvollisuuttamme.

2. Vero maksukyvyn mukaan

Ruoan arvolisäveron laskeminen on suoraan tulonsiirto köyhimmille kansalaisille. Ilman ruokaa ei meistä kukaan tule toimeen. Varallisuusveron poistaminen oli virhe, kattoa olisi voinut nostaa asuntojen hintojen mukaan. On törkeää, että pääomaverotus on huomattavasti kannattavampaa kuin palkkatyön verotus. Hauska yksityiskohta, mutta erityisen ajankohtainen digiaikaan siirryttäessä on tv-lupamaksujen poistamisehdotus. Valtionveron laskeminen ja verojen siirtäminen kuntien kerättäväksi on ollut ovela tulon siirto demari vetoisilta hallituksilta. Kunnallisvero kun ei ole progressiivista vaan kaikki maksavat siitä yhtä suurta prosenttia.

3. Kyllä kuntayhteistyölle, ei sanelupolitiikalle

Suurkuntien syrjäseudut kurjistuvat, mikä lienee yhdentekevää demareille, sillä he eivät ole koskaan välittäneet maaseutujen asukkaista, mutta olisi luullut keskustan yrittävän pitää koko maata asuttuna eikä vain pieniä kuntakeskuksia ja suurimpia kaupunkeja maakunta Suomessa. Kun kunnanvaltuustoja valitaan ei pienistä syrjäkylistä päästä valtuustoon vaan valta siirtyy asutuskeskuksiin ja samoin palvelut. Hankintalaki ja uusi EU:n palveludirektiivi köyhdyttävät kuntia, sillä asiantuntemuksen puutteen vuoksi verotulot purkautuvat voittoina suurten toimittajien taskuihin ulkomaille.

4. Kansan saatava suoraan päättää EU:sta

ËU:n turvatakuut eivät näytä toteutuvan, kun konfliktit Euroopassa jäsenmaissa puhkeavat väkivallaksi ja kansanmurhiksi. Maaseudun elinkeinot köyhtyvät ja muuttuvat haavoittuvammiksi. Projektirahoilla projektinjohtajat maksavat omia palkkojaan ja vievät aktiivikansalaisten aikaa todellisten ratkaisujen löytämiseltä työttömyys- ja yrittäjätuilta. EU:n epädemokraattisuus lisääntyy, jos perustuslaki tulee voimaan, sillä edes Suomi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa ei sen mukaan muodosta riittävää enemmistöä estämään typeriä direktiivejä.

5. Ihmisoikeudet ja oikeusturva

Vanhana riita- ja rikosasioiden neuvottelijana olen täydellisesti sitä mieltä, että rikoskierre tulee yrittää katkaista heti alkuun. Tasa-arvoisuus lain edessä ja sen tunnistaminen on suomalaisuutta. Siihen on varattava resurssit ja sitä on vaalittava. Poliittinen tarkoituksenmukaisuus ei saa mennä perustuslaillisuuden edelle (paitsi sosiaalidemokratiassa!).

6. Oikein suunnattu koulutus on tie hyvinvointiin

Ylikouluttaminen alkoi jo edellisen hallituskauden aikana. Hyvä perussivistys on suomalaisuutta ja perusta hyvinvoinnillemme, mutta yhteiskunnalla ei ole varaa kouluttaa 70 % korkeakouluissa, kuten lähtökohta oli. Pitkä yliopistokoulutus tuo siistit sisätyöt ja hyvät palkat, mutta ammatillisen koulutuksen hankkija tasaa tuloja loppupeleissä aloittaessaan tienaamisen jo aikaisemmin. Lähikoulut tuovat turvallisuutta ja toimintamahdollisuuksia kuntien syrjäseuduille, mikä taas ei kiinnosta demareita ja pelottaa keskustalaisia, sillä hallituksessa he haluavat pysyä vielä ensi kaudenkin. Tutkimusten mukaan pienissä kouluissa viihdytään ja opitaan paremmin ja laajemmin kuin suurissa kouluissa. Näennäinen kurssien monimuotoisuus isoissa yksiköissä ei todennu mahdollisuuksiksi oppilaiden vieraannuttua ryhmistä perusluokkarakenteiden hajotessa.
Olisi aika perustaa taas parlamentaarinen neuvottelukunta miettimään korkeakoulu uudistusta ja sen rakenteita. Mukana pitäisi olla ministeriöiden, elinkeinoelämän ja ammattiyhdistysten edustajat sekä tietysti tutkimuksen rahoittajien TEKES:n ja Suomen Akatemian edustajat. Vastaako Suomalainen koulutusorganisaatio tulevaisuuden tarpeisiin? Voisiko Suomi myydä koulutusta, kun kännykkäteollisuus näyttää loppuvan?

