Teoriaa ADED9:ltä!

Tällä sivulla on kurssimme teoria-asiaa, mm apuohjaajatutkinnon teoriakysymykset. Lisäksi minun vaivaisia pohdintojani liittyen aiheisiin.

Teoria 1 kysymykset

vastausaikaa viikko:

Teoria 2 kysymykset:

Kirjallinen kajakkikoe 9.12.1998

Että semmoista. Saamme vastata suomeksi teoria1 mutta pitää tehdä summary englanniksi. Teoria 2 englanniksi. Seuraavaksi omia havaintoja, mielipiteitä ja yhteenvetoja teksteistä joita olemme saaneet:

John Holt kirjoittaa yhdessä tekstissään "tosioppimisesta". Sellainen oppiminen joka on kestävää ja käyttökelpoista, joka johtaa älykkääseeen toimintaan ja edelleen oppimiseen, voi syntyä vain oppijan kokemuksesta, kiinnostuksista ja mielenkiinnosta.
Jokainen lapsi haluaa luonnostaan oppia mitä ympärrillään tapahtuu. Kasvatus on Holtin mukaan jotain mitä henkilö saa itselleen, ei sitä joku kertoo tai tekee hänelle.
Koulut eivät oikein onnistu tässä, niillä on liikaa ehkä yhteisöllekin kuuluvia tehtäviä. Koulujen pitäisi olla tietolähde.

Kirjeessään jollekin Dr Blissille Holtti kertoo että lapsi oppii paremmin jos hän oppii a)mitä haluaa oppia b) kuinka haluaa oppia c) kun haluaa oppia. Omasta innostuksestaa eikä jonkun muun painostamana.

Steve pyytää Holttiin tutustuvia kysymään itseltään: 1) mikä on "opettaja"? 2) kuka "seuraa"? 3) opimmeko seuraamalla opettajaa? 4) ovatko "opettajan" käsitteen muodostaneet "oppilaat" jotka haluvat seurata?
Steven mukaan Holt on hyväksi oppimiselle mutta on huono opettaja. Ja edellen hän kysyy 5) haluatko olla hyvä "oppilas" seuraamalla "opettajaa"? 6) vai haluatko oppia?

Pohdintoja Teoria 1 kokeeseen

1. a) "how do you relate..."

Summary: Joensuu special methods of working with school-aged youth is neares to John Holt's ideas of true learning than today's finnish school's curriculum. In special youth-work it's easier to use Holt's ideas, because there are not as strictly-approved ways to do syw as there is to do official elementary schools (peruskoulu) work.

Kun verrataan nykypäivän suomalaisen koulun opetusmetodeja ja niitä erityis- ja "normaali"- nuorisotoimen tapoja työskennellä kouluikäisten kanssa, joihin minä olen tutustunut tähän mennessä, huomaan että tavat ovat erilaisia. Esimerkki: Koulussa on tunteja jotka käsittelevät nuoren elämää, alkoholivalistusta vaikka. Asiat kerrotaan hyvässä tapauksessa niinkuin ne ovat (eli ei liioitella vaaroja) ja sitten asialiset varoitukset mitä se saattaa saada aikaan. Jengityö Joensuussa, joka on osa Joensuun uudistuksen jälkeistä sosiaalitoimea (vai oliko se vasta tavoite? jos, niin osa nuorisotointa (?)) kohtaa nuoret perjantai-iltaisin kadulla ja näkee miten nuoret juovat.

Pitääkö ala-asteen opettaja nuoren päätä kun hän oksentaa ensimmäiset kiljunsa? Kumpi tapa lienee parempi nuoren "tosioppimisen" kannalta? Nyt en sitten tarkoita että oppiakseen varomaan huumeita nuoren olisi ammuttava heroiinia suoneen. Mutta yhdistän John Holtin kuvaaman "tosioppimisen", joka on kestävää, käyttökelpoista ja joka johtaa edelleenoppimiseen ennemmin Jengityön toimintatapoihin kuin peruskoulun opetussuunnitelmaan. Eli siis nuori oppii tehokkaammin krapulasta ja oksentamisesta sen koettuaan kuin siitä kuultuaan. Mutta koska tälläinen oppiminen ei useinkaan ole mahdollista, laillista tai eettisesti oikein, yhdistän Holtin ajatukset ennemmin Jengityön elämänläheisempään tapaan toimia, jo pelkästään toimintaympäristön ja -ajan perusteella, kuin peruskoulun opetussuunnitelmaan.

