| R a k k a u t t a M e r e l l ä |
| Aamuauringon ensimmäiset säteet pilkistivät syvänsinisten verhojen takaa. Angel havahtui nautinnollisen hitaasti suloiseen raukeuden tilaan ja avasi silmänsä. Hän katsahti rinnallaan lepäävää vaaleata hiuspehkoa ja hymyili huomaamattomasti ajatellessaan heidän viettämäänsä yötä. Buffy näytti niin suloiselta nukkuessaan, että mies ei raskinut herättää tätä vielä. Tyttö oli heittänyt käsivartensa Angelin rintakehän ylitse ja puristanut vartalonsa mahdollisimman lähelle tätä. Miehen käsivarsi puolestaan piteli tätä niin lähellä itseään kuin mahdollista. Jonkin ajan kuluttua Buffy liikahti ja venytteli jalkojaan peitteen reunan ulkopuolella. Unisena hän nosti katseensa ja kohtasi miehen lempeiden silmien rakastavan katseen. Angel suukotti tätä otsalle. – Huomenta enkelini. Buffy hymyili raukeasti ja haukotteli. – Huomenta. Nukuitko hyvin? Mies naurahti paljonpuhuvasti. – Niin hyvin kuin tässä nyt ehti nukkumaan... Mies nosti tytön sormet huulilleen ja suuteli sormenpäitä hellästi. – Ei nyt, Angel... en ole edes herännyt kunnolla vielä. Angel hekotteli ilkikurisesti. – No mutta eikö tämä olekin mukava tapa herätä..?! Buffy purskahti nauruun ja töytäisi miestä leikillään. Sitten hän venytteli nautinnollisesti kehonsa jokaista jäsentä ja asetteli itsensä taas mukavasti makaamaan miehen kylkeen. Angel kiersi kätensä tämän ympärille. Poikaystävänsä vierestä herääminen oli niin harvinaista iloa, että siitä piti nauttia kunnolla. Ei kiirettä mihinkään... koko ihana päivä vain heidän käytössään. Tai ainakin melkein... vanhempien luona pitäisi jossain välissä käydä näyttäytymässä. Mutta sitä ehtisi murehtia myöhemminkin. Buffy kurkotti katseellaan sängyn vieressä olevaa kelloa. Se näytti vasta viittä vaille kahdeksaa. Vielä ei olisi kiire mihinkään. Angel silitti miettivänä tyttöystävänsä hiuksia. – Mitä mietit, kultaseni? Buffy laski päänsä taas miehen rinnalle ja sanoi poissaolevana. – En erityisempiä. Koitan imeä itseeni jokaisen ihanan sekunnin, jonka saan viettää kanssasi. On niin ihanaa vain olla kanssasi... nytkin vain olla tässä ja tuntea vartalosi lämpö omaani vasten. Kuunnella hengitystäsi ja vain olla... se kaikki täyttää mieleni aivan mielettömällä rakkaudella sinua kohtaan... Tämän sanottuaan Buffy nousi toisen kyynärpäänsä varaan ja suuteli miestä kevyesti huulille. Angel suuteli pehmeästi takaisin ja hellästi syvensi suudelmaa, kunnes he suutelivat ja hyväilivät toisiaan entistä intohimoisemmin. Angel painoi tytön hellästi alleen tyynyjä vasten ja hyväili suullaan tämän kaulaa ja hartioita. Buffy huoahti nautinnon tunteiden kiiriessä pieninä, kylminä väreinä aina selkäpiistä varpaisiin saakka. – Angel... rakastan sinua... minä rakastan sinua! Tyttö huokaili hengästyneenä ja antautui taas kiihkeiden tunteiden vietäväksi. Angel suuteli rakastettuaan kiihkeästi ja sopersi suudelmien lomassa – Minäkin rakastan sinua oma rakkaani... kuinka järjettömästi sinua rakastankaan..! Sitten he antautuivat täysin ja yhä syvemmälle heissä riehuvan intohimon myrskyn ravisteltaviksi... Kymmenen maissa sviitissä uinaileva pariskunta heräsi jälleen. Tällä kertaa Buffy havahtui ensimmäiseksi. Taivas... hän ajatteli... en varmaan koskaan tule saamaan tuosta miehestä kyllikseni...v oisin vain jatkaa