1)  paino on aina ensimmäisellä tavulla
2)  aksenttivokaalit ovat erillisiä kirjaimia, ts. äänteitä

f.	feminiini
h	heikko taivutustyyppi
m(n)	monikon (nominatiivi; jne.)
m.	maskuliini
n.	neutri
obl.	obliikvinen (kattaa sijat akkusatiivi, genetiivi, datiivi)
v–m/f/n–N	vahva taivutustyyppi – suku – suvun luokka
y(n)	yksikön (nominatiivi; jne.)

Substantiivin perässä annetut tarkentamattomat taivutukset ovat yksikön genetiivi ja monikon nominatiivi.

Huom: Tämän referaatin vf1-taivutusluokka vastaa Allt í lagi -oppikirjan vf2-taivutusta kuten myös päinvastoin.

aamu	{m., vm1-vK*} morg|unn   -uns ; -nar || í morgun tänä aamuna || * loppuk. säilyy vartalossa (kts. taika)
aikataulu	{f., vf2-un*} (tíma)áætl|un   -unar ; -anir || * päätejohdokset (monikossa -un- > -an- paitsi datiivissa)
aina ...sta saakka (fyys.)	alla leið frá ...
aineisto	{n.} efni   -s ; *efni
aivastaa	hnerr|a   impf. -aði
ajan myötä	með tímanum
Alpit	{npl., vn-A} Alpa|fjöll   na; gen. -fjalla;  dat. -fjöllum
	{npl., vn-A} Mundíufjöll
armosuosio, suopeus	{taipum. f.} hylli
asiayhteys	{n., vn-B} samheng|i   yg -is ; mg -ja, md -jum
asteittain, vähitellen	smámsaman   md + saman '(kestäen) ...kaupalla'

bardi, runoilija	{n., vn-A} skáld   na; yg -s, yd -i
bussi	{lähiliikenteen : m., vm1} strætó   nad; yg -s ; mn -ar
	{m., vm1} (strætis)vagn   -s ; -ar
	{kaukoliikenteen : f., h} rút|a   -u ; -ur

eestaas	til og frá
ehdottomasti	skilyrðislaust
ei kestä	það er ekkert
ei suinkaan	fyrir engan mun
ellei	ef ekki
elossa	á lífi
elokuva	{f., vf2} kvikmynd   -ar ; -ir
elää kädestä suuhun	hafa ekki nema til hnífs og skeiðar
en ymmärrä	ég skil ekki
enimmäkseen, lähinnä	að mestu
enimmän aikaa	mestann tímann
epäkunnossa	bilað
erittäin, varsin	mjög
erityisesti	einkum
	sérstaklega
esimerkki	{n.} dæmi   -s ; dæmi || til dæmis = t.d. esimerkiksi
etsintä	{f., vf2} leit   nad; yg -ar ; mn/a -ir
etukäteen	fyrirfram
Eurooppa	{f., h} Evróp|a   yg -u

fakta	{f., vf2} staðreynd   -ar ; -ir || óhrekjanleg ~ kiistaton fakta
farkut	{fpl., h} gallabux|ur   akk. ", gen. -na, dat. -um
filologi	{m., vm1} málfræðing|ur   -s ; -ar
filologia	{taipum. f.} mál|fræði
flirtti, flirttailu	{n., vn-A2} dað|ur   na; yg -urs, yd -ri

hajareisin	klofvega
haku, etsintä	{f., vf2} leit   nad; yg -ar ; mn/a -ir
hankkia tietoa	afla fróðleiks
hankkiutua eroon ...sta	koma ... af sér
harjoitus tekee mestarin	vaninn gefur listina
harpata	stjákl|a   impf. -aði
heikkous	{m., h} veikleik|i   obl. -a; mn -ar, ma/g -a
	{f., h} veil|a   obl. -u; mn/a -ur, mg *-na
helposti	létt
hetken mielijohteesta, tuosta vain	fyrirvaralaust
hetki vain	bíddu augnablik   usealle bíðið
hieman, hiukan	örlítið
	pínulítið
hitaasti	hægt
houkkamainen, hölmö	heimskulegur
huimata: minua huimaa	mig svimar
huomenna	á morgun
huomio!	athugið!
huviretki	{f., vf2} (†)gamans|ferð   nad; yg -ferðar ; mn/a -ferðir
hyi!	svei!
hys!	þei!
hyöriä, hääriä	snúast
hän ei ole paljon minkään näköinen	hann er ekki mikill fyrir mann að sjá
hänestä tuntui (että) ...	honum fannst ...

