Huhtikuussa 2008 Skurvashiin rantautunut Lilli on korkeisiin rataesteluokkiin tähtäävä hannover tamma. Aluksi hieman hämmentyneeltä näyttävä Lilli ei tuntunut ymmärtävän, että se oli lahdattu uuteen kotiin. Vielä enemmän ihmetystä aiheutti lumesta valkea maa, sillä edellisyönä oli tupruttanut tuota valkoista tavaraa oikein nietoksiksi asti, juuri kun edelliset olivat sulaneet pois. Ja kun Etelä-Saksassa ei lunta oltu nähty tänä talvena juuri nimeksikään, oli tammalla ihmettelemistä valkoisessa massassa. Alkujärkytysestä selvittyään Lilli uskaltautui jopa ottamaan muutamia naurettavalta näyttäviä askelia, sillä tamma nosteli pitkiä koipiaan jumalattoman korkealle. Pienestä poukkoilusta huolimatta Carnival saatiin kuitenkin yhtenä palana tallin lämpöön.

Hoitaessa rauhalliseksi osoittautunut Lilli on yksi maltillisimmista olennoista, mitä maa päällään kantaa. Tammaa voisi helposti kehua maasta taivaisiin sen ihanteellisen luonteen vuoksi, mutta Carnivalinkin täydellisyys rikkoutuu tietyssä pisteessä: Tammaa on melkein mahdottomuus saada pyydystettyä tarhasta, jos se on päättänyt viettää hieman enemmän laatuaikaa tarhakavereidensa kesken, kuin mitä hoitaja on päättänyt. Päättäessään tehdä kiinnioton hoitajalleen mahdollisimman vaikeaksi, Lilli on liukas kuin käärme, eikä useammankaan kiinniottajan yhteispeli joka kerta saa tätä luikertelun mestaria jujutettua. Paras konsti on tarjota tammalle jotain syömäkelpoista lahjusta, jonka voimin tamman nappaaminen onnistuu paljon kivuttomammin.

Lusty ei pahemmin pelkää eläinlääkäriä ja harvinaisen paksunahkaiseksi osoittautunut tamma ei kavahda vaikka sen ihon lävistäisi kuinka suuri neula tahansa. Matolääkekin uppoaa kuin kankkulan kaivoon ja muutamat tallin oreista saisivatkin ottaa mallia Lillistä, kun on kyse siitä, miten käyttäydytään kun eläinlääkäri on paikalla. Kengittäjä saa lekurin lailla hoitaa työnsä rauhassa, sillä Lillillä harvemmin on kiire mihinkään. Ja kuten jo edellisestä saattaa päätellä, varusteiden laitto tälle neidille ei ole kovinkaan kivulias prosessi, sillä kuolaimet ilman vippaskonsteja suuhunsa ottava tamma on helppo varustaa lyhyelläkin varoitusajalla. Lisäksi Lilli jaksaa odottaa kärsivällisesti aloillaan niin kauan, kunnes ratsastaja on kunnolla satulassa paino molemmilla jalustimilla.

Lillin rauhallisuus ja pehmeän keinuvat askeleet tekevät tammasta ihailtavan maastoratsun. Tamma on uteliasta sorttia, joten kaikki tavallisuudesta poikkeava maastoreitillä saa kyllä Carnivalin sataprosenttisen huomion. Uteliaisuudstaan johtuen Lilli on hieman arvaamaton kaveri metsälenkille, sillä tamma saattaa lyödä lukkojarrut pohjaan kesken laukkapätkän, kun jokin mielenkiintoinen asia kiinnittää sen huomion polunlaidalla. Varomaton ratsastaja saakin äkkipysähdyksen jälkeen tutkailla muurahaisten joukko-osaston marssia lähietäisyydeltä. Muutaman kerran kun Lillin kanssa käy maastossa, oppii tamman temput aika vikkelään ja satulasta katapultin tavoin lentäminen vähenee puoleen. Hyvähermoinen Lilli ei pelkää metsän asukkeja tai vilkasta liikennettä, joten tammalta ei tarvitse turhaan odottaa pillastumista.

