|
Tilukset ja lähistöt yleisesti Highflyer sijaitsee virtuaalisessa Etelä-Suomessa, eli mitään ei tapahdu siis oikeasti. Tallirakennuksia on kaksi kappaletta, ja ne (ja toki mukaan lukien itse kartano) ovat olleet paikoillaan jo 1800 -luvulta lähtien ja onkin toiminut asuinpaikkana ja siitostallina tuohon aikaan. Nykyisin kunnostettu ja osittain uudelleen remontoitu kartano on hevostallina, jota asuttaa Highflyerin väki. Ulkoisesti kartano tallirakennuksineen on säilytetty samanlaisina kuin ne ovat olleet perustamisestaan lähtien, mutta sisäisesti muutamia muutoksia on jouduttu tekemään. Tiluksien läheisyydessä sijaitsee suuri järvi, jota kutsummekin Highissä Isoksi Järveksi, kokonsa puolesta. Järven lisäksi maastoja riittää todella paljon, sillä silloinen kartanon herrasväki oli aktiivista metsästysratsastuksen harjoittajia, joten läheisyydessämme (ja kauempanakin) riittää maita sekä mantuja tallattaviksi. Tallipihassa meiltä löytyy suurikokoinen maneesi, kenttä, suuri laidun joka on jaettu oreille ja tammoille erikseen sekä erillinen määrä tarhoja. Henkilökunta Tallin henkilökuntaa meiltä löytyy itse omistajan, kahden tallimestarin ja muutaman tallityöntekijän verran (kaikki paitsi omistaja fiktiivisiä). He kaikki kuuluvat tallin jokapäiväiseen kalustoon, ja huolehtivat niin hevosten kuin muidenkin eläinten hyvinvoinnista sekä liikutuksesta. Itse päärakennuksen kotihommia hoitelee rouva Mary Hill, joka on ollut talonhoitajana ja kotirouvana siitä asti, kun Highflyer muutti kartanoon. Rouva Maryn apulaisena toimivat muutamat sisäköt ja kartanon apulaiset. Lisäksi sisäpihan puutarhasta ja kasvillisuudesta vastaavat maineikkaat puutarhurimme George, Gin, Josh ja Ashley. Kartanon historiaa 1800 -luvulla rakennettiin kaunis ja suurehko kartano Etelä-Suomen maille. Tuolloin perustajana oli saksalaislähtöinen aatelisperhe, jonka päänä oli tunnettu hevosmies ja aatelisherra, jonka upeat puoliverihevoset asuttivat tallirakennusta. Perhe oli hyvin läheinen hevosten kanssa, ja kartanossa harjoitettiinkin puoliverihevosten kasvatusta. Koska perheeseen ei syntynyt yhtään poikaa, mies ei siis voinut periä kartanoa. Siispä käytiin kiivas mielipidetaistelu siitä, voiko perheen vanhin tytär ottaa kartanon huostaansa. Tyttö oli hyvin taitava hevostenkäsittelijä, ja omasta mielestään valmis ryhtymään kartanon "herraksi". Lopulta ehdotukseen suostuttiin, mutta tyttären vanhemmat jäivät asumaan kartanoon kuolemaansa saakka. Eräänä hyvin koleana syysyönä tämä kartanon omistaja-rouva oli palaamassa ratsastusretkeltään kotiin. Tosin kovin holtiton ratsu luultavimmin heitti rouvattaren selästään kovin ilkeästi. Rouvan putoamispaikkaa ei ole koskaan löydetty - eikä sen puoleen itse rouvaakaan. Rouvan kuoleman jälkeen kartano on ollut tyhjillään, kunnes Highflyerin porukka tuli sitä asuttamaan. Kartano- ja tallirakennukset Kartanorakennus on ulkoapäin katsottuna keltaiseksi maalattua puuta, tosin perusta on kivinen. Ikkunoiden ja ovienpielet ovat valkoiset, ikkunoita on paljon, mutta ne eivät ole kovin suuria. Sisälle rakennukseen pääsee suuresta ruskeaksi maalatusta puuovesta - meillä ei myöskään ole ovikelloa, vaan sisälle päästään koputtamalla messinkisellä rivalla. Sisältäpäin tunnelmaa on yritetty luoda klassiseksi ja vanhanaikaiseksi, vaikkakin muutamia nykyaikaisia muutoksia on jouduttu tekemään. Lattiat ovat harmaata, kiiltävää marmoria, joiden päällä on runsaasti pitkiä ja ohuita, viininpunaisia mattoja. Seinille on ripustettu maalauksia hevosista, maisemista ja ihmisistä. Valaistusta tuovat runsaat ikkunat ja suuret, koristellut kattovalaisimet. Muutamia pöytä- ja jalkalamppujakin löytyy. Suuremmissa ikkunoissa ovat pitkät, kermanvaaleat verhot, pienemmissä samanväriset lyhyemmät löytyvät ikkunoiden ylärajasta. Rakennuksesta löytyvät eteisaula (joista suoraan lähtee lyhyet portaat ylös ja siitä ovi vasemmalle sekä oikealle), vieraiden makuuhuoneet, olohuone, WC:t ja erilaiset työhuoneet (eteisaulasta katsottuna vasemmalla), keittiö, toiset WC:t, palveluväen ja asukkaiden makuuhuoneet, toinen olohuone sekä ruokasali. 
