| 7.12 Kovassa Koulussa |
| Buffy pyrkii kouluttamaan potentiaalisista hyviä taistelijoita, kidutuksen jäljltä parantuneen Spiken avustuksella. Dawn huomaa joutuneensa sivuun tapahtumien keskipisteetsä, kun hän ei kuulu tulevien Tappajien joukkoon. Scoobyt saavat kuulla, että Sunnydalessa asuu potentiaalinen, joka ei vielä tiedä voimistaan. Sillä aikaa kun Buffy vie Kennedyn, Ronan, Vi'n ja Mollyn tutustumaan Tappajan arkeen, tekee Willow paikallistamistaian, löytääkseen uuden potentiaalisen. Yllättäen taika osoittaa, että Dawn on heidän etsimänsä tyttö. Dawn on kuitenkin niin häkeltynyt tiedosta, että karkaa kotoa saadakseen miettiä asioita rauhassa ja kohtaa koulukaverinsa Amandan, joka kertoo joutuneensa koululla kuhmuraotsaisen olennon jahtaamaksi. Dawn lähtee Amandan kanssa koululle tappamaan vampyyria. Buffy ja Spike käyttävät potentiaalisia demonibaarissa ja jättävät heidät sitten selviytymään omin neuvoin vampyyrin hyökkäyksestä. Koululla Dawnin ei onnistu tappaa vampyyria, vaan vampyyri päätyykin jahtaamaan heitä. Dawn ja Amanda pakenevat tyhjään luokkahuoneeseen ja Dawn yrittää taistella vampyyria vastaan. Taistelun tuoksinassa luokkaan ryntää lauma Ensimmäisen kätyreitä (Tuojat), jotka Dawnin hämmästykseksi yrittävätkin tappaa Amandan, eivätkä häntä. Dawn selittää Amandalle, että tämän kohtalo on taistella demoneja vastaan ja Amandan onnistuukin tuhkata vampyyri ja (paikalle ehtineiden scoobyjen avustuksella) selvitä myös Tuojien hyökkäyksestä. Myöhemmin Summersien kotona Amanda aloittaa Tappajakoulutuksensa Kennedyn, Mollyn, Ronan ja Vi'n kanssa. Dawn puolestaan palaa haluttomasti omaan arkeensa. Xander kuitenkin lohduttaa häntä kertomalla, että heidän kahden osana on olla aina sivussa, kun supervoimia omaavat ystävät varastavat kaiken huomion. Mutta he ovat kaikesta huolimatta, eivät vain erityisiä, vaan ihmeellisiä. |
| Jakso esitettiin 30/5/2004 |
| Henkilökohtainen mielipiteeni jaksosta: Ajatuksena jakso joka keskittyy potentiaalisiin lähinnä hirvitti, mutta loppujen lopuksi potentiaaliset olivat ihan siedettäviä tässä jaksossa, eikä heitä edes ruudussa niin paljon nähty. Tykkäsin todella paljon Dawnin ja uuden potentiaalisen, Amandan kuvioista. Dawn on ollut paljon kypsempi nyt seiskakaudella ja Amanda on piristävä uusi hahmo kaikessa hönttiydessään (koska auta armias sarjaan ei tosiaankaan kaivata enää yhtään uutta ärsyttävän asenteen omaavaa Tappajanalkua! *köh*Rona ja Kennedy*köh*). Sitä paitsi seurasin aikoinaan Freaks and Geeks –nimistä sarjaa, jossa Amandaa näyttelevä Sarah Hagan esitti sellaista epäsuosittua koulunörttiä ja nyt on sitten mukava katsella, kun sama tyttö saa BtVS:ssa hakata vampyyreja ja kuulua Valittujen piiriin. Olisi ollut periaatteessa ihan kiva jos molemmat, Amanda ja Dawn olisivat voineet olla potentiaalisia, mutta se olisi kyllä varmaan ollut pitemmän päälle aika huono ratkaisu. Ei kaikkien sarjan vakituisten hahmojen tarvitse olla superihmisiä. Jaksossa oli hyvin koskettava teema. Tunnustan, että liikutuin pariinkin otteeseen kun vuorotellen sekä Dawn, että Amanda saivat kuulla olevansa mahdollisia Tappajia. Ehkä reaktio johtuu siitä, että tyttöjen tilanteeseen on tavallaan helppo samaistua. Dawn on vuosikaudet seurannut sivusta, kun hänen kaikkien rakastama isosiskonsa pelastaa maailmaa milloin miltäkin uhalta ja Amanda on puolestaan ollut kiusan kohteena ilmeisesti niin poikien, kuin marssivan orkesterinkin (miten hitossa suomennetaan ”marching band”?) taholta. Molemmat saivat yhtäkkiä kuulla, että heidät on valittu johonkin suureen tehtävään. Kuulla, että he ovat kaikkien näiden vuosien jälkeen viimeinkin jotain erikoista ja ihmeellistä. Valitettavasti vain Amanda sai pitää tuon kuvitelman, kun taas Dawn-paran täytyi palata entiseen, muka merkityksettömään asemaansa sivustaseuraajana. Ulkopuolisena oleminen on rankkaa. Yksi asia kylläkin vähän ärsyttää Dawnin käytöksessä. Hänellä on yhä häiritsevä tapa karata ikkunasta ulos ja saada kaikki muut scoobyt huolestumaan. Kuultuaan olevansa yksi potentiaalisista, Dawnin olisi kannattanut pysytellä turvassa ja jutella asiasta Willow’n ja muiden kanssa. Sen sijaan hänen piti lähteä ”selvittelemään ajatuksiaan”, mikä olisi voinut johtaa varsin tuhoisiin