Vilin päiväkirja



14. lokakuuta 2007

Eläinlääkärin raportti:

Ajaessani Riimulan ratsutalliin selvitin vielä puhelimessa potilaan perustiedot ja oireet: "Eli lähes 9-vuotias suomenhevosori löydetty laitumelta hikisenä? Joku pelästättänyt sen? Kävelee siis hieman jäykästi? Selvä. Olen siellä noin kymmenen minuutin päästä." Ajoin miettien niitä näitä tallille ja Emma opastikin minut nopeasti itse potilaan luokse. Hevonen oli todellakin hikinen, ja se oli selvästikin pelästynyt. Astuin karsinaan ja rauhoittelin sitä, puhelin ja taputtelin. Pikkuhiljaa hevonen rauhoittui ja nostin laukkuni sisään. Mittasin sen kuumeen, ei kuumetta. Otsin stetoskoopin ja kuuntelin sydämen ja hengitysäänet, jotka olivat normaalit, hengitys hieman koholla kuten pulssikin.

"Mitä hevonen on tehnyt viime päivinä?" kysyin, "onko sillä ratsastettu tai jotain muuta?" Sain selville, että se oli ollut vain laitumella pari päivää syömässä ruohoa. Nyökyttelin ja kyykistyin, tutkin hevosen jalat mahdollisten ruhjeiden ja mjuiden vammojen varalta. Pyysin Emmaa taluttamaan oria hetken ulkona ja varsin nopeasti seioinkin tallin pihalla katsomassa hevosen kävelyä. Kävely oli hieman jäykkää ja kun menin tunnustelemaan sen selkälihaksia. Ne olivat hieman kovat, hilajkseen siirryin yhä taaemmas kohti takapään lihaksia, jotka olivat vieläkin kovemmat. "Epäilen lannehalvausta, sillä se sopii kaikkiin oreisiin", kerroin. "Nyt olisi parasta saada pidettyä hevonen lämpimänä, mutta pimeässä."

Veimme oriin talliin ja pimensimme sen karsinasta kaikki valot. Asetuin hevonen karsinaan ja tunnustelin vielä lihaksia, joita hevonen tuntui aristavan. Hieroin lihaksia vähän, jotta ne pysyisivät paremmin lämpiminä, ja saisimme maitohapot liikkeelle. Pian Emma tuli loimen kanssa ja hän laittoi sen oriille päälle.

"Hevosen pitää antaa olla rauhassa ja pitää se lämpinänä. Maitohapot pitää kutienkin saada liikkeelle. Parhaiten se onnistuu kylmän ja lämpimän vuorotteluna, vaikkapa pesukarsinassa, muutaman kerran päivässä. Jos se ie suosut liikkumaan, sitä ei saa pakottaa", selostin hoitotoimenpiteitä, "Jos se vain suostuu muutaman päivän kuluttua liikkumaan voi kokeilla todella kevyttä talutusta. Paranemiseen menee kyllä jonkin verran aikaa, että mitään raskasta ei siis voí nyt tehdä. Pitää elää hevosen ehdoilla."

Jätin hyvästit niin hevoselle kuin sen omistajallekin ja lähdin ajamaan takaisin kohti klinikkaa.

-Anyki

1. syyskuuta

Estevalmennus Oriasema Ässässä

Kommentti:
Vili kulki kauniisti alkuverryyttelyt. Lämmittelyesteissä ilmeni hieman ongelmia jalkojen sovittamisen kanssa esteiden väliin, ja ongelmat pahenivat radalla. Pidä koko ajan sama hyvä tuntuma hevosen suuhun, ratsasta tiukasti eteen; laske askeleita esteen välissä ja pyri lähestymään joka esteelle samasta kohtaa Näin saat askeleen sopimaan paremmin yhteen. Puomin kanssa tuota on myös hyvä harjoitella, pyri joka kerralla saamaan askeleet sattumaan samaan kohtaan.
-Latte

12. kesäkuuta 2007

Kommentti:
Jumppasarjalla teillä oli Vilin kanssa ongelmia saada askeleet osumaan väleihin, ja tästä johtuen Vili yritti muutaman kerran hypätä kaksi puomia kerrallaan, siinä kuitenkaan onnistumatta. Pystyillä orin vauhti kiihtyi ja se painoi vähän kädelle. Esteiden jälkeen tiet valuivat pitkiksi ennen kuin sait orin hidastamaan. Muista kuitenkin, ettet jää suuhun roikkumaan, sillä silloin Vili ei voi hypätä. Radalla sait Vilin ajoittain menemään lyhyemmässä muodossa, mutta suurimman osan ajasta se painatti pitkähkössä muodossa. Sarjat eivät edelleenkään oikeen sujuneet, ja lopuksi ori jo kyllästyikin niihin, eikä meinannut suostua yhteistyöhön. Vili kielsi muutaman kerran esteelle radalla, koska unohdit myödätä kädellä.
-Valmentaja

25. huhtikuuta 2007

Kenttävalmennus Kirveltäjässä. Kuuliaisuutta ja erikoisesteitä.