ihminen ei usko ennenkuin näkee	sjón er sögu ríkari
iirin kieli	{f., h} írsk|a   obl. -u
ikimuistoisista ajoista (saakka)	frá ómunatíð
ikuisesti	að eilífu
	eilíflega
ikä-	aldurs-
ikävä kyllä	því miður
ilmiselvästi	auðsjáanlega; bersýnilega
internet	{n. määr.} Net|ið   na; yg -sins
	{WWW : m., vm3} veraldar|vefur   yg *-vefjar, ya/d *-vef
itse asiassa ...	sannleikurinn er sá ...
itsestään, automaattisesti	af sjálfu sér

ja niin edelleen	og svo framvegis
joka tapauksessa; oli miten oli	hvort sem er
joki	{f., vf1-á*} á   yg ár ; mn/a ár, mg áa, md ám || * kaikki á-loppuiset (skrá 'luettelo', þrá 'kaipuu')
jopa	jafnvel
joskus	stundum
jos tarve vaatii	ef nauðsyn krefur
..., jotta...	til þess að
juuri silloin	einmitt þá; akkúrat þá
juuri äsken	rétt áðan   vera búinn að + inf. 'olla juuri ...nut'

kaamosmasennus	{n., vn-B*} skammdegisþunglyndi   nad; yg -s || * alaluokasta taipuvat identtisesti mm. klæði, kvæði
kaiken päivää	allan daginn (määr. akk.)
kaikin mokomin	fyrir hvern mun
kaikki muut (toiset)	allir aðrir
kauan sitten	fyrir löngu (síðan)
kaukana	fjarri   komp.  fjær, slat.  fjærst
kehitys, kehittyminen	{f., vf2-un*} þró|un   *-unar ; (*-anir) || * umlaut-esimerkki pöntun 'tilaus' (mn/a pantanir, mg pantana)
keittiö	{n.} eld|hús   -húss ; -hús
kerta kaikkiaan	í eitt skipti fyrir öll
keskenään	sín á milli   itidem okkar á milli 'meidän kesken'
kiireestä kantapäähän	frá hvirfli til ilja
kivenheiton päässä	steinsnar
kohtuus kaikessa	hóf er best í hverjum hlut
kokeilemalla	til reynslu
kokoustaa, pitää kokousta	þing|a   impf. -aði
konteksti	{n., vn-B} samheng|i   yg -is ; mg -ja, md -jum
-koon, -koot	megi (3. pers. toivepartikkeli, verbistä mega)
korppi	{m., vm1*} hrafn   -s ; -ar || * samoin taipuvia: karl, vagn, svefn (stóll: stól-)
kotona	heima
kovaa, lujaa	hörð
kulttuuri-	menningar-
kuolla nälkään	deyja úr hungri    svelta nähdä nälkää
kyetä ...een	vera í færum um ...
kännissä kuin käki	blindfullur   juopunut : ölvaður ; drukkinn
kännykkä	{m., h} gems|i   obl. -a; mn -ar, ma/g -a
kävely	{f., *h} ganga   göngu; göngur
kävi miten kävi	hvað sem tautar
käväistä	skreppa
käyttäjä	{m., h-ap} not|andi   obl. -anda; mn/a -endur
kääntäjä, kielen-	{m., h-ap} þýð|andi   obl. -anda; mn/a -endur

laadultaan ...	... að gæðum
laava	{n., vn-A} hraun   na; yg -s, yd -i
lause	{f., vf1*} setning   -ar ; -ar || * päätejohdannaisten alaluokka, ya/d -u
lauseoppi	{taipum. f.} setninga|fræði
liietä	nægja   yks. 3. prees. nægir ; impf. nægði
liikkua	hreyfast
lohikäärme	{m., h} drek|i   obl. -a; mn -ar, ma/g -a
loppu-	loka-
lukemisto	{f., vf3} lestrar|bók   nad; yg -bókar ; mn/a -bækur, mg -bóka
lunni	{m., *h} lund|i   -a; -ar
luota (jnkn)	frá (prep. + dat.)
luulen niin	ég held það
lyhyt-	stutt-
lähellä	nærri   komp. nær, slat. næst
lähitulevaisuudessa	á næstunni
läsnä(oleva)	við|staddur   fem. -stödd, neut. -statt