ja jatkaa kunnes taivaat aukeavat! Rakastelu Angelin kanssa oli jotain aivan uskomatonta... kerta kerran jälkeen he löysivät siitä uusia ulottuvuuksia, jotka veivät heidät taas uusille poluille joita koetella. Miehen vartalo oli niin lumoava ja kiihottava, että hän ei koskaan väsynyt sen tutkimiseen. Ja joka kerran jälkeen seuraava hurmion tila kohotti hänen rakkautensa miestä kohtaan taivaita hipovaksi. Ja samoin tunsi mieskin, hellinä hetkinä hän oli sen monasti tytölle tunnustanut. Ollakseen mies Angel puhui harvinaisen paljon tuntemuksistaan ja ajatuksistaan. Mutta jälleen, hänen pitkällä elämänkokemuksellaan täytyi olla siihen syynsä. Koitui siitä kyllä joskus paljon hyvääkin, Buffy ajatteli hymyillen. Angel avasi silmänsä ja näki Buffyn katselevan häntä tyytyväisen näköisenä. Hän kohotti kysyvästi kulmiaan johon Buffyn vastasi sanoen – Eiköhän tässä ala sinullakin jo olla nälkä! Mies vain nauroi ja kaappasi tytön entistä tiukemmin syleilyynsä. Buffy ja Angel kävelivät hiljakseen kannella käsi kädessä. He astuivat sisään aamiaisravintolaan ja istuutuivat aurinkoisen ikkunapöydän ääreen. He söivät iloisen mielialan vallitessa ja välillä heidän suunnaltaan kaikui ravintolaan rakastavaisten iloinen ja onnellinen nauru. Buffy kohotti teekupin huulilleen ja otti siemauksen sitruunantuoksuista juomaansa. Angel tapitti häntä veikeän näköisenä. – Tiedätkö mikä tässä hetkessä on kaikkein parasta? Buffy kohautti olkiaan ja katsoi miestä kysyvästi. – Juuri tämä. Pienet hetket. Aamun pienet hetket kanssasi. Saada katsella kun juot teetäsi... kuunnella hiljaisuutta. Buffy laski kuppinsa pöydälle ja naurahti hämmentyneenä. – Miten ihmeessä huomaat tuollaisetkin asiat? Taitaa meri-ilmalla olla hyvät vaikutuksensa kultamussukkaani. Viimeiselle sanalle Angel vain irvisti leikillisesti. Buffy tiesi että mies tunsi liian imeliä hellittelysanoja kuullessaan itsensä pikemminkin nallekarhuksi kuin isoksi mieheksi. Ja juuri siitä syystä hän joskus kutsui poikaystäväänsä ihan kiusallaankin kaikkein imelimmillä keksimillään nimillä. – Älähän nyt näytä tuommoista naamaa, hurjista hurjin merirosvoni. Angel virnisti pirullisesti ja kuiskasi tytön korvaan pöydän yli nojautuen. – Olehan varuillasi, tai katala piraatti tulee ja ryöstää sinut hyttiinsä... ja turha yrittääkään karkuun..!! Tyttö suuteli miehen leukaa. – Ei tulisi mieleenikään, komea hurjimukseni! Aamiaisen syötyään he kiipesivät kansiportaita pitkin ylimmälle kannelle ja löysivät vapaita lepotuoleja. – Taitaa olla pienen ruokalevon aika. Angel sanoi ja kaappasi kiinni Buffyn vyötäisiltä, veti tämän syliinsä ja laskeutui selälleen yhteen kansituoleista. Buffy asetti jalkansa poikittain miehen reisien päälle ja laski päänsä tämän rinnalle. Aurinko lämmitti suloisesti ja olo alkoi tuntua uniselta. Angel silitti hitaasti Buffyn hiuksia kourallaan ja hyräili hiljaa levollista sävelmää, joka miltei tuuditti tämän uneen. Aallot loiskuivat laivaa vasten ja merilintujen kimeät kirkaisut katosivat kaukaisuuteen kuin tuulen ujellus. Buffy oli unen toden rajamailla, kun hänet äkkiä temmattiin takaisin maanpinnalle. Angel kiskaisi hänet pystyyn ja kaappasi mukaansa. Nurkan taakse ehdittyään hän laski tytön jaloilleen ja veti tämän selän itseään vasten. Buffy aikoi protestoida, mutta