Markku Niemisen vastine tähän kirjoitukseen 8.4.1997
Tiistaina 25. maaliskuuta oli lehdessä kolme kulttuuriuutista:
1. Kuhmon sivistystoimi julistaa haettavaksi 35.000 markan kulttuuritoiminta-avustuksen 2. Radion Sinfoniaorkesterin yksi konsertti ei maksa kaupungille ihan sataatuhatta, vain muutamia kymmeniätuhansia 3. Opetusministeriö arvostaa elokuvakulttuuria ja on antanut paikkakunnalle "valtionrahaa" 40.000 markkaa.
Hiukan kyynisesti totean, että elokuvateatterin korjaukseen saadaan valtiolta puolet siitä, mitä yksi konsertti maksaa kaupungille. Elokuvateatteri voi kuitenkin pian toimia hyvän katon alla ja pihasta tehdään autonkestävä kulttuuripiha. Kulttuuriavustukset ovat myös puolen verran yhden konsertin hinnasta.
Viime viikon maanantaina meille annettiin tietoa kulttuurin kehittämiskeskuksesta, joka on välttämätön Kuhmolle ja vaatii vähintään yhden kokopäiväisen työntekijän. Juminkekokin on välttämätön useiden mielestä. Kumpikin tarvitsee tilojen lisäksi kaupungin palkkaamat työntekijät ja kaupungin toimintarahat.
Helmikuussa Kainuun Sanomat kertoi "Kulttuurin pesämunasta" seuraavaa: Kuhmon kaupunki käyttää paljon tappiotakuita ja takaa siten vieraileville esiintyjille tietyn tulon. Usein esiintyjille riittävät pelkät lipputulot, Kuhmo antaa vain tolat käyttöön. Lipputulot palaavat takaisin samalle momentille. "Nämä, jotka kulttuuria käyttävät, saavat tavallaan uuden esityksen". Ihmetellään muiden kuntien menettelyä: "sillähän niiltä rahat loppuu, kun lipputulot menevät yhteiseen kassaan".
Ennen pääsiäistä sunnuntaina pidetyssä kevätkokouksessamme todettiin, että elokuvatoiminta oli viime vuonna tappiollista. Kaupungin avustus vuodeksi oli 25.000 markkaa noin 350 elokuvaesitykseen. Elokuvatoiminnan ja peruskorjauksen palkat ilman ostettuja sähkö- yms. palveluita toivat jo kunnallisveroina kaupungin "yhteiseen kassaan" huomattavasti enemmän kuin tuon avustuksen summan. Lisäksi tulivat tietenkin paikkakunnalta tehdyt muut hankinnat ja niiden vaikutus.
Tänään luin taas kulttuuriuutisen: Kajaanin kaupunki on antanut elokuvakerholleen 120.000 markkaa. Kaupunkihan suunnittelee siellä myös miljoonainvestointeja elokuvateatteriin. Meillä teatteriin ci ole mennyt kaupungilta markkaakaan. Onneksi Opetusministeriö ja Elokuvasäätiö arvostavat tätäkin kulttuurimuotoa. Jos joku muu kulttuuriala olisi tuonut paikkakunnalle neljän vuoden aikana satojatuhansia "valtion rahaa" peruskorjaustyön avustuksina olisi varmaan oltu myös kaupunkia pyytämässä osarahoittajaksi ja valtion rahaa olisi arvostettu.
Meillä pieni yhdistys ottaa lainan ja yrittää säilyttää elokuvateatteria. Elokuvissa kävijöitä on varmaan 150, joissakin esityksissä paljon, useissa hyvin vähän. Esityksiä on kuitenkin oltava säännöllisesti, muuten niitä ei ole ollenkaan, nämä ovat vaihtoehdot. Suuri osa kävijöistä on lapsia ja nuoria, joille ei liiemmälti ole vaihtoehtoista kulttuuritarjontaan.
Nyt kysynkin kulttuuritoimelta:
1. Mistä löytyvät ne kaupungin varat, mistä maksetaan tappiotakuut ja taataan tietyt tulot vieraileville esiintyjille? Kuka päättää, kuinka paljon maksetaan ja kuinka paljon vuodessa?
2. Miten Kuhmon kulttuuritoimi voi maksaa yht´äkkiä yhdestä konsertista useita kymmeniä tuhansia, kun elokuvatoiminnan 25.000 markan vuosiavustukseenkin tarvittiin valtuuston päätös ja hallituksen tekemä budjetin täytäntöönpanopäätös? Kuka teki konserttipäätöksen?
3. Kulttuuritoimihan ei ole nettobudjetoinnissa. Miten Kuhmo-talossa pidettyjen kultuuritilaisuuksien lipputulot voidaan kokonaan käyttää uusiin tilaisuuksiin ilman että niillä katettaisiin mitään kuluja? Onko mielestänne oikein, että kaikki menot jäävät Kuhmoon ja tulot lähtevät vierailijoiden matkaan? Eivätkö ne muut kunnat toimi täysin oikein tulouttaessaan lipputulot "yhteiseen kassaan"? Onko menettelyllenne tilintarkastajien siunaus? Miten tulisi menetellä että elokuva huomioitaisiin tasavertaisena muun kulttuurin kanssa? Miten voitaisiin saada tappiotakuu myös säännölliselle, paikalliselle elokuvakulttuurille tasavertaisesti vierailijoiden kanssa?
Elokuvaa ei voida ostaa edes sadallatuhannella, jos ei ole paikkaa, laitteita ja myös säännöllistää toimintaa. Kuhmossa on yksi maan parhaista elokuvateattereista, mutta myös se tarvitsee työntekijöitä ja työntekijät palkkansa. Elokuvateatterin toiminta työllistää vähintään yhden henkilötyövuoden verran. Elokuvatoimesta maksetaan myös verot Kuhmon kaupungille, sitä eivät tee vierailevat tähdet.
Kulttuuri-imago on hyvä asia, mutta huomioiko se tasavertaisesti eri kulttuurimuodot - ja tuleeko se ehkä liian kalliiksi meille veronmaksajille? En voi olla vertaamatta, että sinfoniaorkesterin yksi konsertti maksaa nyt lähes perushoitajan tai kodinhoitajan vuosipalkan verran. Vaikka yritän olla kuinka kulttuurimyönteinen, se ei tunnu minusta oikealta, kun työpaikkoja tarvittaisiin ja työtä riittää.
Odotan, että kulttuuritoimi vastaisi ja että hiukan kärjistetty kirjoitukseni aiheuttaisi kerrankin kunnon keskustelun. En tunnusta olevani kulttuurivihamielinen, vaikka seisonkin jalat maassa. Toivon reilua peliä ja nimiä kirjoitusten alle.
Kaikella ystävyydellä
Anja Alanko
Markku Niemisen vastine tähän kirjoitukseen 8.4.1997
Anja Alangon kultturia käsittelevään yleisön osaston kirjoitukseen oli päässyt painovirhe. Elokuvateatteri Korpikinon näytöksiä käy vuosittain seuraamassa noin 1500 henkilöä. Heistä noin 500 on lapsia ja loput pääosin nuoria ja nuoria aikuisia.