Ja todennäköisesti tuleva työni on erityisnuorisotyötä, Joensuun Jengityön organisoimassa Nuorten Tukipiste-toiminnassa, joka tekee etsivän nuorisotyön käytännön kenttätyön perjantai-iltaisin, olen toiminutkin jo kolmisen vuotta. Ja erotuksena kaupallisesta puolesta työni kunnan hommissa palvelee mielestäni paremmin koko yhteisöä, kuin yksityisellä puolella jolloin työni palvelisi enemmän yhteisön sitä osaa jolla on varaa ja älyä maksaa kaupallisten seikkailupedagogiikkaan nimensä puolesta perustuvien yritysten kurssimaksuja. Enkä tarkoita yleistää, on olemassa paljon yksityisiä yrityksiä jotka todella kasvattavat niitäkin nuoria joilla ei ole varaa tai omaa tiedostettua tarvetta hakeutua toiminnan pariin, mutta silloin raha- ja kohderyhmän valinta-harkintatyön hoitaa kuitenkin julkinen sektori.

b) "Holt different from Hahn, maybe?"

Summary: Holt concentrated more to how to learn well. Hahn put more weight than Holt to social responsibility. Altogether Holt thought more means, Hahn more aims. To find some critic, by Holt's methods wrong values could be learned, and Hahn's ideas might not work in all different societies of the world.

Sen perusteella mitä Holttia tunnen yhden monisteen perusteella tuntuu että hän keskittyy enemmän siihen miten oppii paremminkuin siihen mitä oppii, verrattuna Hahniin. Hahn halusi herättää oppilaissaan inhimillistä hyvyyttä ja kiinnostusta puuttua yhteiskunnan epäkohtiin. Vaikka hän miettikin paljon niitä keinoja joilla oppilaat saadaan oppimaan (mitähän "oppiminen" oli Hahnin mielestä?), hän pani paljon enemmän painoa sille mitä oppii kun taas Holt sille miten oppii. Erittäin yhteistä on että molempien mielestä kokemalla oppiminen on syvempää kuin kokematta oppiminen. Pienenä kritiikkinä voisi ajatella että Holtin menetelmien mukaan lapsi voisi tehokkaasti oppia "vääriäkin" arvoja mikäli niiden parissa kasvaa, esimerkiksi rasistisessa perheessä lapsi oppii rasisitiksi kun haluaa ja miten haluaa. Mutta oppisiko hän mitä haluaa? Lähiympäristö määrää mitä lapsi kokee tärkeäksi oppia ja haluaa sitten aidosti oppia sen. Ei lapsi voi haluta oppia jotain mitä mitä ei tiedä ja tunne. Hahn taas ei hyväksyisi muita perusinhimillisiä arvoja kuin hyvyyden. Ei kai meistä kukaan muukaan, mutta riippuen siitä miten paljon sen ilmenemismuodot olisivat Hahnille vieraita hän saattaisi tuomita "vääräksi " jotain "oikeaakin". Esimerkkinä naisten hunnut, me emme ymmärrä sitä mutta varmasti moni islamilainen nainen todella arvostaa tätä tapaa ja pitää sitä edellytyksenä hyvälle yhteiskuntajärjestykselle. Jos Hahn kokisi hunnun naista alistavana ja kahlehtivana, yrittäisikö hän saada islamilaisen miehen kyseenalaistamaan hunnun viemällä hänet ympäri maailman? Hyväksyisikö Hahn oikeaksi jotain mitä itse ehkä kokisi vääräksi? Holt antaa oppilailleen niitä virikkeitä mitä he tahtovat, Hahnin idea oli ettei oppilaille pidä antaa sitä mitä hen haluavat.

