Radiossa puhuttiin, että Suomessa on kansainvälisesti arvostettu ja asiantunteva Säteilyturvakeskus, josta on jouduttu jo useamman kerran olemaan yhteydessä ydinvoimalan rakentajiin asiantuntijatehtävissä. Ehkä tämä olisi pitänyt tehdä kotimaisin voimin.

Vaili K Jämsä

Ydinvoima

Pardon, suomalaiset, ydinvoimala myöhästyy taas

[Esko Rantanen 4.12.2006] Talouselämä-lehti

Suomen viides ydinvoimala myöhästyy kaksi vuotta aikataulustaan. Teollisuuden Voima ilmoitti maanantaiaamuna voimalan valmistumisen myöhästymisestä jo kolmannen kerran tänä vuonna.

Voimalan kaupallinen käyttö alkaa näillä näkymin vuoden vaihteessa 2010-2011. Kun tähän laskee todennäköiset lisämyöhästymiset päälle, on käsillä kesä 2011. Silloin projekti on myöhässä kaksi vuotta.

Myöhästymiseen on monia syitä. Projektinjohtaja Martin Landtman sanoo, että perussyy on se, "laitostoimittaja ei arvioinut detaljisuunnitteluun ja kuvien tekoon tarvittavaa aikaa alunperin oikein". Ranskalainen laitostoimittaja Areva lähti hankkeeseen vähän sellaisella toivotaan, toivotaan -asenteella.

Landtman kehuu, että ydinvoimarakentamisesta on Suomessa ja Teollisuuden Voimassa edelleen runsaasti osaamista. Monissa muissa maissa tämä tietämys on rappeutunut, kun voimaloita ei ole rakennettu viime vuosina.

"Mutta tästä tulee varmasti maailman paras ja edistyksellisin laitos, joka palvelee vähintään 60 vuotta", Landtman vakuuttaa. Myöhästymiset eivät myöskään murenna pohjaa voimalan investointilaskelmilta.

Sekä ranskalaiset että saksalaiset munivat

Uusinkin myöhästyminen menee Arevan piikkiin. Teollisuuden Voima on hylännyt Arevan ranskalaisen alihankkijan takeita ja teräsvalukappaleita. "Ne putket eivät täyttäneet meidän vaatimuksia. Edellytämme, että voimme tarkastaa niitä koko voimalan käyttöiän ajan", projektinjohtaja Landtman kertoo.

TVO vaatii laitostoimittajalta raportin edistymisestä kuukausittain. TVO on kiristänyt valvontaansa työssä ilmenneiden viivästysten takia.

Ranskalainen Areva on kirjannut työmaasta jo isot varaukset. Yhtiön tappiot nousevat jo tiedossa olevien myöhästymisen johdosta miljardiin euroon, kertoo ranskalainen Capital.fr. TVO ja Martin Landtman eivät kommentoi, minkäsuuruisia sopimussakkoja Areva joutuu maksamaan.

Kaksi johtajaa on Arevasta joka tapauksessa saanut jo potkut.

Mutta ei tarvitse ilkkua vain ranskalaisille. Turbiinilaitoksen työt viivästyvät, koska (saksalaisen) Siemensin intialainen tytäryhtiö ei ymmärtänyt, että Suomen ilmasto-oloissa on rakennuksiin varattava liikuntasaumat. Suomen ilmaston väärin tehdyt piirustukset eivät tosin ehtineet kirjoituspöytää pitemmälle, koska TVO tarkastaa itse kaikki kuvat ennalta.

Toistaiseksi myöhästymiset ovat koskeneet raakaa rakennustyötä. Kysymyksessä eivät ole olleet voimalan ytimen, vaan perustan ja kuoren rakenteista. Ne eivät poikkea muusta rakentamisesta muuten kuin, että viranomais- ja muu valvonta on tiukempaa kuin lähiökerrostalon työmaalla.

Ranskalaiset tekevät hirmutappiot Olkiluodossa

[Matti Kankare 28.9.2006] Talouselämä-lehti

Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan (OL3) laitostoimittaja ranskalainen Areva NP on tehnyt Olkiluodon projektista jo noin 300 miljoonan euron tappiot.

Arevan reaktori- ja palveludivisioonan tappio oli 266 miljoonaa euroa tammi-kesäkuussa. Vielä viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla divisioona teki 32 miljoonaa euroa voittoa.

Tappio on käsittämättömän suuri näin lyhyessä ajassa. Arevan ja Siemensin yhteenliittymän sopimuksen arvo on kolme miljardia euroa. Sen siis ydinvoimalan tilaaja Teollisuuden Voima maksaa Areva-Siemensille.

Areva kuvaa keskiviikkona julkistamassaan tiedotteessaan OL3:n tulosta heikentävää vaikutusta "huomattavaksi". Koko Areva-konsernin liikevoitto oli 115 miljoonaa euroa, eli 2,3 prosenttia noin 5 miljardin euron liikevaihdosta. OL3 pilasi siten koko Arevan alkuvuoden tuloksen.

Alusta lähtien on ollut selvää, että Areva teki TVO:n kanssa tiukan sopimuksen ydinvoimalan rakentamisesta.

Olkiluoto pilasi koko Arevan alkuvuoden tuloksen.