Kommentti:
Vili oli tänään todella vauhdikkaana! Vaikka sen hyppytekniikka on mainio ja se on jo kiertänyt runsaasti kenttäkisoja, suosittelisin todellas vauhdin hillitsemistä: jos ei hyvällä, niin vaikka sitten pahalla. Muutaman "ensin minä pingon täysillä, sit minä ponkaisen tästä vähänkuten miten sattuu, sit minä jatkan kiitolaukkaa seuraavalle esteelle"-sarjan jälkeen pyysin sinua siirtämään Vilin raviin, ja hyppäsitte muutaman kerran ravissa. Aluksi Vili viskoi päätään ja meinasi hurjistua, mutta rauhoittui kyllä pian, ja sen jälkeen hyppääminen onnistui laukassakin vähän paremmin.
Valmentaja

14. huhtikuuta 2007

Riimulassa hyppelehtimässä.

Vili oli tänään kivalla tuulella, aurinko paistoi ja oli lämmintä kuin mikä, niin mikäs siinä ratsastellessa. Verryteltiin aluksi tekemällä ravissa ympyröitä ja Vili ravaili mukavan tahdikkaasti ja taipui ja asettui nätisti. Hetken ravailtuamme siirryimme takaisin käyntiin ja teimme muutamat pysähdykset, joissa Vili seisoikin rauhassa paikoillaan ja sekä pysähtyi, että lähti liikkeelle pienbillä avuilla. Teimme myös pohkeenväistöä. Jouduin tekemään muutamia melko voimakkaitakin pidätteitä ennenkuin Vili suostui lähtemään kunnolla sivulle, mutta sujuihan sekin sitten, kun teki askel kerrallaan ja rauhassa. Laukkailtiin vielä pari kierrosta keskiympyrällä ja Vili alkoi vähän kiihdyttelemään vauhtia turhankin reippaaksi.

Hypittiin verryttelyksi alkuun pikkurataa ja ajattelin kärsivällisyys- ja keskittymisharjoituksena ottaa radan ihan rauhallisessa ravissa. Jouduin aika paljon tekemään pidätteitä, mutta Vilillä ei missään vaiheessa täysin mennyt kuitenkaan hermot siihen, ettei se päässyt ryntäilemään ja rymyämään. Keventelin vaan rauhallisesti ja ratsastettiin oikein pitkät tiet ja mentiin rata läpi leppoisesti. Pari kertaa Vili otti pari askelta laukkaa ennen estettä, mutta eipä se niin vakavaa ole.

Hypittiin sitten vähän isompaa rataa ja tälläkin kerralla panostin kunnon teihin ja keskityin siihen, että rytmi olisi hyvä ja tasainen. Pelkäsin vähän, että edellisen radan hidastelu olisi kasvattanut Vilin kierroksia, mutta se tuntuikin rauhoittaneen poikaa jonkun verran. Rata menikin kivasti ja saatiin kaikille esteille hyvät hypyt ja lähestymiset ja virheetön rata.

Mertsi korotti rataa vielä entisestäänkin, niin, että korkeimmat esteet olivat 110 cm. Olen ennen hypännyt Vilin kanssa ratana vain 90 cm, mutta Mertsin rohkaisemana päätin kokeilla. Menimme edelleen oikein rauhallisesti ja yritin pitää Vilin hyvin koottuna, jotta se saisi raahattua itsensä kokonaan esteiden yli. Yhdelle isommalle esteelle tuli kielto ja päätimme jättää sen suosiolla välistä, mutta muuten rata meni oikein sujuvasti eivätkä puomit edes kolisseet.

Loppuun vielä kiemurtelimme ja ravailimme ja laukkailimme ympäri kenttää ja päästin Vilin menemään vähän reippaampaakin laukkaa, kun se oli ollut niin kovin kiltti ja kärsivälinen koko tunnin.

7. huhtikuuta 2007

Kouluvalmennus Riimulassa.

Vili tuntuu piristryneen alkavasta keväästä ja oli tänään mukavalla, tosin melkoisen vauhdikkaalla tuulella.