2. a) Postmodern evaluations...

Summary: Friluftsliv is a way to help people who have drifted away from the nature to start feel connected to nature again. Now in postmodern times people have started to realize that, more than earlier when thay were still fascinated about the advantages of modern technology.

Ainakin Fridtjof Nansen sen huomasi että uusi nuori sukupolvi on erilainen kuin omansa. Sekä myös sen että tapahtumatäyteinen elämä ilman syvempää kokemista ei ole "Friluftsliviä". Tuntuu yllättävältä että hänen ajatuksensa ovat 77 vuotta vanhoja, ne sopisivat nykypäivään aivan täysin! Jos ajattelemme että nykyään lapset ja nuoret laiskistuvat ja pinnallistuvat pois elämän syvyyksistä ja huomaamme että samaa on ajateltu vuosikymmenien, satojen, tuhansien (!) ajan niin voimmeko kutsua ilmiötä postmoderniksi? Emmepä kai. Friluftsliv on käsittteenä niin vanha ettei sitä voi tarkastella postmodernina ilmiönä. Jos Friluftsliv sai alkunsa siitä että ihmiset huomasivat miten ihana luonto on niin ehkäpä sen perusteella käsitteen alun voisi ajoittaa niihin aikoihin kun ensi kerran huomattiin luonnosta syrjäytymisen olevan epäluonnollista. Eli siis Friluftslivin vaikutus nykysukupolveen ei ole puhtaasti postmoderni. Eikä ole myöskään sen sekoittuminen urheiluun ja trendikkääseen ajanvietteeseen, sillä sitä tapahtui jo modernina aikana.

Mutta kasvava huoli luonnon saastumisesta ja liikakulutuksesta on postmoderni ilmiö ainakin massojen osalta. Modernina aikana huoli oli vain miten se vaikuttaa tuloihin. On postmoderni ilmiö siis että Friluftslivin ansiosta massatkin (ainakin Norjassa) kantavat huolta luonnollisen luonnon tulevaisuudesta. Moderni aika sai ihmiset arvostamaan helppoa elämää. Postmodernismi on myös sitä että kun ihmiset kyllästyvät helppoon elämään, he joko haluavat jotain uutta tai sitten tajuavat mitä ovat menettäneet. Jälkimmäisen korjaaminen on osa Friluftslivin työtä tänä päivänä.

b) why important...

Summary: Because Nature is important and Friluftsliv is a way to feel it, Friluftsliv is important. OAE is a system to educate people so it must have something important to tell people. Friluftsliv is for OAE like mail is for postman. Maybe OAE is more important to Friluftsliv than vice versa? Can Friluftsliv live a life of it's own without spreading it's ideas for those who don't know about it?

Nykyään on mahdollista että ihminen juo maitoa ja luulee sen tulevan tehtaasta. On mahdollista että ihminen ei ole koskaan nähnyt lehmiä, puroja, peltoja tai metsää. On mahdollista ettei hän ole koskaan ollut yötä ulkona talvella, kaukana keskuslämmityksestä. Eli hän ei edes tiedä mistä on lähtöisin. Ehkei hän edes sisimmässään tunne kuuluvansa siihen. Voiko ihminen olla luonnollinen ja perustaa arvonsa ja elämänsä "terveelle" pohjalle jos ei tiedä mitkä tekijät vaikuttavat siihen että hän voi elää. Onko tervettä ottaa hengitysilma itsestään selvänä vaikka kuulee että se saattaa olla uhattuna? Tietysti "terveen" määrittely on jokaisen oma asia, mutta sanotaanko yleisesti että on monta nuorta jotka ovat edellä kuvatun laisia. Eli jos haluamme yhteiskunnan jonka jäsenet perustavat elämänsä ja arvonsa sille tiedolle miten asiat todellisuudessa ovat, täytyy jonkun kertoa se niille jotka eivät tiedä. Friluftsliv ja OAE antavat tuota tietoa. Mutta ehkä tietoa tärkeämpää on tunne. Friluftsliv kertoo tunteen kautta mikä on aitoa ja "tervettä". Eli siksi se siis on tärkeää. Mutta olennaista on myös että joku levittää tämän tunteen ja tiedon, vaikka OAE. Saarnaamista ei kuuntele monikaan, mutta jos on itse esimerkkinä, saattaa se välittyä ja joku huomata jotain aitoa itseltään puuttuvan ja siten kiinnostuvan. Voisiko sanoa että jos Friluftsliv on jotain mitä OAE välittää, on se yhtä tärkeää OAE:lle kuin posti postinjakajalle? Jos joku sanoo että nyky-yhteiskunta on niin terve kuin sen pitääkin olla, niin hän voi sanoa että Friluftsliv ei ole tärkeää. Mutta jos tuo joku sanoo että yhteiskunta on paranemaan päin, hän voi olla oikeassa siinä että Friluftslivin tärkeys on vähenemään päin. Kas Friluftslivin tehtävähän on tehdä itsensä tarpeettomaksi.