seurauksiin, jos Bringereitä (tai Tuojia, mitä nimiversiota silmättömistä kaaputyypeistä nyt haluaakaan käyttää) olisi ollut lähistöllä. Tosin tuollaisiin pikkuseikkoihin ei vain jaksa kiinnittää huomiota, kun Dawn oli kuitenkin niin ihana jakson loppupuolella, luovuttaessaan potentiaalisuutensa Amandalle. Loppukohtaus Xanderin kanssa oli kuitenkin parasta kaikesta. Xander tiivistää niin hyvin roolinsa koko sarjassa. Hän näkee niin paljon, koska hän ei koskaan seiso aivan kirkkaimmissa parrasvaloissa. Jopa Dawn on hiukan spesiaali, sillä hän oli mystinen Avain vielä jokin aika sitten. Xander on kuitenkin aina ollut vain Xander. Ehkä juuri se kuitenkin tekee hänestä niin erikoisen. Se, että ilman supervoimiakin hän taistelee ystäviensä rinnalla viimeiseen asti. Hän ei ole Tappaja, potentiaalinen, voimallinen noita, armeijan kouluttama demoninmetsästäjä, sielullinen vampyyri, ex-toivomusdemoni, eikä ihmissusi. Hän on tavallinen ihminen, joka kuitenkin hyvin usein osoittaa varsin epätavallista rohkeutta. Ehkä tästä syystä Xander onkin aina ollut suurin sankari heistä kaikista. Kaiken kaikkiaan nautin Potential-jaksosta hyvin paljon. Buffyn ja Spiken suhdetta lämmiteltiin taas mukavasti ja varsinkin Buffyn ja Amandan keskusteluhetki koululla oli hauskaa seurattavaa. Andrew’ta on pakko rakastaa! Hän on vain niin kertakaikkisen sympaattinen hahmo ja on näköjään myös kovaa vauhtia pääsemässä mukaan scooby-jengiin. Mikäköhän muuten siinä tapauksessa olisi Adrew’n salainen voima? ”I used to be a supervillain”? 9- |
| Kuvat websivulta: Buffyscreenshots |
| Dawn löytää sisäisen potentiaalinsa... tai pikemminkin se löytää hänet! |
| XANDER: "I'm just thinking about the girls. It's a harsh gig, being a potential. Just being picked out of a crowd, danger, destiny, plus if you act now, death." |
 |
| Dialogit websivulta Buffyworld |
| D i a l o g e j a : SPIKE: OK, these two are dead. Why? RONA: 'Cause the black chick always gets it first? BUFFY: As best we can tell, he—or precisely "it"—was putting a lot of stock in that UberVamp thing, the Chaka Khan. DAWN: Turok-Han? AMANDA: Is it weird? We're mean to each other, and we like each other. BUFFY: Well, it depends. Sometimes that's how people relate. Being mean to each other. Even mortal enemies— Then with the— And that leads to no good, absolutely no good. And much confusion. A-and then it's over. Absolutely, seriously, definitely over. And that's confusing too. The over part. Which it is. Over! So, maybe. BUFFY: He's not evil, but when he gets close to it, he picks up its flavor like a mushroom or something. ANDREW: But I'm reformed. I'm like Vegeta on Dragonball Z. I used to be a pure Sayan, and now I fight for the side of Goku. ANDREW: Can you imagine if every once in a while, people just wriggled out of their skin and left it behind them like—like on the sidewalk. Talk about embarrassing. ANDREW: Killing pigs is just so wrong. ANYA: Dawn's gonna be a slayer. ANDREW: Holy crap! Excuse me. Plucked from an ordinary life, handed a destiny— XANDER: (points at Andrew) Say Skywalker, and I smack ya. ANDREW: It's like—well, it's almost like this metaphor for womanhood, isn't it? The sort of flowering that happens when a girl realizes that she's part of a fertile heritage stretching back to Eve, and— XANDER: I'll pay you to talk about Star Wars again. AMANDA: Right. He can do that. So, I was thinking... we don't have to kill the vampire, do we? DAWN: What? AMANDA: Just suppose he got out and was maybe like encouraged toward the gym while the marching band was playing because the way they look down on the Swing Choir. It might be, you know, funny. --- I'm just saying. XANDER: They'll never know how tough it is, Dawnie, to be the one who isn't chosen. To live so near to the spotlight and never step in it. But I know. I see more than anybody realizes because nobody's watching me. I saw you last night. I see you working here today. You're not special. You're extraordinary. |
| l |
| Buffy vie Tappaja-amatöörit baariin kohtaamaan vaarallisia demoneita kuten... Clemin! :-) |
| Dawn ja Amanda pakoilevat tökeröä vampyyrinroikaletta koululla... |
| Dawn ja Xander: They're not special. They're extraordinary. |
 |
 |
 |
 |