7. Talous- ja elinkeinoelämä

Kaikki puolueet myöntävät, että tulevaisuudessa on Suomessa enenevässä määrin työllistyttävä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tuotantoyritykset siirtyvät halvan työvoiman maihin. Lisäksi suuryritykset voivat nyt, kun palveludirektiivi on tullut voimaan, hankkia välitysfirmoista alihankintana työntekijänsä halvoista EU maista ja näin maksavat huomattavasti matalampia palkkoja keikkatyöläisille, jotka palaavat matalan tulotason maihinsa työskenneltyään täällä puoli vuotta. Suomalaisille pienyrityksille on taattava toimintamahdollisuudet uudessa kilpailuympäristössä ja niiden on voitava toimia kaikkialla Suomessa eikä vain kasvukeskuksissa.
Julkisen sektorin työpaikkoja vähennetään koko ajan demarihallinnon aikana. Kuinka kukaan päättäjä voi nukkua yötään rauhassa, kun maassa on 300.000 työtöntä ja hallitus vain yrittää kurjistaa valtiontyöntekijöidenkin asemaa. Samaan aikaan kylläkin ministereille palkataan apuministereitä, kun yliopiston tutkijoilta ja opettajilta otetaan toimisto- ja laboratoriohenkilöstön tukea pois. Ulkoasiainministerikin julkaisi palkittavan tietokirjan samana vuonna, kun toimii EU:n puheenjohtajana. On kauheaa, että työstä puhuttaessa on tärkeintä kantaa huolta työttömien toimeentulosta. Meillä kasvaa metsissä käyttämätöntä uudistuvaa luonnon energiaa, joka pitää kuitenkin koota sieltä varmistaen uusiutumisen. Puu kasvaa tukiksi suotuisissa oloissa 70 vuodessa, mutta monessa paikassa 90 vuodessa. Meille luonto on monella tapaa tärkeä asia.
Erityisesti olen huolissani Suomen kansalaisomaisuuden siirtymisestä ulkomaalaisten omistukseen. Julkiset yritykset pilkotaan ja parhaat ja tuottavimmat osat, jotka tuottavat lakimääräisiä palveluita, myydään kansainvälisille pörssiyhtiölle. Palkan saa vielä suomalainen, mutta voitto viedään ulos eli pieninä palasina veronmaksajien palkat.

8. Alue- ja maatalouspolitiikka

Olen aina sitä mieltä, että tuoreet kotimaiset kasvikset lähialueelta ovat hyvän suomalaisen ruoan perusta ja kansalaisomaisuuden ylläpitämisen yksi peruskysymyksiä. Tätä ei tue EU:n yhteinen maatalouspolitiikka. EU.n tukipolitiikka on uusittava, jos siitä ei kerran päästä vielä eroon. Paras tuki on saatava, kun tuottaa kestävän kehityksen periaatteella puhtaita terveellisiä elintarvikkeita. Voisiko paremmin suomalaista maataloustuotantoa kuvata. Kaupunkiasuminen on kalliimpaa kuin maaseutuasuminen. Eikö se jo riitä perustaksi hyvinvointivaltion asuttamiseksi kokonaan sen sijaan, että pakotetaan kansalaiset muuttamaan kasvukeskuksiin.

9. Pakolaispolitiikka kuntoon ja maahanmuuttajat maassa maan tavalla

Perussuomalaiset ovat samaa mieltä kuin muutkin, että hädässä olevia ihmisiä on autettava. Ei kenenkään velvollisuus ole kuolla ja kärsiä, vaan Suomikin on lähettänyt pakolaisensa maalimalle, silloin kun meillä oli hätä. Meillä ei kuitenkaan ole varaa ylläpitää 300.000 oman työttömän lisäksi oikeudettomia maahantulijoita. Sitä ei kestä kansallinen moraali. Rahasta ei ole kyse, sillä valtiontaloushan on vain lisännyt tuottojaan, mutta rahoja ei haluta suunnata edes suomalaisiin heikompiosaisiin. Integroituminen suomalaiseen kulttuuriin vie sukupolven ajan, siksi on tarkoin harkittava kuinka järjestää tänne tulevien pakolaisten elämä. Maahanmuuttajilla on yleensä jo itsellä verkostoa ympäristössään, puoliso tai työpaikka. Kehitysavussa on tehty paljon virheitä. Kriisiapu on ehdottomasti oltava pikaista, mutta myös demokratiahankkeet, joilla tuetaan kehittyvien maiden omaa selviytymisen oppimista, on mielestäni tuettava. Kannettu vesi ei kaivossa pysy, vaan tulee opettaa kaivamaan omat kaivonsa.

10 Lapset ovat kansakunnan tulevaisuus

Nuorten aikuisten halukkuutta ja mahdollisuutta saada lapsia on tuettava; yli kolmekymppinen ensi synnyttäjä on jo paljon huonommassa asemassa biologisesti lapsensaamisessa kuin yli 25-vuotias. Opiskelu ja lapset tulisi voida yhdistää riittävän joustavilla opiskelujärjestelmillä ja taloudellisella tuella. Lapsivähennys verotuksessa ja opintolainojen maksujen siirtomahdollisuus olisivat positiivisia viestejä nuorille lapsiystävällisestä taloudesta.

11. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Uskon Suomen armeijaan. Natoon liittyminen tarkoittaisi osallistumista vieraiden ja useimmiten USA:n ja sen liittolaisten omien kansantaloudellisten intressien sotilaalliseen ajamiseen. Omalla kansallisella armeijalla on Suomessa erityinen turvatakuu ja kasvatuksellinen merkitys. Kyllä Suomessa elää vielä Talvisodan henki, jolla nuoret haluavat pitää Suomen suomena – hyvinvointi valtiona, joka turvaa kansalaistensa elämän monella eri tavalla.

Julkinen hankintatoimi

Julkisen hankintatoimen tulee jakaa hankinnat 300.000 € kokonaisuuksiin, niin että myös paikalliset toimijat voivat osallistua palveluiden, laitteiden ja materiaalien toimittamiseen. Nyt toimittajat voivat olla suurille hankinnoille pörssiyhtiöitä, jotka ovat useimmiten ulkomaalaisten etupäässä omistamia pörssiyhtiöitä. EU:n hankintalaki surkastuttaa Suomen elinkeinoelämän alueellisilta toimijoilta.

Vaili K Jämsä