Susanna Nilssonin kaulassa
on joskus roikkunut kultainen risti, rippijuhlien
peruslahja. Nyt ketjussa on siro riipus, johon on
upotettu kaksi vaaleanvihreää, mitään symboloimatonta
kiveä. Susanna ei enää tiedä, uskooko hän Jumalaan.
Ollessaan rippikoulun isosena hän uskoi. Ja Jehovan
todistajien tienraivaajana, meidän maallisten
palavasieluisena käännyttäjänä, hän vasta uskoikin. Oli
pakko. Jos Susanna ei uskoisi tarpeeksi, hänen elämänsä
päättyisi Harmageddonin päivänä. Kun muut
seurakuntalaiset iloitsisivat maan päälle sukeutuvassa
paratiisissa, Susanna olisi mullan alla, kuolleena ja
kylmänä.
Pahat tuhotaan, Susanna tietää, ja jatkaa
todistamista ja kenttäpalvelua ja rukoilemista ja
kokouksissa käymistä, vaikka hänen sisällään on alkanut
naputtaa pieni ääni. Ääni sanoo, ettei ideologia, jota
ei saa kritisoida, voi olla ihan kohdallaan.
Susanna on ollut seurakunnassa viitisen vuotta, siitä
lähtien kun Susannan isä kiinnostui Jehovan todistajista
ja sai koko perheen innostumaan asiasta kanssaan.
Susannan vanhemmat olivat juuri eronneet, ja isä sekä
hänen luokseen asumaan jääneet sisarukset elivät
vaikeita aikoja.
”Ajattelin, että kaikelle pitää olla avoin. Että
katsotaan, ei se pahaa tee.”
|

|
Susannan ei ole enää pakko uskoa. |
| Susanna hakeutui kasteelle
ennätysnopeasti, ja hänestä tuli hyvä seurakuntalainen.
Kun häneltä eräänä tiistaina jouduttiin leikkaamaan
umpisuoli, hän oli jo torstaina kokouksessa.
”Sillä ei ole mitään, väliä millainen olet, pääasia
on se, miltä asiat näyttävät ulospäin. Seurakuntalaiset
eivät voi puhua vaikeuksistaan, tärkeintä on pitää
kulissit puhtoisina. ‘Jumala järjestää’ on vastaus
kaikkiin elämän ongelmiin. Jehovan todistajat eivät
esimerkiksi kannusta opiskelemaan, koska opiskelu voisi
tehdä ihmisestä liian ylpeän. Jumala kyllä järjestää
leipäpuun, kun usko vain on tarpeeksi vahva.”
Susannan tarinassa on monia tyypillisiä
lahkolaisuuteen kuuluvia piirteitä.
”Erittäin usein uuteen uskontoon kääntyvä ihminen on
elämässään uuden tai vaikean tilanteen keskellä.
Tyypillisiä värväystilanteita syntyy, kun ihminen on
hiljattain kohdannut henkilökohtaisen kriisin, kuten
vaikkapa konkurssin, työttömäksi jäämisen tai läheisen
kuoleman. Myös uudelle paikkakunnalle muuttaminen
houkuttelee värväreitä”, teologian lisensiaatti Matti
Liljeqvist kertoo.
Liljeqvist käyttää myös termiä ”nuorisouskonto”.
”Nuoret ovat hyvin otollisia värvättäviä siinä
vaiheessa, kun he muuttavat ensimmäistä kertaa pois
kotoa, ja vanhempien läsnäolo ja kontrolli nuoren
arkielämässä ohenee.”
Vaikka periaatteessa kaikissa uskonnoissa piilee
mahdollisuus hyväksikäyttöön ja painostukseen, voi
Liljeqvistin mielestä turvallisen uskonnon tai liikkeen
erottaa vähemmän turvallisista yksinkertaisen
nyrkkisäännön avulla:
”Oleellisinta on se, tukeeko liike aidosti jäsenensä
henkistä kasvua vai pyritäänkö jäsenet pitämään lapsina,
joiden tulee kyseenalaistamatta noudattaa uskonnon
käskyjä ja määräyksiä. Terveessä liikkeessä hyväksytään
ihmisen aikuistuminen ja hänelle annetaan vapaasti tilaa
kasvaa maailmassa.”
Uskontojen uhrien tuki ry:n puheenjohtajan Aki
Härkösen mukaan yhdistyksen riveissä on edustettuna
”melko kattava läpileikkaus Suomen uskonnollisesta
kentästä ja sen lahkoliikkeistä”.
Ex-Jehovan todistajat, helluntailaiset ja
lestadiolaiset ovat yhdistyksessä runsaasti
edustettuina, koska nämä yhteisöt ovat suhteessa useita
muita liikkeitä levinneempiä. Yhdistys ei kuitenkaan
halua tilastoida jäsentensä taustoja välttääkseen
luomasta ”pahan akseleita”, listoja hyvistä ja huonoista
uskonnoista tai liikkeistä.
