Vinttikoiraurheilu
Tältä sivulta löydät tietoa vinttikoiraurheilun historiasta ja nykyisyydestä sekä rata- ja maastojuoksukilpailuista.
Historiaa & yleistä
Vinttikoirien juoksukilpailuja on järjestetty Egyptissä jo ennen ajanlaskumme alkua. Tuolloin kilpailut olivat "coursingia", maastojuoksuja, joissa koirat päästettiin elävän saaliin, yleensä jäniksen, perään.
Kaikkein suosituimpia vinttikoirien juoksukilpailut ovat olleet Englannissa. Englanninvinttikoira eli greyhound mainitaan jopa Britannian laeissa useaan kertaan; vuonna 1014 rotu määrättiin ainoastaan kuninkaallisten ja heidän suosikkiensa metsästyskoiraksi, ja tavallisilta kansalaisilta kiellettiin ankarasti sellaisen omistaminen. Greyhoundin tappamisesta sai yhtä suuren rangaistuksen kuin ihmisen murhaamisesta. Vanhin ja kuuluisin Englannin vinttikoirakilpailuista on Waterloo Cup, joka järjestettiin ensimmäisen kerran kuningatar Elisabet I:n aikoihin vuonna 1776.
Vielä nykyäänkin vinttikoiraurheilu on suosittua Britanniassa, tosin yläluokka on aina suosinut hevosten laukkakilpailuja. Vinttikoirien juoksukilpailuja sanotaankin joskus "köyhän miehen hevosurheiluksi". Vedonlyönti on kisoissa hyvin tavallista. Myös coursing eli elävän jäniksen metsästys on edelleen sallittua Britanniassa. Muualla maailmassa elävän saaliin on korvannut mekaaninen viehe - paitsi tietenkin siellä, missä koiria käytetään yhä oikeaan metsästykseen.
Rata- ja maastojuoksut ovat Suomessa vinttikoirien virallinen koemuoto, ja koirista voi tulla käyttövalioita näissä lajeissa. Tarkoituksena on siis paitsi tarjota koirille tekemistä, myös ottaa selville koiran juoksuominaisuuksia. Keinotekoisen saaliin perässä juoksemisella ei tosin voida kunnolla testata miten hyvät metsästysvaistot ja -kyvyt koirilla on, mutta muutakaan keinoa siihen ei ole. Onkin esitetty ristiriitaisia mielipiteitä siitä, miten paljon juoksukisojen tuloksia pitäisi ottaa huomioon jalostuksessa. Suurin osa koirista kuitenkin nauttii myös vieheen perässä juoksemisesta, joten sitä voidaan ainakin pitää hauskana harrastuksena.
Vinttikoirarodut poikkeavat toisistaan ominaisuuksiltaan, mistä johtuen jotkut rodut sopivat paremmin maastojuoksuun ja jotkut ratajuoksuun. Kisoja järjestetään jonkin verran myös muille roduille kuin vinttikoirille maasta riippuen, esimerkiksi basenjeille, villakoirille, rhodesiankoirille ja dalmatiankoirille.
Ratajuoksu
Ratajuoksukilpailussa koirat juoksevat
mekaanisen jäniksen perässä soikionmuotoisella radalla. Koirat eivät suinkaan
luule jänistä oikeaksi saaliiksi, vaan ne juoksevat vain juoksemisen ilosta.
Radan pituus on yleensä 400 metriä, siinä on neljä kaarretta ja se voi olla joko
nurmi- tai hiekkapohjainen. Yleisimmin juostavat matkat ovat 480m (4 kaarretta)
ja 280m (2 kaarretta). Hiljattain suosituksi on tullut myös 350m. Juostavan
matkan pituus vaihtelee roduittain.
Koirat lähtevät lähtökopeista ja niillä on päässään kuonokoppa. Yhdessä
lähdöissä voi juosta enintään 6 koiraa, ja koirat ovat tietenkin kaikki saman rotuisia.
Ensimmäisenä maaliin tullut koira voittaa.
Kilpailut voidaan jakaa kolmeen ryhmään: avoimet kilpailut, sijoituskilpailut ja arvojuoksukilpailut. Avoimissa kilpailuissa juostaan alkuerät, tarvittaessa välierät ja lopuksi finaali. Sijoituskilpailuissa jokainen lähtö on oma kilpailunsa. Virtuaalimaailmassa arvokisoja ovat Derby (2-5 vuotiaat), Kuninkuusjuoksut (3-vuotiaat) sekä Veteraanimestaruus (6 -> vuotiaat). Virtuaalimaailmassa saatetaan lisäksi järjestää esim. erilaisia cupeja.
Koiran valmennus kilpailuihin aloitetaan jo pentuiässä, jolloin ajoviettiä herätellään ja vahvistetaan. Jos koiralla on heikko ajovietti, siitä on melkeinpä mahdotonta saada menestyvää juoksijaa. Koira pitää myös totuttaa muiden koirien kanssa olemiseen, sillä radalla sen pitää juosta laumassa.
Maastojuoksu
Viehecoursing eli maastojuoksu muistuttaa enemmän todellista metsästystä kuin ratajuoksu, ja siksi myös monet koirat (ja niiden omistajat) pitävät enemmän siitä. Koirat eivät myöskään tarvitse yhtä paljon etukäteistä harjoittelua kuin radalla juoksemiseen. Kilpailupaikkana on usein vaihtelevamaastoinen "rata", joka voi olla esimerkiksi hiekkakuopalla.
Alkuerissä kaksi arvan määräämää saman rotuista koiraa
juoksee yhtä aikaa vieheen perässä. Tuomari antaa koirille pisteitä viidestä eri osa-alueesta:
- nopeudesta (ei mitata kellolla, vaan koiraa verrataan toisiin koiriin)
- innokkuudesta ja seuraamisesta (koiran kiinnostus vieheeseen ja halu saada
viehe kiinni)
- älykkyydestä ja ajotyöskentelystä (koiran kyky käyttää hyväkseen maastoa,
vieheen kulkusuuntaa jne.)
- ketteryydestä (koiran kyky vaihtaa suuntaa helposti ja nopeasti)
- kestävyydestä (koiran kyky selvitä radan loppuun hyvässä ajokunnossa sekä
ruumiillisesti että henkisesti).
Jatkoon pääsee tietty määrä koiria, eli ne, joilla on parhaat pisteet. Nämä juoksevat rodun finaalin, jossa niille annetaan taas pisteitä suorituksesta. Koira, jolla on parhaat yhteispisteet alkueristä ja finaalista, on kisojen lopullinen voittaja.
Virtuaalimaailmassa voidaan järjestää erikoiskisoja myös tässä lajissa, kuten Derby ja erilaisia cupeja.