maailma	{m., vm1*} heim|ur   -s ; -ar || um heiminn maailmalla || * id. taipuvat fiskur, hestur
maksoi mitä maksoi	hvað sem það kostar
media	{m.} fjölmið|ill   -ils ; -lar
melkein	næstum
menetelmä, menettely	{f., vf2} aðferð   -ar ; -ir
menijä	sá sem fer
mennä liian pitkälle	ganga of langt
merenpohja	{m.} sjávarbotn   -s ; -ar
	{m.} hafsbotn
meritse	sjóleiðis; sjóleiðina
metka	fyndinn
metsä	{m., vm1-ar} skóg|ur   -ar ; -ar
miehekkäästi	karlmannlega
mieluummin; ..., vaan ...	heldur (komp. adverbille gjarna(n) 'mielellään, mieluusti')
mikä on? mitä nyt?	hvað er að?
mikä on vialla?	hvað gengur að?   það er ekkert 'ei mikään'
(mikä) sääli!	það var leiðinlegt
mikäli	hvort
miltei	næstum
minkä takia? miksi ...isi(~)?	hvers vegna?   vegna + gen. 'jnk takia' (kontekstissa "riidellä jnkn tähden" helposti út af, + dat.)
missä ikinä/sitten ...	hvar sem ...
mitä mieltä olet?	hvað finnst þér?
mitä pikimmiten	sem fyrst
mitä tämä merkitsee?	hvað þýðir þetta?
mitä väliä sillä on?	hverju skiptir það?
mokata	klúðr|a   impf. -aði
moska	{f., h} drull|a   -u; (-ur)
muinais-	forn(leifa)-
muisti-	minnis-
muistilista	{m., h} minnislist|i   -a; -ar
mukaanlukien	meðtalinn
muodissa, muodinmukainen	í tísku
musiikki	{f., vf2} tónlist   -ar ; -ir
myöhään	seint

narttu	{f., vf4/3-B*} tík   nad; yg -ar ; mn/a -ur || * kuten eik, vík, mjólk sekä (yg-muutoksin) mörk, nótt
neljännys, neljänneskunta	{m.} fjórðung|ur   -s ; -ar
nettiosoite	{n., vn-A} net|fang   -fangs ; *-föng
niin arvelinkin	mér datt það líka í hug
niin nopeasti kuin mahdollista	eins eljótt og mögulegt er
niinkuin mitään ei olisi tapahtunut	eins og ekkert væri um að vera
nopeasti	fljótt
	ört
Norja	{m.} Noreg|ur   yg -s, yd -i
norja	{f., h} norsk|a   obl. -u
novelli	{f., h} smá|saga   -sögu; -sögur
nukkua kuin tukki	sofa eins og steinn
näkijä	{m., vm4} spá|maður   -manns ; -menn
	{m.} skyggn   yg -s
	{silmin~ : m.} sjónarvott|ur   -s ; -ar
näillä seuduilla	á þessum slóðum
näköetäisyydellä ...sta	í sýn við ...
näyttää: hyvin näyttää sujuvan	virðist ganga vel
näön vuoksi	til málamynda

odota hetkinen	bíddu augnablik
odotus-	bið-
oheinen	meðfylgjandi
oikeastaan, varsinaisesti, mukamas	eiginlega
oli miten oli; joka tapauksessa	hvort sem er
ojasta allikkoon	úr öskunni í eldinn
olla hieman ruosteessa	vera farinn að stirðna
olla monta rautaa tulessa	hafa margt í takinu
olla paljon pelissä	eiga mikið í hættu
olla tyytyväinen ...een	vera ánægður með ...
olla valveilla	vera vakandi
olut	{m.} bjór   -s ; -ar
omalta osaltani	fyrir mitt leyti
omin luvin	upp á eigin spýtur
onneksi	til allrar hamingju
	það var gott að ...
opetella (osata) ulkoa	læra (= kunna) utanbókar
opettaja	{m., h} kennar|i   -a; -ar (md *kennörum? *kennurum?)
osoittautua	reynast
ostaa sika säkissä	kaupa köttinn í sekknum
ottaa ... huomioon	taka tillit til ...
ovi	{f., vf2} hurð   -ar ; -ir