3. a) Four ways to rewiew...

Summary: Conative/affective/kognitive memorizing rewiew, expressing by preparing a play, comparing different thing before and after the trip, inductive/deductive collecting and gathering of experiences.

1) Henkilöitä pyydetään reissun jälkeen muistelemaan jokin omakohtainen teko tai tapahtuma. Sitten annetaan vaikka klassisen musiikin avulla aikaa muistella miltä se tuntui, pyydetään kuvailemaan vaikka paperille milaisia tuntemuksia se herätti. Lopuksi pohditaan mitä siitä oppi ja miten kokemusta voisi hyödyntää.
2) Jospa tekisi näytelmän, jotkut sen jo keksivätkin eli se todisti että huvin ja hyödyn voi yhdistää.
3) Laittaisi porukan suunnittelemaan toista reissua ja tekisi havaintoja miten suunnittelu on muuttunut. Sitten pyytäisi ryhmässä huomoita asiasta ja kertoisi omansa. Ryhmäreflektointi voisi toimiakin tässä tilanteessa jossa olennaiset huomiot voivat olla koko ryhmän keksimiä. Muuten ryhmässä puiminen voi johtaa siihen että erilaiset persoonat vääristävät tilannetta niin ettei kaikilla ole samanlaista tilaa tuoda omia kokemuksiaan julki.
4) Luottaisi porukkaan ja pyytäisi jokaista kelaamaan (paras suomennos sanasta rewiew) itselleen parhaaksi katsomallaan tavalla asiat. Tulosten jakamisenkin saisi suorittaa omalla tavallaan. Vaarana voisi olla että kaikki eivät halua, viitsi tai osaa käydä kokemuksiaan läpi.
5) Voisi eri tavoilla kerätä yhteneviä kokemuksia, plussia ja miinuksia ja parannettavia, jolloin voisi useamman reissun jälkeen jo oppia tuloksista. Kiva-paha-asteikko yhdestä viiteen voisi olla yksi keino.

b) theoretical positions?

Teoriapohjana ykkösessä olisi vaikka Telemäen kuvailema konatiivinen/affektiivinen/kognitiivinen -jaottelu. Jos jakaa kokemuksiaan teko/tunne/tieto -osioihin, saa paremman kuvan siitä mikä oli mitäkin. Kaikki mitä tehdään ryhmässä kuuluu teoriapuoleltaan ainakin ryhmäpsykologian ja ryhmädynamiikan piiriin. Retoriikkaakin tarvitsisi, ja ilmaisutaidon keinoja. Jos kokoaa päätelmiä useista tuloksista tai toisinpäin, on induktiivinen ja deduktiivinen päättelytapa mukana kuvassa. Pieni epäilys on minussa ja porukassa että ymmärsimmeköhän tämän osion oikein...

4. best kind of "instructor"...

The best instructor for a human is a human who can give something to others instead of concentrating to himself, so for example experience and varioius skills are needed. Cities and countrysides are just different surroundings with their special features, which the instructor must be aware of.