Allkutunnista harjoittelimme "käyskentelyä" löysillä ohjilla ja pujottelimme painoapuja käyttäen. Aluksi tuntui, että Vili kiirehtii vähän turhan paljon, mutta en kuitenkaan tehnyt kovastikaan pidätteitä ohjalla vaan yritin itse olla mahdollisimman rauhallinen ja pikkuhiljaa Vilin käyntikin rauhottui mukavan tahdikkaaksi ja kiireettömäksi.

Siirryimme sitten harjoitusraviin edelleen löysällä tuntumalla. Ellu varoitti, että hevoset saattavat rynnätä liikaa eteen raviin siirryttäessä ja olin aika varma, että Vili nyt ainakin singahtaisi toiselle puolelle kenttää. Annoinkin siirtymisessä ihan pienen merkin ja se toimi, Vili lähti melkoisen rauhallisesti liikkeelle, ainakin ottaen huomioon sen perusvauhdin. Vili ravaili kuitenkin kiltisti ja rauhallisesti ja aloin huomata, että tälläinen rento ja vapaa muoto sopii Vilille oikein mainiosti. Usein kun olen itse pidättämässä minkä kerkeän ja varmaan ihan jännittyneenä satulassa ja sellainen saa Vilin vaan juoksemaan kahta kauheammin.

Harjoittelimme ravissa myös askeleenpidennyksiä, jotka tosin meillä meni lähinnä hirvittäväksi juoksenteluksi ja pyytäessäni pohkeella lisää pituutta askeleisiin Vilin kaikki rentous katosi ja tuntui, että koko alkutunnin hieno alku meni ihan hukkaan. Askeleenpidennys harjoitus menikin meidänosaltamme lähinnä siihen, että pyysin Vililtä lisää pituutta askeleisiin, se ryntäsi eteenpäin, käänsin sen ympyrälle, jolla ravailimme muutamia kierroksia, kunnes Vili siirtyi vihdoin käyntiin ja kaikki alkoi taas alusta. Hyvällä mielikuvituksella voi kuitenkin kuvitella, että muutaman kerran jälkeen Vili ryntäsi vähän vähemmän kuin ensimmäisillä yrittämillä.

Välikäyntien aikana Vili alkoi taas rauhottua pikkuhiljaa, vaikkakaan se ei ollut enää aivan yhtä rento kuin aivan alkutunnista. Siirryimme kahdeksikolle kevyessä ravissa ja Vili ravaili alkuun ihan liian reippaassa tahdissa. Yritin aluksi tehdä voimakkaitra pidätteitä, välillä pysähdykseen asti ja ne saivat Vilin kyllä hiodastamaan hetkellisesti tahtia, mutta pikkuhiljaa se taas kiihdytteli entiseen vauhtiin. Kokeilinkin sitten alkutunnin aikana hyväksi koettua keinoa ja yritin keventää mahdollisimman hitaasti ja olla itse rento ja rauhallinen. Vili rauhoittuikin oikein kivasti ja pääsin keskittymään asetukseen ja taivutukseen ympyröillä sen sijaan, että olisin vain pidätellyt kädet rakoilla.

Siirryimme loppukäynteihin ja olin todella tyytyväinen tunnin antiin, täytyy muistaa myöhemminkin tänään opitut asiat niin ehkäpä tuo Vilin ryntäilyongelmakin helpottuu.

13. maaliskuuta 2007

Estevalmennus Wyrr Poniesissa

Kommentti:
Aluksi Vili sähläsi, mutta rauhottui, kun rauhoitit sisä kätesi. Ole siis tarkkana sisä kätesi kanssa, jottei se etemmo turhaan. Lopuksi radat rupesivat sujumaan jo hyvin, vauhtia tosin olisi voinut olla vähän vähemmän, mutta muuten hyvä!
-Valmentaja

12. maaliskuuta 2007

Kouluvalmennus Castanjossa.

Kommentti:
Pohkeenväistöä tehdessä hevonen alkoi viekoa päätään, mutta kun homma lopetettiin, niin hevonenkin rauhoittui. Ympyrät ja voltit meni hyvin, vaikkakin aina välillä oli hieman liikaa vauhtia. Hieman jos enemmän treenaa, niin varmasti näyttää hyvältä!
Valmentaja

11. maaliskuuta

Estevalmennus Castanjossa.

Kommentti:
Aluksi ori vähän ryntäsi liikaa eteen, mutta muutaman hypyn jälkeen ratsastaja sai hevosen kuitenkin suht koht hallintaan. Sarjaesteet menivät hyvin, mutta innareiden kanssa oli hieman ongelmia. Yksittäisten esteiden kanssa oli myös liikaa vauhtia, joten sitä rauhoittelua olis tarvinnut vielä lisää. Yhteistyö oli ok.
Valmentaja

10.3.2007

Estevalmennus Riimulassa.