Uhrikokemukset, painostus ja pelottelu eivät
nimittäin ole vain lahkojen ongelma.
”Myös niin kutsuttujen hyvien uskontojen jäsenillä
voi esiintyä uhrin kokemuksia”, Härkönen muistuttaa.
Sinänsä tieto ei yllätä: jumalien, ufojen ja
messiaiden välikappaleena toimii ihminen, olento, joka
paratiisista potkut saatuaan kääri hihat ja täytti maan
kurjuudella ja epäoikeudenmukaisuuksilla. Mitä muuta
Hitler oli kuin lahkojohtaja?
Jehovan todistajien piirissä uskoon liittyvistä
epäilyistä keskustellaan seurakunnan johtajien, nk.
vanhimpien, kanssa. Vanhimmat ovat aina miehiä, naisen
tehtävä on synnyttää ja olla aviomiehensä uskollinen
alamainen.
Käytännössä kriitikot vaiennetaan kuoliaaksi;
viimeistään karmaiseva uhkaus seurakunnasta
erottamisesta hiljentää epäilevät tuomaat.
Erottamisen perusteiksi kelpaavat myös esim.
homoseksuaalisuus, avioliiton ulkopuolinen seksi,
pyhäpäivien vietto, tupakointi tai uudelleen
avioituminen (käytännössä eroaminen on kielletty).
Myöskään seurustelemista ”maailmallisten” kanssa ei
katsota hyvällä silmällä.
Susanna otti kuitenkin tämän riskin nähdessään sen
mahdollisena ulospääsytienä seurakunnasta. Muutettuaan
uudelle opiskelupaikkakunnalle hän löysi poikaystävän,
mikä sysäsi paikallisen seurakunnan juorumyllyn
liikkeelle.
”Oli valtava pettymys tajuta, että ‘rakastava’
seurakunta käänsi minulle selkänsä yhdessä hetkessä, kun
minulla ei enää ollut omaa perhettäni ja
kotiseurakunnassa arvostettua isääni tukena.
Seurakuntalaisten ‘aito rakkaus’ osoittautuikin täysin
ehdolliseksi: se toimi tasan niin kauan kuin noudatin
kaavamaisesti sääntöjä, joiden tavoitteena on ainoastaan
hallita ihmisten mieliä.”
Susannan puhelin soi jatkuvasti, kun seurakuntalaiset
koettivat saada hänet muuttamaan mieltään eroamisen
suhteen.
Lopulta Susanna vaihtoi numeronsa salaiseksi ja
kirjoitti seurakunnalleen kirjeen, jossa hän kertoi,
ettei haluaisi olla enää missään tekemisissä seurakunnan
tai sen jäsenten kanssa.
Nyt hänestä oli tullut pahin kaikista: luopio.
Rangaistus oli sen mukainen. Myös oma perhe käänsi
Susannalle selkänsä. Eroamisen jälkeen Susanna on nähnyt
perhettään vuosittain noin parin tunnin ajan.
”Minulla on elävä perhe, mutta olen silti orpo.”
Jehovan todistajat kehottavat suoraan katkaisemaan
välit kaikkiin niihin, jotka ovat lähteneet lahkosta.
Perusteluna on, että Jumala on kehottanut vähentämään
suhteet minimiin sellaisten kanssa, ”jotka tekevät
syntiä katumatta”.
Susannan välit sisaruksiin ja isään ovat etäisen
viileät.
”Tosin sisarukseni tuntuvat hiljattain käsittäneen
sen, että vaikka en enää kuulukaan seurakuntaan, en ole
paha ihminen, narkkari tai juoppo, kuten Jehovan
todistajat usein ajattelevat ‘maailmallisten’ ihmisten
olevan.”
Alan pikkuhiljaa ymmärtää, miksi luopiona oleminen on
ajatuksenakin pelottava.
”Kun menin naimisiin, isäni kielsi veljiäni tulemasta
häihini. Se riitti. Soitin kotiin ja raivosin aikani,
kunnes tajusin vedota siihen, että mitä muutkin
seurakuntalaiset ja ennen kaikkea ne muut ‘maailmalliset
ihmiset’ ajattelevat, jos perheestämme annetaan sinne
päin eripurainen kuva.”
Jehovan todistajista eroamisen jälkeen Susanna heitti
rippiraamatun roskiin ja kielsi itseään ajattelemasta
koko asiaa.
Romahdus tuli kolmen vuoden kuluttua eroamisesta.
”Menin lääkäriin ja sanoin olevani väsynyt, saisinko
pari päivää sairaslomaa. Lääkäri sanoi 20 minuutin
kuluttua, että minulla on burn out ja tarvitsen pitkän
loman.”
Romahdusta ja työhön paluuta seurasi vielä uusi
romahdus sekä terapian aloittaminen.