Paras ohjaaja olisi Jeesus, mutta hän ei ole suorittanut seikkailuapuohjaajan tutkintoa. Paras mahdollinen ohjaaja on ihminen, joka todella haluaa tehdä työtään ja pystyy myös antamaan muille ihmisille jotain. Jos hän ei halua tehdä työtään, se näkyy ja vaikuttaa. Ohjaajalla pitää itsellään olla jo niin paljon, kokemusta ja viisautta ja muutakin, että voi aidosti keskittyä muihin itsensä sijaan. Tietenkin jokainen ihminen kehittyy, joten paras mahdollinenkin ohjaaja oppii itse ja tarvitsee keskittyä myös itseensä. Paitsi joku valaistunut puun alla hymisevä joka on jo oppinut kaiken mitä haluaakin, mutta häntä kutsutaan guruksi ja hänkään ei tule opettamaan köysikikkoja lapsille. Tai jos tulee niin lapsille voi jäädä kuva että hekin saavat köyden nousemaan itsestään jos haluavat. Mutta järjellä vakavasti taas välillä ajateltuna kukaan meistä ei ole täydellinen, joten paras mahdollinen ohjaaja on paras silloin kun hän on erehtyväinen ja oppivainen.

a) kaupungista ja b) maalta tulevat. Nämä kaksi eivät ole vastakohtia, vaan erilaisia ympäristöjä. Paras mahdollinen ohjaaja tuntee sen ympäristön erikoisominaisuudet jotka vaikuttvat hänen työhönsä sieltä tulevan nuoren kanssa. Niinkuin Tappi sanoi tunnilla: "ihmisiä ne on kaikki riippumatta siitä mistä he tulevat". Ehkä maalla vielä Suomessa nykyään sadut ja tarinat ovat nuorten mielissä niin, että kollektiivisen piilotajunnan opetukset ovat selkärangassa. Silloin painopiste olisi enemmän tiedostettujen arvojen ja ratkaisumallien soveltamisessa arkielämään, toisin kuin kaupunkilaisten kanssa. Heille sadut pitäisi lukea vasta ensimmäistä kertaa, tosin etu olisi että ne saattaisivat kolahtaa paremmin niiden ollessa uusia ja ihmeellisiä viisauksia menneestä.

What makes a good instructor?

Olisi helppo referoida kirjallisuudesta, (esim Telemäki, Johdatus seikkailukasvatuksen teoriaan, s 55-59) mutta laitan tähän omasta mielestäni tärkeimmät asiat. Tärkein ominaisuus on mielestäni kärsivällisyys, se luo jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Kakkosena voisi tulla harkintakyky, mutta vain siksi että on mahdollista harkita myös ryhmässä, kokeneempien vastuulla. Hyvä ohjaaja on kuin peili josta oppilas näkee erilaisia heijastumia itsestään, jotta hän voi verrata näitä heijastumia niihin asioihin mitä itse tuntee itsessään. Koska vain ihminen itse voi päättää mitä haluaa, ei täydellinenkään ohjaaja voi kuin herättää hänet itse miettimään asioitaan. Hyvän ohjaajan ei välttämättä tarvitse vaivautua menemään minnekään, tekemään mitään tai edes vaivautua puhumaan. Hänestä voivat jotkut nähdä ne asiat mitkä itseltä puuttuvat, vaikkeivat edes itse tajuaisi niiden puuttuvan. Esim kun uskovaista katsoo silmiin, huomaa että tuokin on löytänyt jotain mitä minä en. Tai kun karateohjaaja kävelee, voi nähdä ne 300 erilaista asiaa mitkä vaikuttavat yhdenkin askeleen ottamiseen. Tietenkään useimmat meistä eivät osaa katsoa, joten hyvän ohjaajan täytyy tuoda nuo asiat näkyville. Parasta olisi jos oppilas huomaisi asian "itse", joillekin voi olla erittäin ärsyttävää jos olet juuri keksinyt jotain oman elämäsi mullistavaa ja sitten tulee ohjaaja olan taakse ja sanoo "arvelinkin että keksisit tuon asian näinä aikoina". Toisaalta se opettaa nöyryyttä ja viisauden kunnioitusta...