Alkuverryttelyksi teimme taivutuksia, Vili kulki pää pilvissä, eikä oikein noteeraannut pidätteitäni tai asetusyrityksiäni eikä pahemmin taipunutkaan. Seuraavana tehdyissä pysähdyksissä pysähdyksistä tuli aika töksähteleviä, kun täytyi tehdä niin äkkinäisesti ja Vili nosti joka kerta päänsä kattoon, kun pidätin sitä ja lähti hirvittävää kyytiä eteenpäin aina kun sai luvan. Hyvästä tuntumasta ei ollut tietoakaan.

Ravailimme hetken ja ravissakin verryttely oli enimmäkseen aikamoista taistelua. Ravailtuamme hetken teimme laukannostoja pääty-ympyrällä. Vili yritti nostoissa aina lähteä puskemaan sisäänpäin ja nosteli vääriä laukkoja ja poukkoili ihan miten sattuu. Laukkasimme nostoharjoituksen loppuun muutaman kierroksen ympyrällä, jonka aikana sain Viliä vähän paremmin kontrolliin ja laukkaamaan edes jotenkuten tahdikkaasti ja niinkuin pitääkin.

Alettiin sitten hyppäämään tiukkojen käännösten rataa, eikä ollut mikään helpointehtävä, varsinkaan tänään. Ensimmäisellä yrittämällä pääsimme kyllä kahden ensimmäisen esteen yli, vaikkei sekään ehkä ollut kaunista katseltavaa Vilin hypellessä esteet ihan mistä sattuu ja minun kiikkuessa kyydissä parhaani mukaan. Toisen esteen jälkeen eksyimme sitten ihan täysin reitiltä. Toisella yrittämällä emme päässeet enää toisellekaan esteelle. Täytyi vaan koota hermonsa ja yrittää uudelleen ja uudelleen. Pääsimme vihdoin kolmannenkin esteen yli ja osuimme viimeiselle estekaksikollekin linjaan, mutta näille esteille Vili päätti sitten kieltää. Lähestyimme uudelleen ja pääsimme viimeisetkin kaksi estettä yli. Menimme kävelemään muiden vuorojen ajaksi ja loppuun saimme vielä kerran yrittää. Pääsimme tälläkertaa joka esteestä kyllä yli. Ensimmäisessä kaarteessa tosin käännyimme (kuulemma hengenvaarallisesti) vastalaukassa ja kakkos ja kolmos esteen väliin tuli kumma mutka. Kolmos esteen jälkeen vauhti hieman kiihtyi, joten kävimme pysähtymässä seinää päin ja jatkoimme viimeisille esteille kiltisti ravissa. Radan jälkeen kiitimme onneamme, että olimme sentään hengissä.

Ravailimme vielä loppuun ja Mertsi kehoitti ravailemaan niin pitkään, että hevoset hidastaisivat itse. Uskoin, että sitä ihmettä ei Vilin kanssa taitaisi tapahtua vielä pariin tuntiin, joten hetken ravailun jälkeen siirsin Vilin käyntiin ja olin salaa vähän onnellinen, että valmennus oli tältä erää ohi, sen verran hankaluuksia meillä Vilin kanssa tänään oli.

3. maaliskuuta 2007

Kouluvalmennus Riimulassa

Oli jännittävää tulla ihka ensimmäiselle kouluvalmennustunnillemme Riimulassa. Ihan sopivan jännittävää, ei kuitenkaan liian.

Aloitimme pysähtymisharjoituksilla. Ellu käski kiinnittämään erityistä huomiota istuntaan, mikä olikin hyvä neuvo, sillä Vili reagoi uskomattoman herkästi ratsastajan istuntaan, mutta usein unohdan kokonaan miettiä sitä miten istuntani vaikuttaa ratsastettaessa ja sitten väännän ja käännän ja ihmettelen, että miksei hevonen liiku niinkuin haluaisin, vaikka vika usein on siinä, että istun ihan pielessä. Aluksi tuntui, ettei Vili millään pysähtyisi ihan täysin paikoilleen, vaan koko ajan joku jalka oli hiipimässä eteenpäin ja Vili odotti pienintäkin merkkiä, jotta saisi jatkaa taas matkaa. Pikkuhiljaa pysähdykset alkoivat kuitenkin sujua ja Vili seisoi nätisti tasajaloin pyydetyn ajan. Samalla huomasin, että käynnistäkin tuli tahdikkaampaa ja rennompaa.

