Suurvallat ovat aina arvaamattomia !
Suomalaiset Nato intoilijat varoittavat jatkuvasti siitä, että voimistuva Venäjä saattaa olla arvaamaton, mutta niinhän kaikki suurvallat ovat aina olleet.
Vuonna 1939 Saksa ja Neuvostoliitto sopivat siitä, että Suomi kuuluu Neuvostoliiton alueeseen. Pian Saksa kuitenkin hyökkäsi Neuvostoliittoon. Vanha ystävämme Yhdysvallat, joka oli toimittanut meille apua ensimmäisen maailmansodan jälkeen oli nyt Neuvostoliitonliittolainen. Se toimitti nyt vuorostaan apua Neuvostoliitolle. Sattui jopa niin, että haavoittuessani Itä-Karjalassa vastapuolen joukoilla oli amerikkalaisia varusteita ja aseita.
Sodan päättyessä Neuvostoliito sai kutakuinkin vapaasti määrätä ehdot ja pitää myös Itä-Euroopan maat hallussaan. Pian USA kuitenkin alkoi työskennellä vanhaa aseveljeään vastaan ja syntyi ”kylmäsota”. Suomi vuorostaan toimi melko pitkälle yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa.
Neuvostoliiton hajottua kiirehtivät Itä-Euroopan maat liittymään USA johtoiseen Natoon. Edelleenkin eräät maat tekevät mitä haluavat ja saattavat nopeastikin vaihtaa käsitystään siitä kuka on vihollinen tai ystävä.
YK:n pääsihteeri Kofi Annan pahoittelee edelleen sitä, että Yhdysvallat hyökkäsi liittolaisineen Irakiin 2003 ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta. ( Vertaa Neuvostoliitto ja Kansainliitto vuonna 1939 )
Yhdysvallat on vähitellen kallistumassa sille kannalle, että Iran ja Syyria on saatava mukaan rauhoittamaan sisällissotaa kohti ajautuvaa Irakia. Enää ei syytetä Irania ja väitetä sen uhkaavan maailman rauhaa !
Riian Nato kokouksessa Yhdysvallat tarjosi muun muassa Serbialle pääsyä Naton rauhankumppanuusohjelmaan. Näin siitä huolimatta, ettei Serbia ole luovuttanut serbijohtaja Slobodan Milosevicia Haagiin sotaoikeuteen. Riiassa puhuttiin myös paljon Georgian ja Ukrainan mahdollisesta jäsenyydestä, joita erityisesti Viro on toivonut mukaan. Viro on sentään pidättäytynyt esittämästä, että Suomi ottaisi hoitaakseen Idän vastaisen puskurin Suomenlahden ja Jäämeren välillä. Riian kokouksen jälkeen Yhdysvaltain apulaispuolustusministeri Eric Edelman saapui Suomeen ehdottamaan, että Suomi lisäisi vastuutaan Afganistanin sodassa. Tällöin miehiä, aseita, varusteita ja rahaa tarvittaisiin moninkertainen määrä nykyiseen nähden. Se tarkoittaisi myös, että sitoutuisimme olemaan Afganistanissa vielä ainakin vuosia ellei vuosikymmeniä.
Suomen kansan enemmistö kannattaa sotilaallisen liittoutumattomuuden säilyttämistä.
Haluamme rakentaa ja kehittää maatamme. Käydä kauppaa ja tehdä yhteistyötä kaikissa tilanteissa erityisesti lähinaapureiden kanssa. Haluamme myös laajentaa kansainvälistä osallistumista YK:n ja EU:n valtuuttamiin operaatioihin.
Helsinki 07.12.06
Yrjö Saraste, sotaveteraani