Kainuun maakuntavaalien demokratiasta

Psykologi Kristiina Muhonen kirjoitti Kalevassa, että nykyisin Suomessa menestyy vain kyynärpäätaktiikalla, kun ennen riitti, kun oli kunnon ihminen ja työteliäs. Tämä näkyy myös politiikassa. Suomessa käynnistettiin maakunnallista itsehallintoa koskeva kokeilu 1.6.2003 voimaan tulleen lain Kainuun hallintokokeilusta (343/2003) mukaisesti. Lain mukaan Kainuuseen perustetaan vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Maakuntavaalit toimitetaan ensimmäisen kerran vuoden 2004 syksyllä kunnallisvaalien yhteydessä.. Lain ehdokkaiden asettamisesta kertovan pykälän 30 toisessa momentissa sanotaan että kussakin kunnassa asetettaan omat ehdokkaat.

Kainuun kunnat ovat tunnetusti köyhiä. Niiden kunnanvaltuustojen poliittinen valtajakauma on jo pitkään ollut vahvasti yhden puolueen käsissä. Uudella maakuntahallintomallilla pyritään kehittämään ja muuttamaan alueen taloudellista ja henkistä tilannetta. Kuinka on siis mahdollista, että ministeri Suvi-Anne Siimes on allekirjoittanut lain, joka estää pienten puolueiden vaaliliittojen tekemisen Kainuun alueella. Lakiin on nimittäin kirjoitettu ehto, jonka mukaan vaaliliitto on tehtävä jokaisessa vaaleissa mukana olevassa kunnassa. Kuitenkin saattaa olla, että jossakin näistä kunnista Kajaani, Kuhmo, Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vuolijoki olisi oma erityinen hallinnollinen ongelma, jonka ratkaisuun kansalaiset haluaisivat puuttua. Kansalaisliikkeet lähtevät liikkeelle yleensä silloin, kun valtaapitävät piirit eivät halua jostain syystä muuttaa huonoa päätöstään tai käyttää vaikutusvaltaansa jonkin asian korjaamiseksi. Kansanäänestysten järjestäminen on Suomessa vielä käyttämätön hallinnon voimavara. Vaaliliitto on ainut tapa paikallisissa vaaleissa saada kerätyksi riittävästi ääniä, jotta eritavalla ajattelevat voisivat saada äänensä kuuluviin hallinnossa. Mutta nyt sitä on rajoitettu lailla perinteisten valtapuolueiden vanhoillisuuden suojaamiseksi.

Laissa perustellaan vaaliliittojen estämistä yksittäisissä kunnissa, sillä että se muka vaikeuttaisi voimasuhteiden laskemista lopputuloksesta. Eikö vaalien tarkoitus ole, että valitaan taitavimmat ja kyvykkäimmät henkilöt toimimaan luottamusmiehinämme hallintoa ohjaamassa ja valvomassa sekä luomassa tulevaisuutta, joka turvaisi myös lapsillemme hyvän elämän. Turhaa on odottaa taaskaan Kainuuseen sitä uutta henkeä, kun portit on salvattu byrokratialla jo niitä luotaessa.

Vaili K Jämsä, Oulu

Timo Tervonen, Vuolijoki
  • Vaili K Jämsä 416