Siirryimme sitten kevyeeseen raviin ja ravailimme ympyröillä. Vili ravasi melko rauhallisesti ja tahdikkaasti, eikä kovastikaan yrittänyt karata pois altani, kuten usein käy. Aloimme tekemään ravisiirtymiä. Aluksi siirtymnistä tuli sekä ravista käyntiin, että käynnistä raviin hirvittävän hätäisiä ja ravi ja käynti olivat melko epätahdikkaita, jouduin hirveästi siirtymien välissä tekemään töitä, jotta olisin saanut hevosen takaisin muotoonsa. Ellu huomautti sitten valmistelun tärkeydestä ja siirtymätkin alkoivat sujua heti paremmin. Muutaman kerran Vili arvasi, että kohta taas siirrytään raviin ja alkoi ennakoida ja tahtia.

Teimme seuraavaksi harjoitusta, jossa nostettiin laukka, laukattiin puoli kierrosta, siirryttiin raviin, ravattiin puoli kierrosta, nostettiin taas laukka jne. Ensimmäisissä nostoissa Vili meinasi lähteä laukassa rynnistämään hirveästi ulos ympyrältä ja ravi oli hirvittävän vauhdikasta ja hallitsematonta. Aloin tekemään laukannostoja pienemmillä avuilla ja laukka oli heti paljon helpommin hallittavaa, siirtymiset raviin olivat paikoin melko töksähteleviä, mutta ainakin ravi oli melko rauhallista ja hallittavaa. Vili tosin arvasi jossainvaiheessa, että mistä on kyse ja alkoi ennakoimaan laukkaa jo monta metriä ennen nostoa.

Loppuun teimme vielä lyhyitä siirtymisiä ravista käyntiin. Alkuun nämäkin olivat melkoisen töksähteleviä ja käynti hätäistä, mutta pikkuhiljaa Vili alkoi rauhottumaan ja pehmenemään ja siirtymiset alkoivat sujua.

25. helmikuuta 2007

Estevalmennus Eats Coast Estatessa

Kommentti:
Vili on valmennuksen alkaessa hiukan hermostunut. Se ihmetteli muita ratsuja ja uutta maneesia. Kun aloitimme hyppäämisen, se kuitenkin paransi keskittymistään huomattavasti. Tiputuksia tuli jonkun verran, kun Vili pääsi liian pitkäksi ja hyppäsi liian pitkän hypyn, ei tarpeeksi ylös. Hevonen kuitenkin vaikutti oikein näpsäkältä esteratsulta, sillä se teki tarvittaessa tiukat tiet, eikä kieltänyt erikoisemmilekaan esteille.
Ratsastaja selvästi tuntee hevosensa ja kisakokemuksesta on tietenkin hyötyä. Esteelle ratsastus tämän hevosen kanssa on kuitenkin välillä kinkkistä, kun pitäisi tulla tarpeeksi reippaasti, mutta sitten Vili tahtoo venyä pitkäksi. Teitte kuitenkin todella mallikkaita hyppyjä Vilin tullessa reippaasti, mutta lyhyenä esteelle. Se hyppää kyllä korkealle, kun kaikki on okei.
Kotona kannattaa harjoitella vielä Vilin lyhyeksi ratsastamista, niin ettei se laske päätään tai pyri pois kuolaimen vaikutuksesta. Sarjoilla on varsinkin hankalaa, jos Vili tulee jo ensimmäiselle esteelle liian pitkänä ja hyppää kauas esteen taakse, liian lähelle seuraavaa estettä.
Olette kuitenkin hyvä pari, joka voi sopivalla radalla tehdä vaikka mitä!
-Valmentaja

24. helmikuuta 2007

Kouluvalmennus Oklaholmassa.

Vili oli tänään varsin leppoisalla päällä, ainakin ottaen huomioon sen millainen se on yleensä ja sen, että olimme täysin uudessa paikassa uusien hevosten keskellä, jolloin Vili yleensä hermoilee kovasti.

Alkukäynneissä valmentaja korjaili istuntaamme ja sainkin käskyn pidentää jalustimia ja rentouttaa jalkoja. Aluksi tuntui oudolta ratsastaa pidemmillä jalustimilla kuin olen tottunut, mutta pikkuhiljaa huomasi kyllä, että avut menivät paremmin perille näin. Otimme ohjat ja teimme käynnissä kiemuroita ja voltteja. Vili käveli reippaasti eteenpäin ja asettui ja taipui nätisti. Tarkoituksena oli kuitenkin ohjata painoavuilla ja valmentajan mukaan minun painostani on enemmän haittaa kuin hyötyä hevoselle, sillä venkoilen käännöksissä kuulemma ihan ihmeellisesti. Kovalla keskittymisellä sain kuitenkin tilanteen kuulemma kohentumaan hieman ja kokeilin pari kertaa käännöksiä pelkän painon avulla ja ne sujuivat ihan kohtuullisesti.