Nyt laitostoimittaja lähinnä selittelee vaikeuksiaan sillä, että kyse on uudesta ja ensimmäisestä reaktorista laatuaan ja että Suomen säteilyviranomaiset - Säteilyturvakeskus - on ollut koko projektin ajan tiukkana ja vaatinut nähtäväkseen yksityiskohtaisetkin suunnitteluasiakirjat ennen niiden hyväksymistä. Tämä on hidastanut töitä ydinvoimalatyömaalla. Valmistuminen lykkääntyy nyt ainakin vuodella.

Tappioiden ja myöhästymisen vuoksi Areva on vaihtanut projektijohtoa. OL3 on asetettu suoraan liiketoiminnasta vastaavan johtajan valvontaan. Samalla Areva vahvistaa tukeaan alihankkijoille, jotta ne pystyisivät aiempaa nopeammin saavuttamaan ydinvoimalatyömaalla vaadittavan laatutason.

Ups, mä tein sen taas

Arevan ryhtiliike Olkiluodossa on alkanut turhan myöhään. Voimalaa on sentään rakennettu jo parisen vuotta.

"Virheet ovat toistuneet samasta asiasta liian usein. Nyt siihen pitää saada loppu", Teollisuuden Voiman projektijohtaja Martin Landtman toteaa.

Olisi hienoa, jos näin myös kävisi. TVO:n ja Säteilyturvakeskuksen pitää valvoa entistä tarkemmin, ettei Areva luistele laatuvaatimuksista. Laitostoimittajan tappiot ovat jo nyt niin suuret, että yhteenliittymä kääntää kivet ja kannot tappioiden pienentämiseksi.

Arevan mukaan Olkiluodon uusi reaktori on lippulaiva yhtiölle ja sen rakentaminen antaa ainutlaatuista kokemusta, jota se hyödyntää maailman markkinoilla. Näin varmasti onkin, mutta rakentamisen hintana ei voi olla kuitenkaan laadusta tinkiminen. Areva otti koereaktorista riskin ja saa maksaa siitä kalliisti. Tuskin nyt julkistettu vajaan 300 miljoonan euron tappio vielä riittää.

Olkiluodon urakoista ja laitehankinnoista on enää 20 prosenttia auki. Työmaalla on töissä 800 henkeä. Koko rakentajakunnasta noin 55 prosenttia suomalaisia. Suurin osa merkittävimmistä urakoista on mennyt ulkomaisille ja viime aikoina saksalaisille yhtiöille.

Olkiluodon kotimaisuus vaakalaudalla

[Risto Malin 14.12.2004] Talouselämä-lehti

Framatomen ja Siemensin yhteenliittymä valitsi maanantaina Suomen viidennen ydinvoimalan turbiinihallin rakentajaksi saksalaisen E. Heitkamp GmbH:n. Osapuolet eivät kerro urakan tarkkaa arvoa, mutta se on työmaan ensimmäinen suuri, kymmenien miljoonien eurojen arvoinen toimitus.

Tarjouskilpailuun osallistui lukuisia suomalaisia ja ulkomaisia rakennusyrityksiä. Turbiinihalliurakan meno saksalaisyritykselle ei ole jättiyllätys. Paitsi tilaaja myös käytetty sopimusmalli on saksalainen. Suomalaisurakoitsijat ovat vierastaneet tätä yksikköhintaan perustuvaa sopimusmallia, koska se sälyttää urakoitsijalle enemmän riskejä kuin suomalainen sopimuskäytäntö.

Turbiinihallista tulee 100 metriä pitkä ja 60 metriä leveä. Sen sisälle sijoittuu lähes 70-metrinen turbiinigeneraattoriyhdistelmä.

Kokonaan suomalaiset eivät jää nuolemaan näppejään Olkiluodon turbiinisaarekkeella. Parma toimittaa betonielementit sekä turbiinihalliin että kytkinlaitokseen, jonka sai rakennettavakseen kemiläinen Lapin Teollisuusrakennus.

Lähikuukaudet ratkaisevat ydinvoimalan kotimaisuusasteen.

Reaktorin pohjalaatan sai viime kuussa urakoitavakseen Hartela. Pieniä urakoita ja toimituksia Olkiluodosta ovat saaneet myös E. Hartikainen, Lemcon, Tilamarkkinat ja Tie-Tiimi.

Alkanut talvi on ratkaiseva viidennen ydinvoimalan kotimaisuusasteelle. Kevääseen mennessä ratkeavat muut isot, turbiinihalliakin suuremmat toimitukset. Framatome ANP tilaa reaktorirakennuksen ja Siemens jäähdytys-, lauhde- ja korkeapaineputkistot sekä sähköistykset.

Ainakin YIT-Yhtymälle on paha pettymys, ellei tilauksia Olkiluodosta ala pian tulla. Yhtiö on laskenut, että sillä on potentiaalia toimittaa 700¿800 miljoonan euron siivu 3 miljardin euron ydinvoimalakakusta. Yhtään tilausta YIT ole ei ydinvoimakonsortiolta vielä saanut.

Framatomen edustajat arvioivat viime talvena, että suomalaiset voivat saada noin puolet uuden ydinvoimalan toimituksista. Mutta jos kilpailukyky ei riitä, suomalasten osuus voi jäädä paljon pienemmäksikin.

Olkiluodon työmaan henkilöstö nousee ensi vuonna noin tuhanteen ihmiseen. Suurimmillaan työntekijämäärä on 2 500 vuonna 2007. Voimala alkaa tuottaa sähköä vuonna 2009.