Hyvää uutta vuotta 2004!
Vuodenvaihteessa totesimme hätkähtäen olleemme Kanadassa yli vuoden päivät! Olemme kotiutuneet Edmontoniin, elämä rullaa, lapset viihtyvät, aikuisetkin. Tietenkin muutamat asiat täällä tuntuvat edelleen typeriltä (kuten jotkin liikennejärjestelyt, huonosti tehdyt talot, neuvostoliittolainen byrokratia etenkin yliopistolla jne.), mutta onhan valtaosa järjestelyistä ja tavoista kuitenkin kuin Suomessa! Ja varmaan joskus Suomeen palatessamme tulemme ihmettelemään suomalaisten töykeää liikennekulttuuria ja asiat töksäyttävää puhetta?
Lomailimme Uutenavuotena pari päivää Boylessa Karvosten vieraana. Kuten syksyllä, myös nyt paikka oli mahtava. Saunoimme, Hanna hiihti, lapset rakensivat lumilinnoja ja pulkkailivat kovasta pakkasesta huolimatta.
Hillan koulu jatkui maanantaina 5.1. Hän oli vähän jännittynyt pitkän loman jälkeen, mutta opinnot alkoivat hyvin. Hilla muuten lukee jo "chapter book"'eja. Päivä oli toisellakin tapaa jännittävä, sillä Matilla oli ensimmäinen opetuskerta "Principles of managing biodiversity" -luentosarjaa. Luennolla mukana ollut Matin toinen avustaja (TA, teaching assistant), Chris MacQuarrie kertoi nauraneensa makeasti, kun opiskelijat esittivät varovasti, ettei 20.2. voi olla välitenttiä, koska 16.-22.2. on "Reading Week". Tähän Matti: "Reading Week? You should read all the time!" (Kukaan ei oikeasti lue lukuviikolla). No, Matin opetustyö käynnistyi kelvollisesti, vaikka byrokratiaa, kantapään kautta oppimista ja valmistelua riitti etenkin marras-joulukuussa, ja joulun seutu meni stressihiirenä. Vielä tammikuun lopussakin hän sai kuulla asioista, jotka vaikuttavat kurssiin, mm. että lopputentin aikaa ja paikkaa ei voi päättää opiskelijoiden kanssa neuvottelemalla, kuten jo oli suomalaiseen tapaan tehty, vaan ne päättää byrokratia! Yhden luennon valmistelu muuten vie vajaan työpäivän, joten viikossa on ruhtinaalliset 1-2 päivää omalle tutkimukselle.
Kodin episodeja. (1) Matti ja lapset olivat kotona Hannan käydessä kaupassa. Hilla puuhaili jotain huoneensa suunnalla, Matti ja Eelis lukivat veturikirjaa. Hilla huusi: "Isi... saisinko paperia?" Matti: "Joo, käykö valkoinen?", otti muutaman piirustuspaperiarkin ja vei Hillalle - joka istui vessassa ja kaipasi ihan toisenlaista paperia! (2) Joulukuusi vietiin ulos 5.1. Karisevia neulasia, koristeet pakettiin. Lapset ottivat kuusen poismenon tyynesti. (3) Lintulaudallamme käy muutama lintu silloin tällöin. Punertavat kanadannakkelit ovat suosikkejamme. Eeliskin tietää, että laudalla vierailee usein "nakke". (4) Eelis nuohoaa toisinaan naamallaan innokkaasti vanhempiensa tai Hillan naamaa ja "antaa pusuja", mutta on jo oppinut, että rajansa kaikella. Nuohottuaan taas eräänä päivänä Hannan naamaa ehkä vartin hän sanoi yllättäen: "Yksi pusu jiittää!" (5) Eelis tuli Hannan luo toisen veturikirjansa kanssa ja pyysi lukemaan. Hanna otti Eeliksen syliin, kirja avattiin ja Eelis sanoi: "Se on kuule vähän höpö-höpö-kilja sulle!" (6) Hanna alkoi suunnitella jo tulevan kesän matkaa Suomeen Emilian ja Arnon häihin. Nettisurffauksen tulos: kaikkien neljän lentäminen Suomeen ja takaisin on Matin kolmen kuukauden apuraha! Pääsemmekö täältä koskaan pois, vaikka haluaisimme? (7) Hilla on tehnyt runsaasti kirjoja, joissa on piirroksia ja tekstiä. Uusin on "Aamu tapahtuu", jonka sisältä löytyy seuraava ohje: (a) Syö aamupala. (b) Pue päälle. (c) Pese hampaat. (d) Mene kouluun. (8) Hillan englannin kielinen kirja kertoo talven ankaruudesta: "The bug proben. I dont like winter said bug. I am going to bed. But the door was covered with snow. I have got an idea said big bug. I will lift the snow off and bug went to bed. The end."