Siirryimme kevyeeseen raviin ja teimme temponvaihteluita. Normaalista poiketen Vili tuntui hirveän tahmealta, eikä meinannut oikein lisätä ravia. Hidas ravi taas oli ehkä vähän turhankin hidasta, tuntui, kuin lattiassa olisi liimaa tai jotain niin, ettei Vili saa jalkojaan lainkaan nousemaan. Sain kuitenkin puoliväkisin Vilin ravaamaan edes hieman reippaammin kokonaisen pitkänsivun. Seuraavana teimme käynnissä avotaivutusta ja voltteja, joilla täytyi väistättää takapäätä. Olimme Vilin kanssa aluksi aivan hukassa, eikä hevosen mikään pää tuntunut siirtyvän minnekkään. Yleensä kaikkien väistöjen ja kumppaneiden kanssa meilklä on ollut se ongelma, etten ole saanut Viliä väistätettyä, sillä se on juossut sivullevieviä apuja karkuun. Tällä kertaa sellaista ongelmaa ei ilmennyt, mutta puhti meinasi moneen otteeseen loppua kesken avotaivutuksen. Siirryimme raviin ja otin aluksi pätkän reippaampaa ravia, jotta Vili hieman heräisi. Sen jälkeen avotaivutus ja voltitkin alkoivat sujua. Vili polki ihan nätisti takajaloillaan alleen ja astui riittävästi ristiin avotaivutuksessa. Voltit jäivät vielä melko suuriksi, mutta sujuivat muuten kohtuullisesti.

Seuraavaksi menimme keskiympyrälle, jolla harjoiteltiin laukannostoja. Laukkasimme vain kolmen askeleen ajan, joka oli aluksi hyvin hankalaa. Vili ei ehtinyt oikein edes päästä laukan rytmiin ennenkuin piti jo siirtyä takaisin käyntiin. Uudella yrittämällä lyhensin käyntiä ennen nostoa vielä enemmän kuin edellisillä ja pyysin napakammilla avuilla laukkaa. Sen seurauksena Vili ampaisi eteenpäin hullua vauhtia, eikä siinä askeleita laskettu, mutta yli kolme niitä tuli. Seuraavalla kerralla Vili jo lähtikin pienestä merkistä reippaaseen laukkaan, jonka se kiltisti lopetti kolmen askeleen jälkeen. Aluksi väliin tuli kyllä muutamia raviaskelia, mutta lopulta siirtymiset käyntiinkin alkoivat olla ihan sujuvia ja olin melko tyytyväinen.



10. helmikuuta

Estevalmennus Riimulan Ratsutallilla.

Alkutunnista Vili oli verrattain leppoisalla ja mukavan taipuvaisella tuulella. Alkukäynneissä se käveli jo reippaasti pitkin askelin ja Mertsi kehuikin, että hyvältä näyttää. Alkuun teimme harjoitukseksi harjoitusravissa kokorataleikkaa kahdeksikkoa, jossa Vili meinasi vähän innostua menemään turhankin reippaasti ja sain tehdä paljon puolipidätteitä, jotta tahti säilyisi. Kulman ja käännöksetkin vaativat vähän vääntöä ja keskittymistä, että Vili meni tarpeeksi syvälle kulmiin ja taipui ja asettui kunnolla, mutta kyllä se alkoi sujua. Siirryimme sitten pääty-ympyröille taivuttelemaan ja aluksi sainkin kaikin voimin istua alas ja liikuttaa kuolainta, jotta Vili pitäisi vauhdin tarpeeksi rauhallisena ja asettuisi ja taipuisi niinkuin kuuluukin. Pikkuhiljaa Vili alkoi kuitenkin tukeutua oikein nätisti ulko-ohjaan ja antaa vähän myöten niskastakin.

Aloimme verryttelyjen jälkeen ratsastaa rataa. Tulimme ensin ravissa, vaikka Vili yrittikin vähän päästä karkaamaan laukalle, puolipidätteitä tulikin tehtyä matkanvarrella aika reippaasti. Vili yritti ensin myös vähän laiskotella ja väittää, että on ihan höhlää hypellä ravissa näin pieniä esteitä, eikä nostanut ekalla esteellä kunnolla edes jalkojaan. Seuraavilla esteillä sitten kokosin lähestymisessä paremmin ja pyysin hetkeä ennen ponnistusta vähän enemmän eteen ja löytyihän sieltä niitä kunnon hyppyjäkin. Yritin ratsastaa mahdollisimman hyvät tiet ja sujuihan sekin, vaikka parissa kaarteessa jouduin vetämään ohjalla pään ihan toisen suuntaan kuin menosuuntaan. Ravissa hyppeleminen olikin Vilille oikein hyvä kärsivällisyysharjoitus ja kerrankin minäkin pääsin keskittymään joka tiehen ja hyppyyn tosi hyvin.