5. What kind of stuff is best for Joensuu...

Summary: For different people different kinds of educations is best. For my situation I would not care very much how I do it, but what do I need to do. And I know when I meet the kids. But generally more healing, damage-fixing and therapeutic approach would fit for my area. In this course in different situations I felt something I could use to teach something, but more than useful tools I have learned to how adapt to an unsuspected situation. Even though it was not meant so, I suppose.

Paras kasvatussysteemi riippuu tässä tapauksessa minun mielestäni siitä ketä kasvatetaan. Tietysti joitain kasvatuksen lähtökohtia ja perusperiaatteita sisältyy kaikkiin kasvatuksen muotoihin, mutta ulkoiset seikat ja keinot vaihtelevat. Esimerkkinä nuorisotyö ja erityisnuorisotyö, toinen on kasvun ohjaamista ja toinen vaurioiden korjaamista. Tässä mietin niitä juttuja joita käyttäisin ollessani Joensuun kokoisessa kaupungissa Jengityön alaisena vastuullisena työntekijänä ja kohderyhmääni olisivat jo vaikeuksiin ajautuneet nuoret.

Niille jotka eivät nauti elämästään koska eivät ole löytäneet sitä minkä puuttumisen tuntevat sisällään ahdistuksena joka purkautuu epätoivottavana käytöksenä, näyttäisin niitä elämän eri osa-alueita mitä kuvittelisin heiltä unohtuneen tai löytämättä jääneen.
* Esimerkkinä, toisesta välittämistä voisin tuoda esille reissulla jossa ollaan tiukassa yhdessä. "Väsyminen on lyhin tie veljeyteen" (Nietche). Abiskosta etelään huomasin että tämä voisi toimia, mutta ei toiminut oikein meillä koska meno oli vielä liian helppoa. Johtui lie siitä että kaikki pärjäsivät hyvin ilmankin toisten apua.
* Itsetuntemusta voisin opettaa lähettämällä yksin jonnekin, esim Karhunkierrokselle. Tietysti pitäisi ensin varmistaa turvallisuus opettamalla taitoja. Suunnittelemista voisi käyttää ryhmnätyötaitojen opetteluun, niinkuin Meijerillä ennen Kungsledeniä.
* Vastuuta tulisi kun sitä heille antaisin. Esim lähtemällä kesken reissun tärkeään konferenssiin.

Niille, joiden koko sisin on jo sairas ja koko elämä väärillä raiteilla, voisin kokeilla "pommikoulutusta". (Toimintamuoto johon tutustuin Nokialla talvella -97). Se on Colin Mortlockin asteikolla Raja-seikkailun ja Yli-seikkailun välillä. Sitä tosin ei tällä kurssilla eikä minun taidoillani kokeilla. Eli tämän kurssin tarkoituskaan ei lie antaa meille eväitä toimia terapia-tasoilla. Harmi vain, sillä jos nuori narkomaani menee psykoosiin metsässä, täytyy mukana rahdata sosiaali- tai mielenterveyspuolen työntekijöitä, jotka ehkä osaavat nostaa nuoren psykoosista, mutta menevät itse paniikkiin jos joutuvat olemaan yötä metsässä. Mutta niinkuin tällä kurssilla kyllä on opittu, siihenkin pitäisi miettiä järkevä ratkaisu niillä eväillä mitä on.

Ehkä olennaisin työväline hommassani olisi persoonani, joka on ehkä hieman nuotoutunut tämän kurssin aikana. Se persoonani olisi OAE:ta ja kok.kasvatusta siltä osin että sitä jo ajatteleekin asioita niiden kautta. Tältä kurssilta ottaisin mukaani ehkä myös tämän näennäisesti laiskan ja kiireettömän tahdin tehdä asioita, mutta jonka tarkoitus mielestäni on varata aikaa todelliselle kokemalla oppimiselle.

6. Discrimination...

Summary: Even though I found big differences from the examples, and it seems like they make people to think in different ways and of different goals, I think individuals make the difference more than curriculums. Of cource it is more likely that if you learn to how to make money you think more money than those who learn to think how to make the world better. But in individual level, I don't think it's important… because of the hearts of the people.