vaikeni kuullessaan miehen kuiskaavan korvaansa. – Näin että vanhempasi tulivat juuri kannelle. Meidän täytyy olla nyt ihan hiljaa, ettei meitä huomata. Tämän kuultuaan Buffy vaikeni ja katsoi hengitystään pidättäen, kääntyisikö kannella käyskentelevä pariskunta heihin päin vaiko ei... Ja tietenkin tapahtui juuri niin. Nopeisiin ratkaisuihin tottuneena Buffy tarttui Angelia niskasta ja veti tämän kasvot omiaan vasten. – Suutele minua, nopeasti! Angel päästi matalan hekotuksen – Ei tarvitse kahdesti käskeä! Hän kumartui tytön ylitse ja suuteli tätä intohimoisesti. Hän kääntyi seinään päin niin, että Buffyn selkä oli seinää vasten ja hän itse peitti tämän näkyvistä kumartumalla mahdollisimman alas hänen puoleensa. Suudelmaansa uppoutuneina he eivät edes huomanneet, kun Summersit kävelivät ohi aivan heidän vierestään. Rouva Summers vilkaisi toisiaan kiihkeästi syleilevää paria ja Buffy kuuli suudelman lomassa äitinsä loittonevan äänen sanovan huvittuneella sävyllä – Voi noita nuoria...! Hetken kuluttua Angel nosti päänsä ja katsoi tyttöön. Tämän suupielissä nyki. Sillä samalla sekunnilla he molemmat purskahtivat raikuvaan nauruun! Kädet toistensa ympärillä he kävelivät kaiteen äärelle ja seisahtuivat ihailemaan upeaa merinäkymää. Buffy mietti. – Jos menisin illastamaan tänä iltana vanhempieni kanssa, voisin kysyä josko he antaisivat minun olla vielä yhden yön... Carolan luona. Angel virnisti – Siitä Carola pitäisi varmasti oikein kovasti. Tehän voisitte vaikka laittaa toistenne hiukset ja lakata varpaankyntenne... Tähän miehen oli pakko lopettaa lauseensa, sillä siinä vaiheessa hänen tyttöystävänsä hyökkäsi hänen kimppuunsa..! Taiston päätteeksi Angel tarttui tytön vyötäisiltä ja pyöritti tätä nauraen ympäri kannella. Tytön nauru helisi hänen korvissaan tuhansien pienien hopeakellojen lailla. Maisemaa kylliksi ihailtuaan he lähtivät kävelemään alakannelle päin. Heidän tehtyään nopean pujahduksen kauppakadulle Buffy tarttui äkkiä Angelin käsivarteen ja osoitti innokkaana pientä kopperoa toisessa päässä katua. – Tuolla on valokuva-automaatti! Tule, niin mennään ottamaan meistä pari kuvaa muistoksi tästä risteilystä! Angel naurahti tyttöystävänsä lapsenomaiselle innolle ja seurasi Buffya koneen luokse. Tyttö kaivoi laukustaan sopivan määrän kolikoita ja viittoili miestä astumaan kopperoon. Mies katsoi tyttöä huvittuneena. – Ja millähän sinä kuvittelit meidän mahtuvan tuonne? Buffy katsoi mietteliäänä kapeata istuinta. – Kyllähän me, jos oikein tiivistämme ja...HEI!! Buffy kiljahti, kun Angel kaappasi hänet kainaloonsa ja istahti koppiin tyttö sylissään. – Näinhän me mahdumme mitä parhaimmiten. Mies hymyili niin omahyväisen näköisenä, että Buffy puri tätä leikkimielisesti nenästä. Hän latoi kolikot laitteeseen ja painoi nappia – Valo välähtää neljä kertaa ja kone ottaa meistä neljä kuvaa... no niin... valmiina... NYT! Ensimmäisen valon välähtäessä he katsoivat kumpikin kameraan. Sitten Angel suukotti tyttönsä nenänpäätä. Seuraavan valon välähtäessä Angel alkoi kutittaa sylissään istuvaa kaunotarta ja tämä päästi holtittoman kikatuksen. – Angel... ei... lopeta!! Koita nyt... hihih... käyttäytyä...!! – Ainahan minä. Buffy kääntyi miestä kohti ja koetti leikkisästi purra tätä nenästä. Sitten he suutelivat hellästi. Kotvan kuluttua