Kävimme Suomi-kerhon kanssa Edmontonin taidemuseossa 18.1. Paikka vaikutti melko hiljaiselta, ja lipunmyyjä totesi, että paikassa on hyvin harvoin niin monta lasta kuin nyt! Lapset viityivät parhaiten erikoisnäyttelyssä, jossa oli esillä rullalautailun historiaa ja hassuja kaupunkiaiheisia pienoismalleja. Tiesitkö, että rullalautoja valmistettiin teollisesti jo 1950-luvulla, ja että lautabuumeja on ollut sittemmin useampia? Hilla ja muut tytöt sekä Arvi pelasivat skeittaus-DVD-peliä. Eelis oli innostunut etenkin vitriinistä, jossa oli junia, ja tunnisti vaivatta mm. SD-40 -veturin. Lisäksi hän näytti kaikille veistoksen "Täti lohduttaa pöllöä" (pöllöveistos, jonka selkäpuolella ihmishahmo oli menossa pöllön "sisään").
Saimme muutamia ihastuttavia tammikuun paketteja Suomesta. Niissä oli paljon lehtileikkeitä, joten pääsimme taas jotenkin mukaan Suomi-touhuun. Matti sai Iso-Mummalta kaivatut villasukat ja pääsee taas mukavammin retkeilemään - suuri kiitos! Ajoittaiset lakritsi- ja salmiakkilähetykset ovat nekin olleet tervetulleita (näkkäriä, lihapullia ja puolukkahilloa saa Ikeasta). Pettymys koettiin, kun innokkaina keitimme pannullisen saamaamme Presidentti-kahvia. Maku oli uppo-outo eikä lainkaan hyvä! Hanna osti vedenpuhdistimenkin, jotta saisimme kunnon sumpit, mutta se ei auttanut. Hanna epäili, että olisimme tottuneet paikalliseen litkuun, mutta Matilla oli verrokkeina meksikolainen ja kesältä tanskalainen kahvi, joissa ei ollut mitään vikaa. Luultavaa on, että Edmontonin vesi on eri makuista kuin Suomessa, minkä vuoksi kahvista ei kerta kaikkiaan voi saada hyvää. Juomavesihän pumpataan kaupungin läpi virtaavasta Saskatchewan-joesta, joten se on pintavettä. No, kokeilemme vielä "tuutin" muotoista suppiloa, josko ongelma olisi veden virtausnopeus...
Tammikuun vaatimaton uutistarjonta jauhoi vanhoja ratoja. Michael Jackson oli milloin oikeudessa, milloin osti uuden talon tai myi vanhan auton. Jääkiekkoa pelattiin raivokkaasti. Albertaan jäljitetty USA:n tuore BSE-tapaus jäytää Kanadan lihafarmareita. Amerikkalaiset ovat tyhmiä, kun eivät avaa rajaa lihan viennille, kanadalainen lihahan on ihan hyvää ja turvallista! (Ei uutinen) Aivan kuun lopussa saimme siperialaiset pakkaslukemat, kun lämmöt huitoivat viikon noin -30 C:ssa. Eelis oli innokkaana tekemässä pihalla lumitöitä - olimme luvanneet tehdä lumityöt Lorettan ollessa vuosilomalla Kiinassa. Tietenkin meille sattui pari jääsadetta ja useampi tavallinen lumipyry... Kunpa kevät tulisi pian.