ep19

1.9 Kahlenukke

On koulun vuosittaisen kykyshown aika ja Giles on määrätty pyörittämään koko rumbaa koulun uuden rehtorin, Snyderin toimesta. Kuten yleensäkään Sunnydalessa, tälläkään kerralla as iat eivät suju normaalisti, vaan pian pukuhuoneesta löytyy murhattu tanssijatyttö Emily, joka oli yksi kykyshown esiintyjistä. Hänen sydämensä on irrotettu ja viety. Buffy pitää kiinni teoriastaan, jossa murhaaja on demoni, vaikka muut epäilevät tekijän o levan ihminen. Scoobyt epäilevät tekijän löytyvän kykyshown ihmisistä, joten he alkavat haastatella kykyshown esiintyjiä ja päätyvät kaikki samaan epäiltyyn: kummalliseen vatsastapuhuja Morganiin, joka tuppaa keskustelemaan nukkensa Sidin kanssa turhankin kiivaasti. Buffy käy tutkimassa illalla Morganin lokeroa ja seuraavana yönä Sid on hänen huoneessaan - yksin ja varsin elävänä. Seuraavana päivänä Giles löytää kirjan, jossa kerrotaan seitsemästä demonista, joiden on tasaisin väliajoin kerättävä ihmiselimiä pysyäkseen ihmismuodossa. Xander varastaa takavarikoidun nuken ja Buffy lähtee etsimään Morgania. Xander järkyttyy huomatessaan, että nukke onkin karannut ja Buffy järkyttyy löytäessään Morganin - kuolleena. Pojalta on irroitettu aivot. Samaan aikaan Will löytää yllättäen tiedon nukeista, jotka toteuttavat halunsa tulla ihmisiksi. Buffy taistelee Sidin kanssa, mutta äkkiä paljastuu, että he ovat samalla puolella. Sid on ihminen, joka on kirottu puunukeksi, ja seitsemän elimiä keräävän demonin tappamin en vapauttaisi hänet. Jäljellä on enää koulussa riehuva yksilö. Scoobyjen epäilyt siirtyvät jälleen kykyshowhon. Buffy löytää hylätyt aivot ja paljastuu, että Morganilla on ollut aivosyöpä. Scoobyt päättelevät demonin haluavan terveet, älykkäät aivot ja ryntäävät juuri ajoissa lavalle, ennen kuin Giles joutuu eroon aivoistaan. Demoni onkin kykyshown taikuri Marc, jonka Scoobyt Sidillä vahvistettuna voittavat. Sid tappaa demonin ja vapautuu kirouksesta. Juuri kun kaikki on olevinaan hyvin, esirippu aukeaa...

Jakso esitettiin 30/6/2003

Corazonin arvostelu vierailevana webhostina:

Okay, tämä on Corrien ensimmäinen arvostelu, joten älkää odottako mitään säkenöivää...