Hypeltiin rata vielä pariin otteeseen laukassa. Ensimmäisellä yrittämällä Vili lähti hirvittävää vauhtia, eikä se ollut mitään hallittua menoa, niitä siistejä teitä ei sillä kierroksella todellakaan nähty. Taisi poika vähän kuumua ravihyppelyn jatkuvista pidätteistä. Seuraavalla kerralla meni jo vähän iisimmin, vaikkakin kesken radan jouduimme pari volttia tekemään, jotta meno rauhottuisi. Hyppäsimme sitten vielä kerran ja ehkä Vili oli jo vähän uupunut tai sitten sain sen hallintaani ja viimeisellä yrittämällä pääsin hyvin ratsastamaan tiet ja ponnistukset ja radasta tuli ihan mukavan hallittu.

Loppuverryttelyksi ravailimme Vilin kanssa vähän pidemmällä ohjalla. Loppukäynnit enimmäkseen taluttelin uupunutta hevostani.

Kommentti:
Olet aktiivinen valmennuskävijä ja aktiivisesti kirjoitat myös kertomuksia. Tämäkin valmennustunti meni oikein hyvin, kyllä huomaa että sekä hevonen että ratsastaja on kehittynyt näiden valmennuksien aikana. Osasit antaa hyvät avut Vilille ja kirjoitit tarkasti siitä miten hevonen toimi. Oikein hyvä! Näemme taas seuraavalla valmennuksella, 10.03. :)
-Mertsi

26. tammikuuta 2007

Kouluvalmennus Kanervapiilossa.

Kommentti:
Vilikin meni hienosti, mutta laukassa se taisi hieman säikähtää jotain. Meno oli ainakin sen näköistä. Onneksi Vili sitten lopulta pysähtyi. Väistöt menivät hienosti, mutta koita pitää kädet rauhassa harjoitusravissa.
-Misteli


20. tammikuuta 2007

Valmennus Riimulassa

Olin tänään ensimmäistä kertaa Vilin kanssa Riimulan valmennuksessa, ennen olen ollut mukana vain toisella hevosellani Annilla. Olemme kuitenkin käyneet Vilin kanssa jo muutamissa valmennuksissa ja maneesikin on vanha tuttu, niin valmennus ei käynyt liian jännittäväksi.

Vili oli varsin pörhäkällä päällä pakkasen takia ja hirnui kovasti, heitteli päätään eikä millään meinannut jaksaa seistä paikallaan, kun nousin selkään. Kävelimme aluksi uralla railun viisi minuuttia ja pikkuhiljaa Vili rauhoittui hitusen eikä tuntunut enää niin paljon siltä kuin olisi lentoon lähdössä. Otin ohjat ja tein käynnissä pari pysähdystä ja volttia. Vili keskittyi melkein hyvin, kunnes pari muuta ratsukkoa alkoivat ravaamaan. Vili innostui kovasti ja yritti myöskin lähteä vauhdilla liikkeelle, eikä meinannut millään suostua seisomaan pysähdyksessä sekuntiakaan. Kun sain vielä yhden pysähdyksen sujumaan jotenkuten, siirryin ravaamaan ympyrälle hetkeksi, kunnes Mertsi sanoi, että aletaan tekemään harjoituksia.

Ensimmäisenä harjoituksena oli tulla kokorata leikaa kevyessä ravissa ja tehdä temponlisäys. Vauhti lisääntyi kyllä mallikkaasti, mutta samalla eksyimme hieman suunnasta ja kokorataleikkaa päättyi jonnekin pitkänsivun puolenvälin tienoille. Tulimme sitten kokorataleikkaata uudestaan niin, että siinä oli puomit. Tulimme tällä kertaa Vilin kanssa ekaa kertaa ihan perusravissa, että homma ei ihan lähtisi käsistä ja pääsimmekin puomeille suorassa ja Vili nosteli nätisti jalkojaan korkealle. Tulimme vielä pari kertaa ja lisäsimmekin hieman ravia, melko varovaisesti kylläkin ja pysyimme kurssissa, emmekä kompastuneet puomeihin.

Seuraavaksi tulimme laukassa ensin ympyrän ja sitten kokorataleikkaan lisäten. Ympyrällä Vili meinasi vähän oikaista, joten teimma toisen kierroksenkin, jolla laukka alkoi rullata kivasti ja Vili tuntui vihdoin rauhoittuneen ja kovin keskittyväiseltä. Lisäyksessä en uskaltanut ensiyrittämällä käyttää kovastikaan pohkeita, kun ajattelin Villin ampaisevan hirmu kyytiä maneesin poikki pienimmästäkin vihjeestä, mutta lopputulos olikin, ettei mitään tapahtunut. Seuraavalla kerralla pyysin vähän reippaammin ja Vili lisäsikin nätisti, pidentäen vähän askeltaankin.

