- Kun joulu on
- kohtuulisesti Otto Kotilainen
- Kun maas' on han---ki ja jär-vet jää--ssä ja
- sil-mä sam - - mu-nut au-rin-gon, kun
- pää-sky pit---kän on mat-kan pääs--sä ja
- met-sä au- - -ti - - o lau--lu-ton, käy
- läm-min hen---kä-ys tal - vi - sääs--sä, kun
- jou-lu on, kun jou ----- lu on.
- Kun maas' on hanki ja järvet jäässä
- ja silmä sammunut auringon,
- kun pääsky pitkän on matkan päässä
- ja metsä autio lauluton,
- käy lämmin henkäys talvisäässä,
- kun joulu on, kun joulu on.
Ei huolta murhetta kenkään muista,- ei tunnu pakkaset tuikeat,
- vain laulu kaikuvi lasten suista,
- ja silmät riemusta hehkuvat,
- ja liekit loistavat joulupuista,
- kun joulu on, kun joulu on.
On äiti laittanut kystä kyllä,- hän lahjat antaa ja lahjat saa,
- vaan seimi, pahnat ja tähti yllä
- ne silmiin kalleina gangastaa;
- siks mieli hellä on kristityllä,
- kun joulu on, kun joulu on.
- Listen to Tarja Turunen Sing: Kun joulu on - mp3
- Alpo Noponen