Jostain syystä The Puppet Show on ykköskauden suosikkejani. Luultavasti se johtuu koko vatsastapuhujan nukke-jutusta, koska vaikka ne ovat sinänsä pelottavia minunkin mielestäni, ne eivät kuitenkaan ole pelottavia. Ehkä sana jota haen, on karmiva. Jeps. Nuket ovat karmivia, kieron hauskalla tavalla. (Willow on _seonnut_. Dummies? Cute?! That's crazy talk!) The Puppet Show toimii hyvin yksin, vaikkei millään tavalla liitykään kauden suureen juoneen.
Yksi suosikkejani sivuhahmorintamalta astuu jaksossa kuvioihin: REHTORI SNYDER! Woo-hoo. Käppänä on niin huvittava kaikessa nuorisovihassaan, ettei voi kun onnitella itseään suhteellisen kesystä rehtorista omassa koulussa... Btw, miten noin paljon nuoria vihaava ihminen tulee hakeutuneeksi töihin lukioon, j ossa nuorten kanssa on oltava joka päivä?
Buffyn sanoin, koulun kykyshow on varsinainen 'talentless show'. Oppilaat ovat toinen toistaan epätoivoisemman oloisia. Mutta mikäs siinä, viihdyttäväähän tuokin on! Varsinkin pidin Marcin taikatempusta, jonka su uri loppuhuipentuma oli kysymys "Eh, has anybody seen a rabbit?" Cordyn lauluesitys oli myös hykerryttävän kamala. Toi taas mieleen Angel-sarjan puolelta Angelin Caritasissa laulaman 'Mandy'n... :)
Mikä siinä muuten on, että Buffyssa (ja monessa muussa vastaavassa sarjassakin) tytöt ovat varsin usein yksin _pimeässä_ pukuhuoneessa? Siitä tietää aina, että kyseisestä tytöstä päästään aika pian eroon... Ja nyt kun on ruikuttamisen makuun päästy, niin ruikutetaan vielä vähän lisää: Joyce on taatusti kuullut murhasta koululla, mutta kysyy silti vaivaako Buffya jokin?! Yleensä ihmiset tuppaavat murhista järkyttyä...
Ja positiivisuutta: Huomasikohan kukaan muu Gilesin 'Fifteen minutes to curtain, everyone!'-kohtauksessa jotain samaa kuin Willown Restless-jaksossa näkemässä unessa?
GO XANDER! Our hero! Pakko suitsuttaa herra Harrisia hieman, oli tuo sen verran sankarillinen teko, napata giljotiinin narusta juuri ajoissa.
...ja entäs sitten lopun sydäntäsärkevä kreikkalainen tragedia? Buffy näyttää tylsistyneelt ä, Xander takeltelee sanoissaan ja Will-parka juoksee paniikissa pois lavalta. Tässä on yksi asia josta Willown henkisen kasvun voi huomata; The Puppet Showssa Willow ilmais useampaan otteeseen pelkäävänsä julkista esiintymistä, mutta viidennelle kaudelle tultaessa hän valitsee draaman (joka luultavasti sisältää myös jonkinlaisen näytelmän valmistamisen) valinnaiskurssiksi. Go Willow!
Hieno stand-alone jakso.

-9-

Kuvat web-osoitteesta
Romance-on-btvs .com

Öö, joo... Ehkä laulajattaren ura ei sittenkään sovi Cordylle?

Xander: "Oh, man! I hate this school."

Dialogit web-osoitteesta
Studiesinwords.de

Lue lyhennelmä jaksosta Kirjoita oma arviosi Takaisin 1. kauden jaksoihin

D i a l o g e j a :

Buffy: The school talent show. How ever did you finagle such a primo assignment?
Giles: Our new Fuehrer, Mr. Snyder.
Willow: I think they call 'em 'principals' now.

Buffy: Giles, unto every generation is born one who must run the annual talent less show. You cannot escape your destiny.

Xander: I can't do this!
Buffy: Xander, come on.
Xander: I, I can't! I have my pride! Okay, I don't have a lot of my pride, but I have enough so that I can't do this!

Snyder: Kids today need discipline. That's an unpopular word these days, 'discipline'. I know Principal Flutie would have said, 'Kids need understanding. Kids are human beings.' That's the kind of woolly-headed, liberal thinking that leads to being eaten.

Cordelia: All I can think is, it coulda been me!
Xander: We can dream.

Sid: This is what I do. I hunt demons. Yeah, you wouldn't know it to look at me. Let's just say there was me, there was a really mean demon, there was a curse, and the next thing I know I'm not me anymore. I'm sitting on some guy's knee, with his hand up my shirt.

Xander: So, the dummy tells us that he's a demon hunter. And we're, like, fine, la la la la. He takes off, and now there's a brain. Does anybody else feel like they've been Keyser Soze'd?

Snyder: I don't get it. What is it? Avant-garde?

Xander: Madness, and... Madness a-and stabbing pain, and, a-and, uh... oh... oh... memory of, uh, i-ill deeds I have done.

Xander saa uuden ystävän.

There's no messing with Will...

Oi Oidipus...

HUOM! Tämän arvostelun (sekä muut tekstit) on kirjoittanut Corazon, joka toimi VAARNA-webin sijaishostina kesä-heinäkuussa 2003, Ravenin ollessa lomalla!