mies katsoi tyttöä ja rutisti tätä. – Mitä sinun kanssasi oikein pitäisi tehdä? Nauraen hän tuuppasi tytön alas polviltaan ja he astuivat ulos kopista. Kesti hetken ennen kuin kone kehitti kuvat ja Buffy nappasi ne käteensä niiden tiputtua luukusta. Hän tarkasteli heidän aikaansaannostaan. Ensimmäisessä kuvassa molemmat katsoivat hymyillen kameraan. Toisessa Angel suukotti Buffya nenään. Kolmannessa Buffy nauroi silmät sikkurassa miehen kutittaessa tätä ja neljännessä he suutelivat. Angel katseli hymyillen kuvia tytön olkapään yli. – Noin ahtaaseen tilaan joutuminen kanssasi ei ole niitä parhaimpia paikkoja itsehillinnän harjoittamiseen... Buffy keskeytti tämän tuuppaamalla miestä rintaan. – Ajattele nyt jos olisimme olleet jossain virallisessa valokuvaamossa! Eihän sinua voi viedä yhtään minnekään, kun et sen vertaa osaa käyttäytyä...! Angel hiljensi tytön suutelemalla pitkään ja hartaasti. Buffy ja Angel astelivat hitaasti kohti Angelin sviittiä. – Nyt minun varmaan on jo mentävä vanhempieni luokse... Buffy sanoi vaiteliaana pysähtyen oven ulkopuolelle. Mies käänsi tytön itseensä päin ja otti kevyen otteen tämän vyötäisistä. – Mene vain... tapaamme sitten illalla. Hän suukotti tytön otsaa mietteliäänä. Buffy kohotti kasvonsa miehen puoleen ja katsoi tätä silmiin. Angel nosti Buffyn silmiensä tasolle ja painoi hurjan suudelman tämän huulille. Lopulta hän laski tämän alas ja he astuivat ovesta sisään. Buffy otti hytistä kassinsa ja kääntyi lähteäkseen. – Näinkö julmasti vain hylkäät minut? Angel kysyi liioitellun kärsivällä äänellä. Buffy naurahti ja teki syöksy-yrityksen ovea kohti. Turhaan, sillä mies syöksyi vielä nopeammin hänen luokseen, kaappasi syliinsä ja kaatoi heidät molemmat vuoteelle. He kierivät sen yli yhtenä nauravana ja kiljuvana keränä. Lopulta Buffy sai nostettua itsensä ylös ja huikkasi lentosuukon miehelle, ennen kuin pyrähti ulos huoneesta. Tytön lähdettyä mies vain tuijotti ovea, jonka tämä oli juuri sulkenut takanaan. Hän laski päänsä pielukselle ja hymähti voitetun oloisena. Buffy avasi oven vanhempiensa hyttiin ja yllätti nämä istumasta ikkunan äärestä kahvikupit kourassaan. – Vastako te olette heränneet? Hän kysyi hymyillen. Rouva Summers pudisti päätään. – Ei nyt sentään. Olemme ehtineet tehdä jo vaikka mitä... kuten pukeutua... ja... Hän katsoi miestään ja nämä naurahtivat kuin salaliittolaiset. Buffy vain pyöritti silmiään kauhistuneen oloisena ja katosi kylpyhuoneeseen. Käytyään suihkussa hän kaivoi laukustaan heidän juuri ottamansa kuvat ja katseli niitä hetken. Jokaisesta kuvasta paistoi kristallinkirkkaasti heidän toisiaan kohtaan tuntemansa rakkaus. Hän piilotti kuvat huolellisesti laukkuunsa ja astui ulos kylpyhuoneesta. - Olikos teillä hauskaa Carolan kanssa? Buffyn äiti kysyi tyttäreltään. Buffy koetti säilyttää naamansa peruslukemilla ja kertoi heidän katselleen elokuvia ja jutelleen kaikenlaista koko illan. – Sehän kuulostaa hauskalta. Eiköhän muuten kohta lähdettäisi aamiaiselle? Herra Summers nyökkäsi ja meni ajamaan partaansa. Buffy sanoi olleensa jo ystävänsä kanssa aamiaisella, mutta lähtisi kyllä mielellään näiden seuraksi. Buffy istahti peilipöydän ääreen kampaamaan hiuksiaan ja mietti miten tekisi ehdotuksensa vanhemmilleen ensi yöstä ”Carolan luona”. Sitten hänen