”Terapia on ihan OK, mutta parasta tukea olen saanut
vertaisryhmistä. Kukaan, joka ei ole kokenut samaa, ei
oikeasti voi ymmärtää, mistä on kysymys”, Susanna
sanoo.
Viha, katkeruus ja vedätetyksi tulemisen tunne
nostavat edelleen päätään, mutta Susanna koettaa jättää
asian pikkuhiljaa taakseen. Työ lakiasiaintoimistossa,
opiskelu, uudet ystävät ja ymmärtäväinen aviomies
auttavat paluussa maailmalliseksi, omilla aivoillaan
ajattelevaksi ihmiseksi.
”Maailmankuvan jäsentäminen uudelleen ei ole helppoa,
kun ei ole enää seurakuntaa kertomassa, mitä pitää
ajatella mistäkin asiasta. Vaikka seurakunnasta
lähteminen oli rankkaa, olen silti tyytyväinen
päätökseeni. Nyt saan elää sellaisena kuin olen, ilman
turhia pelkoja ja paineita”, Susanna sanoo.
”Sellainen Jumala, jonka rakkaus pitää ansaita, on
yhtä tyhjän kanssa.”
Suhtaudu liikkeeseen kriittisesti, jos • et
saa esittää kysymyksiä tai kyseenalaistaa liikkeen
oppeja • kaikkia elämänalueita koskeviin kysymyksiin
löytyy tyhjentävä vastaus • liike vaatii voimakasta,
ehdotonta sitoutumista • liike on vihamielinen muita
uskontoja ja aatesuuntia kohtaan • lähetystyö on
sanaton pakko • sinua painostetaan luopumaan
entisestä uskostasi • liikkeen johtajilla on
”yliluonnollisia kykyjä” • sinua painostetaan
vaihtamaan ystäväpiiriä tai välttelemään esim.
perheenjäseniäsi, jos nämä eivät kuulu liikkeeseen.
Päivi Alasalmi: Ystävä sä
naisien Hyväsydäminen nuori keittäjä ajautuu
uskonnollisen opiston keittiöön ja sieltä karismaattisen
johtajan sänkyyn.
George Orwell: 1984 Maailmaa hallitaan
kollektiivisen aivopesun keinoin.
Raimo Mäkelä: Naamiona terve
mieli Luonnehäiriöiset ihmiset ovat usein
häkellyttävän taitavia manipuloijia.
Maissilapset Kahelissa kultissa lapset
tappavat vanhempansa ja hiiviskelevät maissipelloissa
machetet kätösissään.
Eyes Wide Shut Tom Cruise ja Nicole Kidman
osallistuvat eroottisväritteisiin kulttimenoihin.
Maa on syntinen laulu Uskonnollista
kiihkoilua, verta ja alkuvoimaa.
http://www.rael.org/ Kloonivauvan
henkinen koti löytyy täältä: ”Jeesus, Mooses, Muhammed
ja Buddha ovat Elohim-nimisen uforyhmittymän kouluttamia
profeettoja, joiden piti kertoa ihmisille miten heidän
kannattaisi itseään kehittää.” Nyt Elohim käyttää
sanansaattajanaan ranskalaista toimittajaa Raelia.
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/ Vertaistukea
niille, joilla alkoi kyselykausi.
http://www.factnet.org/ Faktaa ja
mielipiteitä aivopesusta, kulteista ja mm. terroristien
sielunmaisemasta.
David Koresh Julisti olevansa uusi Jeesus,
”syntinen messias”. Syntiä tulikin harrastettua,
Koreshin oppeihin kuuluivat mm. raiskaukset, lasten
pahoinpitelyt ja hyväksikäyttö, rituaalimurhien
suunnittelu ja joukkoitsemurha, joka huipentui 75
ihmisen kuolemaan Texasin Wacossa tapahtui 1993.
Luc Jouret Auringon Temppeli -liikkeen
viimeisin johtaja, joka lähti valo-olentomatkalle kohti
Sirius-planeettaa 50 muun ihmisen kera vuonna 1994.
Matkavalmisteluihin kuului maallisen ruumiin tuhoaminen
muovipussilla tukehduttamalla tai rintaan ampumalla.
Marshall Herff Applewhite ja Bonnie Lu
Nettles Texasilaispariskunta, jotka tulivat
tutuiksi Bo- ja Peep -nimisinä uforeinkarnaatioina. Bo
ja Peep (myöh. Do ja Ti) käynnistivät Taivaan Portti
-nimisen puritaanisen (esim. miehet kastroitiin, koska
seksiä ei sallittu) ufoliikkeen. Vuonna 1997 39 lahkon
jäsentä teki joukkoitsemurhan - tai lahkon kielellä
muuttivat humanoidien kuolevaiset ihmisruumiit
tuhoutumattomiksi
taivasruumiiksi. |