| Uskonnot |
| Marsin Anglikaaninen Kirkko (The Anglikan Colonial Church) Nova Albionin keskuksessa suurimmissa kolonioissa esiintyvä, luonteeltaan lähellä Anglikaanista matala-kirkkoa, eli suhteellisen eleetön, protestanttinen kirkkokunta, jossa on katolisuudesta perittyjä seremoniallisuuden ja mystiikan vivahteita. Tämä on Nova Albionin virallinen uskonto, joka on voimakkain suurissa kolonioissa ja niiden lähellä. Jokaista suurta koloniaa/maa-aluetta hallitsee piispa, ja täten Nova Albion onkin jaettu hiippakuntiin. Kirkolla ei näissä urbaaneissa, post-moderneissa asutuskeskuksissa ole paljoa valtaa, ja sen asema onkin lähellä kirkon asemaa meidän yhteiskunnassamme, joskin jopa suurkaupungeissa ihmiset ovat keskiverroin uskonnollisempia, kuin meidän aikanamme. M.A.K:ssa on joitain alkukirkon fatalistisia piirteitä, mutta he eivät todellakaan ole mikään tuomiopäivän kultti. Yksi heidän keskeisimpiä oppejaan on pasifismi, ja keskusvallan tukeminen. Kirkon virallinen keskus on Union City, ja sitä johtaa Union City:n hiippakunnan arkkipiispa. Tämä kirkkokunta on hyvin lähellä ihmisten normaalia elämää, ja onkin täten suhteellisen maallistunut. Presbyteerinen Maalaiskirkko (The Presbyterian Rural Union) Ideologialtaan ja järjestäytymiseltään todella hajanainen järjestö, joka on löyhä, käytännössä nimellinen erilaisten protestanttisten pienkirkkojen liitto. Toiminta keskittyy lähinnä Marsin valtavalle maaseudulle, ja yhteisöjen välinen matka ja niiden pieni koko on johtanut suuren hajanaisuuteen ”kirkon” sisällä. Ei edes nimellistä keskushallintoa, ja suurin osa tätä kirkkoa tunnustavista yhteisöistä toimivatkin itsenäisesti niin, että paikallinen pastori tai kirkkoherra on oman uskonsa herra. Kirkko ohjaa ihmisten elämää vahvasti maaseudulla, missä se on paljon keskeisempi paikallisten elämässä, kuin suurissa kaupungissa. Kirkon hajanaisuudesta huolimatta se ei kuitenkaan kovinkaan aktiivisesti pysty eikä halua käyttää valtaansa. Kirkkoon kuuluu myös matkustavia käännyttäjiä ja saarnaajia, joilla on joskus todella äärimmäisiäkin näkemyksiä kristinuskosta. Luonteeltaan paljon lähempänä puhtaita protestanttisia arvoja kuin M.A.K, mutta yleisesti ottaen vähemmän maallistunut. Työntekoa ja kuuliaisuutta kirkolle ja omalle yhteisölle usein kannustetaan. Siinä missä M.A.K on laaja, universaali, Maalaiskirkot ovat hyvinkin paikallisia. Anglo-Katolinen Kirkko (The Anglo-Catholic Church) Lähinnä Cadmuksessa ja Nova Albionin länsiosissa vaikuttava, Roomalaiskatolilaisuuden ja Anglikaanisen korkea-kirkon ideologiaa yhdistävä kirkko, jolla on vaikutusvaltaa sekä suur-kaupungeissa, että maaseudulla. Kirkkoon kuuluu useita provinsseja, joita kaikkia johtaa kardinaali, ja kardinaaleja johtaa ”Ensimmäinen Kardinaali”, joka on yleensä jostain päin Cadmusta. Kirkon keskus sijaitsee siellä, minkä provinssin kardinaali on valittu Ensimmäiseksi Kardinaaliksi. Kirkon keskeisiä arvoja ovat uskollisuus sen vahvalle hierarkialle, ja sen arvojen noudattaminen elämässä. Näihin arvoihin kuuluu eräänlainen lievä teknofobia ja yksilön yhteys jumalaan toisten ihmisten (lähinnä pappien ja vastaavien) kautta, eikä raamatun tutkimisen kautta. Vahvasti uskoon ja hengelliseen auktoriteettiin painottuva kirkkokunta, jonka piirissä esiintyy vieläkin paljon mystisismiä. Kirkon piirissä nousee silloin tällöin pyhimyksiä, jotka saavat kultinomaisia kannattajapiirejä huolimatta siitä, tunnustaako kirkko heitä omikseen. Suurissa kaupungeissa on kirkon katedraaleja, pienemmissä kirkkoja. Uskonnon paikalliskeskukset ovat yleensä katedraaleja, tai paikallisten hiippakuntien piispanistuimia. Kirkolla on paljon vahvempi, kokonaisvaltaisempi vaikutus kannattajiensa elämään