paitsi	{konj.} nema
parhaillaan	nú stem stendur
passiivi(taivutus)	{f., vf2} þolmynd   -ar ; -ir
pelätä ...n puolesta	óttast um ...
persoona	{f., h} persón|a   obl. -u; mn/a -ur, mg *-na
persoonallisuus	{m., h} persónuleik|i   -a; -ar
perusajatus	{f., vf2-un*} frumhugs|un   -unar ; -anir || * päätejohdokset (monikossa -un- > -an- paitsi datiivissa)
pikku-	smá-
pilvinen	skýjaður   fem. skýjuð, neut. skýjað
pitää sanansa	halda loforð sitt
pitää silmällä ...aa	hafa gát á ...
polvistua ...n eteen	falla á kné (= hné, alt.) fyrir ...
puhua sujuvaa islantia	tala reiprennandi íslensku
puhumattakaan (siitä, että) ...	að ég ekki minnist á, að ...
puolimatkassa, puolessa väliä	miðja leiðina
pähkinänkuoressa	í stuttu máli
päntätä (jtak)	kúr|a (yfir)   impf. -ði
pärjätä	bjarn|a sér   impf. -aði
pää-, tärkein	aðal-
pääasiassa, lähinnä	aðallega

radio	{n., vn-A*} út|varp   -varps ; -vörp || * yleinen monikko-umlaut (a ↔ ö, ei mg:ssa); sim. barn, fang, land
rannekello	{n., vn-A} úr   -s ; *úr || älä sekoita identtiseen prepositioon ('pois, ulos; tehty ...sta')
rikkoa lakia	brjóta lög
rinnakkain	samsíða
romaani	{f., h} skáld|saga   -sögu; -sögur
rotta	{f., h} rott|a   -u; -ur
	{f., h} valska   völsku; völskur
rovio	{n., vn-A} bál   -s ; bál || bera á bál kantaa rovioon (liikekonteksti → á + akk.)
runoilija, bardi	{n., vn-A} skáld   na; yg -s, yd -i
ryhdistäytyä, koota itsensä	jafna sig

saari	{f., h} eyj|a   -u; -ur (mg eyna)
saatavilla (oleva)	fáanlegur    fást olla saatavana
salattu	leyndur
samoin	sömuleiðis
se on itsestäänselvää	það gefur öllum að skilja
seisoa toinen jalka haudassa	vera kominn á grafarbakkann
seksi	{n., vn-A} kynlíf   na; yg -s, yd -i
sekunda	annars flokks
sekä	og; einnig; ennfremur
seota (päästään)	bil|ast   impf. -aðist
sepittää	smíð|a   impf. -aði
siellä, siinä	þarna
siellä täällä	hér og þar
sieltä, siitä	þaðan
signaali	{n., vn-B} merk|i   yg -is ; mg -ja, md -jum
siirtokunta	{f., h} nýlend|a   -u; -ur
sijaita	liggja (= vera staðsettur)
sillä	{konj.} því
sillä ei ole väliä	það skiptir engu
silminnäkijä	{m.} sjónarvott|ur   -s ; -ar
sinetöidä	{1.} innsigla
siten	þannig
sivuseikka	{n., vn-B*} auka|atriði   -atriðis ; -atriði || * aivan kuten klæði, kvæði (md -ð-um)
-sta	{puheenaihe} um (prep. + akk.) ||  fjall|a (-aði) um pohtia jtak || sakaður um syytetty ...sta
	{teoksen aihe} af (prep. + dat.)
	{materiaali} úr (prep. + dat.)
Suomi	{n.} Finnland   yg -s, yd -i
suosikki-	uppáhalds-
susi lammasten vaatteissa	úlfur í sauðargæru
suurimman osan ajasta	mestann tímann
sävel	{m.} tón|n   -s ; -ar