Lopuksi teimme kiemuroita käynnissä pitkin maneesia lisäten välillä käyntiä. Vili lisäsi ekat kerrat nätisti pysyen hyvin käynnissä, mutta tajusi sitten jutun juonen ja otti muista hevosista mallia ja yritti lähteä raviin aina Mertsin huutaessa lisäämään vauhtia. Loppuosa harjoituksesta menikin sitten siihen, että Vili yrittää rikkoa raville ja nostaa päänsä pilviin ja minä yritän istua syvälle satulaan ja tehdä pidätteitä.

Loppuverryttelyssä yritin saada poikasta rauhoittumaan ravaamalla isolla keskiympyrällä, mutta meno tuntui vaan villiintyvän kierros kierrokselta, joten päätin, että on ehkä parasta lopettaa tältä erää ja siirryimme kävelemään loppukäyntejä uralle.

Kommentti:
Vili olikin terhakka tällä valmennuksella, mutta hienosti sait sen pysymään aisoissa. Kirjoitit tunnista elävästi ja juonekkaasti ja hienosti kerroit Vilin tekemisistä. Mikäli Vili yrittää liikaa kiskoa raville, voit ohjata sen päin seinää jolloin sen on pakko ainakin hetkeksi pysähtyä. Harjoitukset pystyitte tekemään oikein hienosti ja yritys on ainakin tärkein, vaikkei se sitten menisikään ihan niin kuin oli suunniteltu. Pääosin valmennus meni teiltä oikein mukavasti ja tervetuloa jatkossakin :)
-Mertsi

10.1.2007
Koulu- & estevalmennus Le Château d'Escaillonissa.

Kommentti:
Emmi sai Vilin tänään keskittymään hieman paremmin kuin edellisellä kerralla, ja puomeilla Vili työskenteli erityisen hyvin, vaikka ratsukolla taisi olla alkuun hieman rytymiin mukautumisvaikeuksia. Lopputunnista tämä parivaljakko sulautui kuitenkin hyvin yhteen. Peruutuksissa huomauttaisin Emmiä siitä, että muista myödätä enemmän ohjasta ja käyttää vähemmän pohjetta, sekä laukannostoissa istu paremmin syvälle satulaan.
-Morticia Marcher

2.1.2007
Estevalmennus Marron Stablessa

Kommentti
Vilillä meni hyvin ja hypyt onnistuivat paria kieltoa lukuun ottamatta. Kieltoja tuli orilta helposti suuremmilla esteillä, varsinkin oksereilla. Vauhtia oli oikein sopivasti, tiputuksia ei tunnin aikana tullut yhtäkään. Suosittelen kotona harjoittelemaan esteiden keskeltä hyppyä, sillä ori painoi helposti toiselle reunalle.
-Sonja

1.1.2007
Kouluvalmennus Le Château d'Escaillonissa.

Kommentti:
Tämän parivaljakon yhteistyö oli lähinnä sitä, että alkutunnista Vili juoksi pää taivaissa eteenpäin porskutellen, ja Emmi joutui keskittymään ainoastaan siihen pidättämiseen, eikä Vili tällöin oikein ymmärtänyt keskittyä siltä vaadittaviin tehtäviin. Lopputunnista Vili kulki jo silti hieman rauhallisemmin, mistä suuret plussat Emmille, joka sai ratsunsa rauhoittumaan. Siirtymisenne olivat vähän vauhdikkaita, eikä Vili meinannut jaksaa seisoa pysähdyksissä paikallaan. Emmin istunnasta en löytänyt mitään korjattavaa.
-Morticia Marcher

21. joulukuuta 2006

Silfran Ponyridersin Maastoestevalmennus.

Kommentti:
Vili oli alkuverkassa aika kärsimättömän näköinen ja niskoitteli minkä ehti. Esteitä hypättäessä sen huono tuuli haihtui ja vauhti kasvoi. Kun ratsastaja oli saanut hevosen hallintaan, niin saatoimme aloittaa itse maastoesteharjoitukset. Vili hyppäsi aluksi hyvin, mutta sitten vauhdin lisääntyminen alkoi sotkea sen ponnistuspaikkoja ja Vili hyppeli esteiden yli ihmeellisillä kenguruloikilla. Onneksi pienen muistuttelun jälkeen hevonen ymmärsi oman parhaansa ja vauhdin hidastuttua hypytkin alkoivat sujua.
-nabila