kuin muilla kirkkokunnilla. A.K.K harrastaa lähes aggressiivista käännynnäis-politiikkaa, ja kirkkoa tunnustavilla yhteisöillä on usein huonot suhteet puritaanisiin, todella protestanttisiin yhteisöihin. Lambertilainen Harha (The Lambertian Heresy) M.A.K:sta hajonnut, Lambertonin (entinen Ashford) Teokraattisen Vapaavaltion ympärille keskittyvä, kalvinistisia ideaaleja korottava puritaaninen (siis puritaani-protestanttinen) kirkkokunta, joka uskoo raamatun ja uskonnon kokonaisvaltaiseen ihmisten, talouden ja politiikan hallintaan. Harha on muodostunut Edward Lambertin, Ashfordin karismaattisen saarnaaja-piispan (hän oli ennen M.A.K:n Ashfordin hiippakunnan piispa) ympärille. Harhaa voidaan pitää ydinsodan jälkeisen katkeruuden ja valtioita ja armeijoita kohtaan tunnetun epäluulon hedelmänä, joka on johtanut ääriuskonnolliseen teokratiaan, jossa KAIKKEA ohjaa kirkko ja valtiovaltaa epäillään. Lambertilaiset ovat tehneet selvän eron maallisen ja hengellisen välillä, ja he usein saarnaavatkin maallisten hallitsijoiden ja hallitusten syntisyydestä ja vaarallisuudesta. Lambertilaiset vastustavat muutenkin vahvasti maallista keskusvaltaa. Toinen Harhan pääopeista on raamatun sanan kunnioittaminen, ja he pyrkivätkin ohjaamaan omaa (ja koko yhteisönsä) elämää raamatun opetusten mukaisesti. Vaikka Harhan ideologia onkin vahva ja selkeä, lähinnä vain sen papit ja opettajat ovat sen puhtaita seuraajia, ja suurin osa Lambertonin normaalista kansasta seuraakin vain nimellisesti Harhan opetuksia. Toisaalta, koska Lambertoniin on tullut monien muidenkin kirkko-kuntien opillisia ja toiminnallisia radikaaleja, ovat Harhan seuraajien henkilökohtaiset uskomukset usein hyvinkin kaukana kirkon virallisesta ideologiasta, ja ikävä kyllä eräs Harhan tärkeimmistä opeista, eli absoluuttinen pasifismi, jää huomioimatta, koska jotkut sen kannattajat haluavat laajentaa Teokratiaa tai pitää sitä yhtenäisenä väkivallan kautta. Useimmat ihmiset arvelevat että Teokratia, ja samalla Harhan selkäranka, hajoavat Edward Lambertin kuoltua (hän on tällä hetkellä 50), ja Teokratia sulautuu takaisin Nova Albioniin, kuten sen esikuvalle, John Calvinin Genevalle kävi tämän kuoleman jälkeen. M.A.K ja Anglo-Katolinen Kirkko ovat harvinaisessa yhteistyön sykäyksessä julistaneet Lambertin ja hänen seuraajansa harhaoppisiksi, ja ovatkin katkaisseet kaikki viralliset suhteet heihin. Koska Lambertilaiset ovat uskontona sisäänpäin kääntyneitä, ja heidän käännytys-toimintansa on tehotonta ja hajanaista, eivät valtio tai suuret kirkot pidä sitä vakavana uhkana. Vielä. Korkeimpien Pyhien kirkko (The Church of the Holy Invisibles) Viime aikoina Alcottissa vaikuttanut, presbyteerisestä maalaiskirkosta syntynyt lahko, jolla on merkittäviä teologisia eroja emäkirkkoonsa. Korkeimpien Pyhien kirkon (KPK) teologinen perusta on usko välilliseen yhteyteen Jumalan kanssa. Jumalaan voidaan saada yhteys vain maailmassa olevien näkymättömien henkien eli Pyhien kautta. KPK:n uskonnollisiin menoihin kuuluu olennaisena osana erilaiset Pyhien palvontamenot sekä Pyhien rukoilu. Korkeimpien Pyhien kirkko on varsin sisäänpäin lämpiävä yhteisö, joka ei katso hyvällä muiden kirkkojen jäseniä, eikä etenkään okkultisteja tai muita räikeästi eri tavalla uskovia ihmisiä mikäli he eivät tunnusta Pyhien asemaa Jumalan lähettiläinä. Koska kirkko on niin sulkeutunut, sen ulkopuolella olevat ihmiset kertovat siitä hiukset pystyyn nostattavia tarinoita, joihin usein liittyy veren vuodatus ja eläinten uhraaminen. Viime aikoina viranomaiset ovat kiinnittäneet hieman tavallista suurempaa huomiota näihin tarinoihin. Wolcottin kirkko kääntyi noin kymmenen vuotta sitten Korkeimpien Pyhien kirkkokunnan jäseneksi. |