tahallaan	viljandi
taika	{m., vm1-vK*} gald|ur   -urs ; -rar || töfra- taika- || * muita: akur (md ökrum), aftann (öftnum), jökull
tarkoituksella, tahallaan	af ásettu ráði
tarvittaessa	ef nauðsyn krefur
tavara-	vöru-
teoria	{f., vf1*} kenning   -ar ; -ar || * päätejohdannaisten alaluokka, ya/d -u
tervehtiä	{1.} heilsa
	{1.} fagna
teräs	{n., vn-A} stál   yg -s, yd *-i
teräväsanainen	orðhvass   fem. orðhvöss, neut. orðhvasst
-tiede, -oppi	{taipum. f.} -fræði
tietämättä	óafvitandi
tietämättömyys	{taipum. f.} fá|fræði
	{n., vn-A} óvit   yg -s, yd *-i
tilaisuus	{n.} tækifæri   nad/mn || (þegar) tækifæri gafst tilaisuuden tullen
toimia, olla kunnossa	vera í lagi
toinen toisensa jälkeen	hver af öðrum
toissapäivänä	í fyrradag
toistamiseen, taas	aftur (postp.)
tosin; itse asiassa	reyndar
toteutua	rætast
tottakai	sjálfsagt
tulostin	{m., h} prentar|i   -a; -ar
turpa kiinni!	haltu kjafti!
tutustua asiaan	kynna sér málið
tällä haavaa, nykyhetkellä	í bráðina
tätä nykyä, nykyisin	nú á dögum

ulkomailla	erlendis
	í útlöndum
unessa, nukkumassa	sofandi
uni(tila)	{m., vm1*} svefn   yg -s || tala upp úr svefninum puhua unissaan || * kuten yksitavuiset hrafn, karl, ym.

vahvahermoinen	taugasterkur
vaikeneva, vaitelias	þegjandi; þögull
vaiteliaisuus, vaitiolo	{taipum. f.} þögli
valikoitu	flokkaður (< flokka)
valmis ...een	{p.p. > adj.} búinn (fem. búin, neut. búið) til
vanhahko	frekar gamall
vanhuus	{taipum. f.} elli
varokaa!	gætið!
vetää jkta nenästä	gera gys að e-m
viidakko	{m., vm1-ar} frumskóg|ur   -ar ; -ar
viikkokaupalla	vikum saman
viime aikoina	að undanförnu
viini on viisasten juoma	öl er innri maður
vilustua	kvef|ast   impf. -aðist
vitsi	{m., h} brandar|i   -a; -ar
vuonna ...	árið ...
vuono	{m.} fjörður   yg  fjarðar ; mn  firðir, ma  firði tai  fjörðu
vuori	{n.} fjall   -s ;  fjöll ||  fjalla- vuoristo-, vuori-
	{vaatteen : n., vn-A2} fóð|ur   yg -urs, yd -ri || 2-vokaali katoaa datiivissa á la hreiður, sumar, veður
vähemmistö	{m., h} minnihlut|i   -a; -ar
vähitellen, asteittain	smámsaman
välttämätön, tarpeellinen	nauðsynlegur
väsynyt ...aan	þreyttur á því að (+ inf.)

yhdessä	saman; sameiginlega
yhteydessä (jnkn)	í tengslum við (+ dat.)
yksinkertaisesti	einfaldlega
yksityis-	einka-
ylenkatse	{f., vf1*} fyrirlitning   yg -ar, ya/d -u || * taivutus kuten päätejohdannaisilla hreyfing 'liikkuminen', kerling 'eukko'
ylevämielinen	göfuglyndur
yliarvioida	of|meta
yliherkkä	ofurnæmur
ylivoimaisesti	með yfirburðum
yöelämä	{n., vn-A} skemmtanalíf   na; yg -s, yd -i

älkää koskeko ("no touching")	snertið ekki
ääliö	{m., h} aul|i   obl. -a; mn -ar, ma/g -a
ääneti	hljótt
ääniraita	{f., vf2*} hljóðrás   -ar ; -ir || * samoin taipuvat mm. sveit, tíð
äännellä	gefa frá sér hljóð

Linkkejä
————


http://odin.bio.miami.edu/norse/icetrans.html
http://www.omniglot.com/writing/icelandic.htm
http://www.oocities.org/elenyona/languagelinks.htm#Germanic