Amelie

Pedron elämä

24. kesäkuuta 2008
Pyöräilin kapeaa hiekkatietä pitkin. Mahassa pörräili perhosia, sillä olihan tämä ensimmäinen kertani kun näkisin uuden hoitohevoseni, Saken. Kurvasin tallipihaan upealla, violetilla Sarda-pyörälläni. Jätin pyöräni siihen missä oli toisten pyöriä ja pyöräteline. Laitoin pyöräni lukkoon ja pistin pyöränavaimet tallikassiini, jota aina raahasin talleilla mukana. Nurkan takaa kuului hihitystä, puheen sorinaa ja kavion kopsahduksia. Eräs tallityttö tuli varmaan hoitohevosensa kanssa ja puhui kännykkään nauraen. Tyttö pysähtyi kohdalleni ja sanoi puhelimeen heipat ja läpsäytti läppäkännykkänsä kiinni. Tyttö katsoi minuun ja hymyili. Suuri musta ori käyskenteli hermostuneena.
-Joo, joo kohta lähdetään, tyttö höpisi hevoselle. Hän katsoi taas minuun ja hymyili.
-Mikä sinun nimesi on? Olet varmaan uusi tallilla? tyttö kysyi. Katselin nopeasti hermostunutta oria ja sanoin:
-Nimeni on veerna ja kyllä, olen uusi tällä tallilla. Hoidan Sakkea. Tyttö katsoi minuun ja hymyili.
-Minun nimeni on Ronja ja tässä hoitohevoseni Furioso Pesar, eli Pedro. Mutta toivottavasti tavataan vielä, koska minun on nyt mentävä maastoon, Ronjaksi itsensä esitellyt tyttö sanoi ja lähti reippaasti taluttamaan taas seuraavan nurkan taakse. Katselin heidän peräänsä, mutta lähdinkin sitten hiippailemaan kohti tallia.

Astuin sisälle talliin. Katselin hieman ympärilleni - karsinoita, karsinoita, ovi. Kävelin karsinoiden vierestä ja tutkiskelin nimilappuja.
-Kosti..., Tatu..., Sakke! huudahdin itsekseni. Annoin komean oriin haistella kättäni. Katselin karsinaan. Orikin keskittyi nyt juomaan ja työnsi turpansa automaattiseen juoma-astiaan.
-Voit viedä Saken vaikka kävelylle maastoon ja sitten vaikka ratsastaa, kuului ääni takaa. Käännähdin ja huomasin tallinomistajan.
-Joo, ajattelinkin että kysyisin teiltä voisinko viedä Saken talutuslenkille. En vielä tänään ratsasta. Tallinomistaja hymyili ja antoi minulle Saken riimunnarun ja lähti sitten. Avasin hiljaa karsinanoven ja Sakke yritti rynniä ulos. Kiinnitin kuitenkin nopeasti riimunnarun Saken riimuihin ja sidoin sen käytävälle. Sakke töni minua mukavasti turvallaan, kun menin sen pään alta hakemaan harjoja.

Kun tulin takaisin, Sakke odotteli minua tyytyväisenä. Pistin harjapakin seinän viereen ja aloitin harjaamalla Saken kumisualla. Sakke nyökytteli hiljaa päätään koko ajan harjauksen ajan. Olin jo harjannut Sakkea hyvän tovin, jotenka oli vielä lopuksi kavioidenputsausaika. Otin kaviokoukun ja kehotin Sakkea nostamaan jalkansa. Ori heti tajusi ja nosti kiltisti jalkansa. Sakke veti minun t-paidastani ja tuuppasi minua turvallaan.
-Höpsö poika! lausahdin ja silitin Saken turpaa. Sakke lopetti tuuppimisen ja keskityin vielä putsaamaan loputkin kaviot.

Sakke oli harjattu ja kiilsi upeasti. Menimme tallista ulos ja suuntasimme kohti maastoa. Raikas ilma tuoksahti ihanalle. Linnut lauloivat alkukesänsä laulujaan, iloinen heinäsirkkojen siritys kuului ruohikosta ja närhet istuivat puunoksilla. Kävelimme Saken kanssa pitkin kapeaa polkua ja menimme sitten jossain kohdissa ihan raviakin.

Kun tallipiha häämötti jo puiden lomasta, kehotin Saken laukkaan. Sakke laukkasi hienosti ja minä siinä vierellä yritin saada Saken kiinni. Hidastimme käyntiin, kun tulimme tallipihalle. Sakke hörähteli kun näki Ronjan ja Pedron tallipihalla. Nyökkäsin Ronjalle sanoen "moi". Menimme Saken kanssa talliin ja pistin Saken karsinaan. Otin Sakelta riimun pois.
-Voitko antaa Sakelle tämän heinätupon? kuului yhdestä huoneesta. Kävelin huoneeseen. Tallinomistaja Venla laitteli huoneessa kaikille hevosille kauroja. Nyökkäsin ja hymähdin. Menin vielä viemään Sakelle heinäkasan. Nyt Sakke pysyi kiltisti karsinassa. Annoin vielä orille porkkananpalan ja huusin heippa koko tallille. Huoneesta, josta hain heinätupon kuului vaimea 'moikka, tule uudestaan!' Ja kyllä muuten ihan varmasti tulenkin ajattelin ja hyppäsin pyöräni selkään.

hoitajana veerna