Pukeutuminen pelissä noudattaa perinteistä keskiaika-renesanssi-alhaisfantasialinjaa. Pelinjohto ei ole turhantarkka aikakauden, leikkauksen tai villaprosentin suhteen, mutta selvästi nykyaikaisia materiaaleja (loimusametit ym.) ja kuviointeja, yliräikeitä värejä sekä ylenpalttisen fantastisen eksoottisia ratkaisuja tulee välttää. Pukeutukaa ensisijaisesti mukavasti ja lämpimästi – varmasti jokainen hahmo käväisee jossakin vaiheessa ulkona, moni viettänee siellä enemmänkin aikaa, eikä toukokuisesta säästä ole takeita. Samaa kannattaa ajatella jalkineita valittaessa.
Pyrkikää pukeutumaan hahmonne mukaisesti tämän varakkuus, ammatti ja yhteiskuntaluokka huomioon ottaen. Lähes jokainen hahmo on saapunut paikalle kauempaa, edes korkea-arvoisimmilla henkilöillä siis tuskin on sitä juhlavinta hovipukua mukanaan – toki heidän matkaviittansa saattaa olla ryhdikkäämpi kuin tavallisten kyläläisten ja tunikan väri kirkkaampi kuin paikallisen tallimestarin. Väreistä vielä sen verran, että kirkkaan punaista pidetään tavallisesti Maarlannin Kuninkaallisen Armeijan värinä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivät muut kuin sotilaat punaista käyttäisi, eikä edes sitä, että kaikki Rajametsän kaltaisen rajaseudun sotilaat olisivat pukeutuneita yksinomaan punaiseen.
Eräs suosittu ja käytännöllinen, jokaiselle hahmolle sopiva somiste on vyö. Niin nahkaiset kuin erilaiset punotut vyöt ovat Maarlannissa suosiossaan sekä naisten että miesten keskuudessa, ja niissä kannetaan usein erilaisia pussukoita ja laukkuja, veitsiä ja juomasarvia, avaimia ja onnenkaluja (joista yleisimpiä lienevät erilaiset helistimet ja kulkuset). Vyölaukkujen lisäksi matkalaiset kantavat omaisuuttaan tavallisesti erilaisissa olkalaukuissa ja hartioilta roikkuvissa kangassäkeissä.
Naishahmoja, paria erikseeninfottavaa tapausta lukuun ottamatta, kehotamme pukeutumaan hameeseen – näin heidät erottaa helpoiten mahdollisista mieshahmoja pelaavista naispelaajista. Hameiden ei kuitenkaan tarvitse olla maata laahaavia, etenkin työtä tekevillä naisilla helma ulottuu käytännön syistä vain jonnekin ylänilkkaan, eikä siinä ole mitään paheksuttavaa. Korsetit ovat pelissä sallittuja, mutteivät mitenkään pakollisia – naisten pukeutuminen samoin kuin hiusmuoti Maarlannissa on kovin monimuotoista ja paikallisesti vaihtelevaa.
Tässä vielä muutama virikesana pukeutumiseen: tunika, liivit, viita, huppu, arvohenkilöiden laajat kellohihat, maanläheiset värit, korut puusta, luusta, meripihkasta tai metallista, turkisreunukset, letit, matkasaappaat, armeijan asetakki, isoisän vanha nahkainen olkalaukku, käytössä kuluneet vaatteet…
Mitä aseisiin tulee, ilmoittavat pelinjohtaja erikseen, jos hahmo ylipäätään asetta tarvitsee tai saa kantaa. Pelissä käytetään latex- ja tarvittaessa myös bofferiaseita, jotka pelinjohto tarkistaa ennen peliä. Ilmoitathan ilmoittautumisen yhteydessä, mikäli voit ottaa peliin mukaan sopivia aseita, joko vain itsellesi tai lainaksi! Taistelusäännöistä enemmän sivulla ”säännöt”.
Erilaiset teräaseet tikareista miekkoihin lienevät yleisimmin käytettyjä, mutta niitäkään ei suinkaan joka kulkijalla ole. Miekka on paitsi kallis statussymboli, myös oikeasti hengenvaarallinen kapistus, joka tuskin jää yhdeltäkään hahmolta huomaamatta tai huomioimatta. Monissa maalaiskylissä yksikään asukas ei omista miekkaa, ja suurkaupunkienkin vilinässä miekkoja näkee lähinnä armeijan edustajilla. Muita mahdollisia aseita lähinnä ovat erilaiset kirveet, sauvat sekä jouset.