Esimerkki 1 tuntuu kuin se olisi enemmän yleissivistävää yliopisto-opiskelua kuin suoraan ammattiin valmistavaa, vaikka se on ehkä sitäkin. Jotkut osa-alueet ovat erittäin yleisiä, niistä voisi tehdä väitöskirjan. Taitaa kyseisellä kurssilla silti olla vain pintaraapaisu, vaan ei se muuta oikein voisi ollakkaan. Pistopiipahdukset johonkin aiheeseen taas jättävät yleiskuvan hämäräksi. Paljon erilaisia aiheita, vaikkain ne tuntuvat liittyvän toisiinsa. Tulee mieleen entinen kouluni missä sai välillä etsiä teorian yhteyttä käytäntöön. 2 painottaa selkeästi käytännön taitoja. Kolmivuotiseksi kouluksi aika vähän aiheita, mutta ehkä he todella paneutuvat syvälle aiheisiin. Sisältö tuntuu tässä eniten vastaavan meidän kurssiamme, paljon taitoja, hieman filosofiaa ja käytännön harjoittelua työelämässä ei ollenkaan. Mutta ei välttämättä pidäkään olla. Tämänkoulun läpikäynyt voisi opettaa 1 koulun oppilaita. Todennäköisesti tämän koulun käyneet pärjäävät ulkona paremmin kuin edellisen. 1 esimerkin olennaisin sana oli virkistys, 2: sen taidot. Esimerkki 3 lie matkailualan koulun kamaa, raha ja sen hankkimistaidot ovat etusijalla.

Opetuksen sisältöjen perusteella putkesta valmistunut näyttäisi erilaiselta eri esimerkeissä. Lisäksi nämä valmistaisivat erilaisiin työtehtäviin, tai jos samaan, eri koulusta olevat tekisivät työtään eri näkökulmasta. Ketä varten valmistuvat esimerkin 1 ihmiset? Aikuisia nuoremmat tuntuvat olevan erityisryhmä. Heistä tullee julkisen sektorin johtotason päättäjiä jotka tekevät paperityötä ja suunnittelevat aikatauluja. Tai sitten ei. Ei Suomessa tunnu olevan tälläistä ammattia. 2 Esimerkin käyneet voisivat mennä hommiin mihin vaan, vaikka opettamaan muita. Ja siksi että he keskittyvät ja syventyvät. 3 Esimerkki valmistaa sekä ajattelemaan kaupallisesti että näkemään asiakkaat maksavina asiakkaina, joiden kysyntään tulee voida vastata. Vaikka ei kai siinä mitään peripahaa ole ottaa rahaa palveluista. Kaikki edellä mainittuhan tietenkin riippuu yksilöistä. Esim kaksi saman luokan käynyttä voi ajatella eri tavalla siitä miksi työtä tekee, rahasta, mielenkiinnosta, auttamisenhalusta vai jännityksestä.

Näin siksi että ole huomannut että saman koulun saman luokan eri ihmiset ovat jo niin erilaisia että huh. Ja kaksi aivan erilailla painottuneesta koulusta tullutta voi ajatella samoin. Ja oman kokemukseni mukaan se riippuu huomattavan vähän opetussuunnitelmasta. Ehkä jopa vähemmän kuin piilo-opetussuunnitelmasta eli tässä tapauksessa ihmisten yhteisistä opetussuunnitelmasta eroavista intresseistä.

Semmotti meinasin ekan kysymyksen ekaan osioon, kattoo jos muuttelen.

Sitten Friluftslivin kimppuun...

timohaks@hotmail.com

Palaute

Jos haluat lähettää minulle tai muille viestiä matkapuhelimeen, paina tästä!
Valitse verkko ja kirjoita vastaanottajan puhelinnumero ilman verkkotunnusta (050, 040 jne..)
Numeroni muuten on 050-3590299 ja Suomen tunnushan on +358 eli koko systeemissä pitäisi näkyä +358503590299 justiinsa!

Tekstiviesti