 © Siiri K. Tallirakennuksia on yhteensä kaksi; oritalli ja tammatalli (jossa asuvat myös orivarsat kolmivuotiaiksi asti). Molemmissa talleissa on mainio valaistus, suuret karsinat ja turvalliset, hevosille sekä ihmisille sopivat tilat. Molemmista talleista löytyy satulahuone, ihmisten oleskelutilat, pienet rehuvarastot sekä vintit heinille, kaksi pesukarsinaa sekä kengityskarsina, muutama paikka, johon hevoset voi kiinnittää molemmilta puolilta esimerkiksi varustamisen ajaksi ja myös yksi pilttuu, esimerkiksi eläinlääkärin käyntejä varten. Lantala löytyy tammatallin takaa, toimisto samaisen tallin sisätiloista ja sitä vastaten kauranlitistin oritallista. Molemmissa talleissa karsinoissa on puoliovet, vaikkakin oven yläosan vieressä ovat aina kalterit. Yleensä pidämme hevosilla oven yläosan auki, jotta ne voivat kurkistella käytävälle. Alaovessa on hevosen nimikyltti ja tiedot asukkaasta. Kaltereiden alapuolella on tanko muun muassa loimille sekä satulateline. Tangon vieressä on myös koukku päitsille sekä suitsille. Sisältäpäin karsinaan kuuluu automaattinen vesikuppi, seinään kiinnitetty ruoka-astia sekä peräseinälle omaan matalaan telineeseensä kiinnitetty suolakivi. Hevosten heinät laitetaan ruokinnan aikaan aina lattialle, mutta joissakin tapauksissa voidaan käyttää myös heinäverkkoa, jos on tarve. Alustana karsinoissamme käytämme hyvälaatuista kutteripurua. Joissakin karsinoissa on myös ulospäin avautuva "luukku-ikkuna", mutta ellei sellaista ole, on hevosilla lasi-ikkuna karsinan takaseinällä joka on totta kai varustettu kaltereilla. Oritallistamme löytyy myös pieni oriasema, jossa on kaikki tarvittava jalostuspuolta ajatellen. Astutettaviksi tuodut tammat on mahdollista majoittaa vähäksi aikaa oriasemalle (4 kappaletta karsinoita), mutta pidemmäksi aikaa jäävät kipsuttelevat suosiolla tammatalliin. Tarkemmin liikutusmahdollisuuksista Meiltä löytyy monta suurta lähitarhaa pihapiiristämme. Tarhat on aidattu valkoisella lankulla (oritarhoissa kolme lankkukerrosta, tammatarhoissa kaksi) ja muutamissa tarhoissa alimman lankun päälle on laitettu metallitanko puunpuremisen estämiseksi. Oritarhoissa ylimmän lankun sisäpuolella kiertää sähköpaimen. Tarhojen porttien viereen on mahdollista jättää riimu + riimunnaru erilliseen koukkuun ilman, että "tarhalainen" syö päitsensä omistajan poissa ollessa. Tarhailevilla hevosilla on aina saatavilla vettä, jota löytyy erillisestä saavista. Vesi pidetään juomakelpoisena ja astia puhtaana. Laitumia meillä on kokonaisuudessaan yksi iso, mutta se on jaettu valtaosaksi tammalaitumeksi, ja loppuosa sitten pienemmiksi laiduntarhoiksi oreille. Myös laidun on aidattu valkoisilla lankuilla joita varmistaa ylimmän lankun sisäpuolella oleva sähköpaimen. Laitumille on rakennettu suuri katos sekä sen rajassa kulkee metsää. Laitumilla on myös suuret vesiastiat kaksin kappalein. Ratsastusmahdollisuudet ovat meillä oikein upeat. Pihassamme oleva suuri hiekkapohjainen kenttä on käytössä myös talvisin sen alle rakennetun lämmitysjärjestelmän vuoksi. Kenttä on tuttuun tapaan aidattu valkoisella lankulla, ja sen vierestä löytyy suurehko katsomo. Maneesi on suuri ja valoisa, josta löytyy myös valaistus. Sinne mahtuu parikin ratsukkoa yhtä aikaa, ja siellä on myös erillinen katsomo. Seinille on kiinnitetty plexipeilejä ja koulu- sekä estekalustot löytyvät katsomon vierestä erillisestä nurkasta. Maastoja meiltä löytyy yllin kyllin. Polkuja ja itsenäisiä ratsastusteitäkin kulkee ristiin rastiin metsässä ja niityillä. Maanomistajat ovat myöskin luvanneet käyttöömme peltoja kohtuudella, mutta lähinnä vain syksyisin. Läheisyydestämme löytyy myös maastoesterata, joten kenttäratsastuksen maasto-osuuden harjoittaminenkin on tehty mahdolliseksi. Läheisyydestämme löytyy myös suuri järvi, jossa voimme uittaa hevosiamme aina kesäisin. |