Cavallone's Pure Remensis
Virallinen nimi: Cavallone's Pure Remensis
Kutsumanimi: Lonne
Rotu: welsh sektio A
Syntynyt:
Sukup. Tamma
Säkä:
Väri: Kimo
i : Ch Greymask's Rigoletto
e. Elm Street's Pure Heart
Omistaja: alfa | Päivis
Kasvattaja: Pegu
Asuintalli: Töpinä
Koulutus: Koulu: Va B, Re: 120cm
Muuta: -
Tämän elämäni hevosen eli 120 cm korkean Welsh mountaintamman Cavallone’s Pure Remensin tapasin ensimmäistä kertaa alkutalvesta -02. Olin silloin ostamassa itselleni Welsh A -tammaa ratsu- ja siitoskäyttöön.
Ihastuin tammaan jo ollessani koeratsastamassa sitä kotonaan Cavallone’sissa.. Tamman askeleet olivat keveät, mutta tahdikkaat ja niistä löytyi tietynlaista tenhoa. En pysty tarkoin kuvailemaan Lonnen askeleita, mutta se tuntui uskomattomalta.
Jo ensimmäisenä päivänä uudella kotitallillaan Lone aiheutti minulle ensimmäisen sydänkohtauksen hyppäämällä ulkokarsinan puolioven päälle. Tätä erittäin pelottavannäköistä leikkiään se jatkoi, kunnes päätin hoitajien kehoituksesta siirtää tamman sisälle asumaan. Siellä Lonne ei ole kertaakaan koettanut hypätä karsinaoven päälle. Liekö liian korkea tammalle?
Myöskin ensimmäinen ratsastuskerta on ikimuistettava. Lonne pelkäsi kaikkea mahdollista ja yrittäessäni jopa tehdä jotain yksinkertaista (esimerkiksi pysähtyä ja lähteä liikkeelle), Lone joko hyppi pystyyn tai peruutti epämieluisesta tilanteesta "pois". Lopulta olin tyytyväinen, kun poni suostui kävelemään pienellä ympyrällä ihan kentän keskellä edes suunnilleen nätisti.
Ensimmäisinä viikkoina olin monta kertaa enemmän kuin valmis lähettämään Lonnen suoraapäätä kotiin, mutta onneksi en silloin vielä luovuttanut.
Aloittaessani ratsastuksen Lonne oli myös hieman huonokuntoinen; olihan sillä ratsastettu, mutta lähinnä poni oli kiertänyt näyttelyitä ja lihonut laitumella. Nyt kun on jo lihaksia ja kuntoa tullut on tamma välillä (esteillä) hieman liiankin vireä. Alussa oli vaikeuksia vähän kaikessa (paitsi harjauksessa), mutta tamma ei ikinä ollut hankala - tai suorastaan mahdoton - ilkeyttään, se oli vaan niin nuori ja kuriton , ettei jaksanut keskittyä asioihin kuin viisi (5) minuuttia kerrallaan, jos sitäkään. Ensimmäinen talvi meni kuitenkin ihan hyvin, vähitellen yhteistyömme alkoi sujua, ja siinä sivussa Lunakin oppi valtavasti.
Suru oli kova, kun syksy loppui ja piti luopua tästä jo sydämeni valloittaneesta neidistä. Kasvattaja otti tamman jatkokoulutukseen. Ei kuitenkaan kulunut kuin pari viikkoa, kun Lunnan kasvattaja Marianne soitti ja kysyi ottaisinko Lonen pariksi kuukaudeksi, koska hänellä oli tallissa täyttä ja tammalle ei ollut paikkaa asua. Tottakai otin tamman takaisin ja se ”pari kuukautta” on nyt venynyt kolmeksi vuodeksi eikä loppua näy.
Tällä kertaa Luna oli jo siinä vaiheessa, että sillä pystyi alkaa kunnolla treenaamaan. Marianne oli myös tehnyt ponin kanssa paljon töitä kotona. Lonne on todella mukava ratsastaa, koska se pitää työstään ja –yleensä- myös yrittää parhaansa joka asiassa. Tosin neitiä ei koskaan saisi mennä neuvomaan tai korjaamaan ratsastettaessa missään asiassa koska hän on omasta mielestään niin hyvä ja hieno ja tekee kaikki asiat aina oikein. Yrittäessäni puuttua asiaan tulee joskus "hieman" erimielisyyksiä.
Muistan aika alussa yhden estevalmennuksenkin. Valmentaja käski tuoda ponin lähemmäs estettä, koska se loikki aivan liian kaukaa kokoajan. Minä toin ja tästä Lonne sitten vähän suivaantui..."Jos en saa hypätä omalla tavallani niin en hyppää ollenkaan". Ja tämä ei tarkoittanut kieltämistä vaan sitä, etten saanut tammaa enää esteen lähellekään, tarkemmin sanoen edes samaan päähän kenttää. Luulisi sitä 12 vuoden ratsastuksen jälkeen jo jotain osaavansa, mutta ainakin silloin tuli vähän alkeiskurssilaisolo. Suorastaan myhäilevä tamma sai riemukseen hauskuutettua yleisöä, tosin minun kustannuksellani. Welshien tapaan Lonne osaa halutessaan olla todella itsepäinen, sama pätee kuljetusautoon lastaamiseen.
Tammalla kaikki riippuu tietenkin myös päivästä. Joskus se osaa olla niin mahdoton, ettei mistään tule yhtään mitään. Sitten neiti taas yllättää ja menee vaikeimmatkin koulukiemurat mallikkaasti. Lähinnä olemme keskittyneet esteratsastukseen, mutta onhan kouluakin kiva mennä.
Luonteeltaan neiti on juuri sellainen, mitä tarvitsen. Se on seurallinen, sellainen kaikkien kaveri. Luna on myös loputtoman utelias. Omapäisyydestään huolimatta aivan ihana tamma, sitä paitsi, täytyyhän hevosella olla omaa tahtoa ja luonnetta.
| Pvm |
Mitä tehtiin? |
Muuta |
Kuittaus |
| 10.10.2003 |
Ei laitumelle, jalan takia |
Talutus, 30min. |
Linda
|
| 20.10.2003 |
Eläinlääkärillä käynti. |
Kuntoutus. Taluttamista 30min
pvä. |
Linda
|
| - |
- |
- |
-
|
| - |
- |
- |
-
|
| - |
- |
- |
-
|
| - |
- |
- |
-
|
| - |
- |
- |
-
|
| - |
- |
- |
-
|
| - |
- |
- |
-
|
| - |
- |
- |
-
|
| - |
- |
- |
-
|
| - |
- |
- |
-
|
| - |
- |
- |
-
|
|
|