silmiinsä osui pöydällä lojuva ohjelmalehtinen laivalla esitettävästä show’sta. Se olisi paraatikannella keskiyöllä... täydellistä! Sen lisäksi kaikenlaisia pienempiä esityksiä olisi pitkin iltaa eri puolilla laivaa. He menivät aamiaiselle samaan viihtyisään ravintolaan, jossa he olivat Angelin kanssa aikaisemmin samana aamuna olleet. Rouva Summers huomasi tyttärensä oudon tyytyväisen hymyn ja kysäisi tietäväisen oloisena. – Onko Carolan muu perhe mukava? Hänen veljensä esimerkiksi? Heti huomaamatta äitinsä ovelaa piikkiä Buffy vastasi poissaolevana. – Niin...oikein mukava. Tähän hänen isänsä täräytti voitonriemuisena. –Taitaa meidän pikkuisellamme olla oikein mukava laivaromanssi meneillään! Kerrohan, onkos se kaveri komeakin? Tähän Buffy vastasi kauhistuneena. – Isä! Miten sinä voit kysyä tuollaisia... sellaiset ovat henkilökohtaisia asioita... eikä minulla sitä paitsi mitään laivaromanssia ole meneillään... Tätähän vanhemmat eivät tietenkään uskoneet, joten lopun aamiaista hänen oli vain kestettävä joka väliin mahtuvat vihjaukset purseripoikaystävistä ja muusta hänen isänsä mielestä hauskoista jutuista. Hän antoi juttujen mennä ohi korviensa ja vaipui ajatuksiinsa. Buffy antoi lammasmaisen onnellisen hymyn levitä kasvoilleen yrittämättäkään estää sitä, koska tiesi senkin menevän vanhempiensa omien mielikuvien piikkiin. Jos he kerran kuvittelivat hänen kokeneen jonkin salamarakkauden risteilyllä, niin saakoot sitten esitystä koko rahan edestä. Itse asiassa se koituikin nyt hänen edukseen. Sillä milloin olisi korviaan myöten rakastuneen tytön ollut helppo salata tunteitaan koko maailmalta..! Herra ja Rouva Summersin vielä juodessa kahviaan Buffy päätti tehdä iskunsa. – Äiti ja isä, varmaan huomasitte että paraatikannella on tänä iltana aivan mahtava esitys... ja me Carolan kanssa haluaisimme mennä sitä katsomaan. Ja myös sitä ennen on monia hauskoja tilaisuuksia eri puolilla laivaa. Hän katseli vanhempiaan odottaen näitten reaktioita. Sitten hän tunsi itsensä hassuksi. Ei hän kotioloissa näin usein edes pyytänyt vanhempiensa lupaa vaikkapa konsertteihin tai muuten ulos mennessään, mutta täällä se oli jotenkin eri asia, kun risteilylle oli kuitenkin tultu viettämään aikaa perheen kanssa. Joyce Summers katseli miettivänä tytärtään ja sitten miestään. – Eiköhän se käy meidän puolestamme. Ollaanhan täällä kuitenkin pitämässä hauskaa ja mukavampaa sinulla on ikäistesi seurassa kuin meidän kaltaisemme vanhojen fossiilien kanssa. Silloin Buffy näki Angelin seisoskelevan vähän matkan päässä ravintolan ovensuusta ja katselevan häntä. Mies viittoili häntä luokseen ja tyttö kääntyi äitinsä puoleen. – Esitys kestää varmaan aika myöhään, enkä halua herättää teitä pikkutunneilla, joten me ajattelimme, että jos voisin olla vielä yhden yön Carolan hytissä? Tulisin sitten teidän luoksenne aamulla ennen kuin laiva saapuu maihin. Äiti kiltti, tämä on viimeinen iltamme laivalla... Buffy katsoi äitiään niin pyytävän näköisenä ettei tämä voinut kuin huoahtaa. – Olkoon menneeksi sitten! Mutta ei sitten mitään hulluttelua poikien kanssa yömyöhään! Ja tulet sitten aamulla suoraan meidän luoksemme ja hyvissä ajoin ennen maihintuloa. – Totta kai äitikulta. Kiitos! Buffy suukotti äitinsä poskea ja sanoi menevänsä käymään naistenhuoneessa. |