Joka sään ratsuna tunnettu Lilli ei välitä sataako vai paistaako, sillä tamma lähtee aina mielellään verryttelemään jalkojaan. Lusty ei ole apujen suhteen hevonen herkimmästä päästä, joten tamma ei protestoi heti alkuunsa, jos joku sattuu roikkumaan sen suussa tavallista pidempään. Lilli soveltuu lähes täydellisesti ratsastajalle kuin ratsastajalle ja selkeät ohjeet saatuaan tamma kyllä tottelee moitteetta. Huonoimpina päivinään Lilli on hieman tahmea liikkuman, mutta energinen ratsastaja saa kyllä asian korjattua tuossa tuokiossa, eikä tamman laiskuutta huomaa kuin korkeintaan ratsastaja itse. Yleisimmin tamman laiskamadon päivät sattuvat osumaan samaan aikaan kiiman kanssa, mutta tahkea kenttätyöskentely on ainoa merkki tamman kiimasta, muutoin Lilli käyttäytyy täysin normaalisti. Tamman hyvä käytös ja lähes huomaamaton kiima-aika ovatkin niitä seikkoja, miksi se on hoitajien keskuudessa niin suosittu. Skurvashin hankalimmat tammat saavat todellakin aikaan harmaita hiuksia ilkeällä käytöksellään.

Esteitä leipätyökseen hyppäävä Lilli on helppo kaveri hieman arkajalkaisellekin hyppääjälle, sillä tammalla ei ole tapana ryntäillä tai kuumua esteillä. Lillillä on melko eriskummallinen tyyli liikkua esteradalla, sillä tamma laukkaa pää korkealla eikä tunnu käyttävän selkäänsä kovinkaan hyvin estettä hypätessä, kun nuppi keikkuu edelleen korkeammalla kuin tavanomaisilla esteratsuilla. Omintakeisesta tyylistään huolimatta Lilli osaa kuitenkin asiansa, eikä liiemmin pudottele puomeja.

Uusiin tilanteisiin helposti sopeutuva Lusty on myös helppo lastata traileriin ja kuljettaa pitkiäkin matkoja kisapaikalle. Tamma ei ole moksiskaan joutuuko se matkustamaan yksikseen, vai onko sille hommattu vierustoveri. Hyväkäytöksisenä neitokaisena Lilli osaa käyttäytyä siivosti muiden nelijalkaisten kanssa trailerissa, eikä tämän tamman kohdalta tarvitse odottaa sirkustelua matkan aikana. Lilli astelee nätisti koppiin kuin koppiin säällä kuin säällä ja rankankin reissun jälkeen tamma on kerta toisensa jälkeen valmis hyppäämään rattaiden päälle.

Kilpa-alueella Lilli on vähintään yhtä utelias kuin maastossakin. Tamman pää pyörii lähes 360 astetta ympäri, kun se yrittää saada mahdollisimman laajan kuvan ympäristöstään. Joskus tamman varustaminen lähtökuntoon onkin tästä syystä melkoista sirkusta. Lämmittelyalueella Lilli on lähes poikkeuksetta jännittynyt, mutta kunnon lämppäriohjelman jälkeen tamma rentoutuu ja kuuntelee hyvin rasastajaansa. Itse kilpatilanteessa Lilli on hyvin rauhallinen, sillä tuttujen esteiden näkeminen selventää tamman päätä kummasti. Lusty ei varmasti ole, tai tule koskaan olemaan, se nopein ratsu esteillä, sillä tamman tyyliin kuuluu hallittu ja rauhallinen (joskus jopa ehkä hieman alitempoinenkin) laukka. Hitautensa Lilli korvaa kuitenkin uskomattomalla tarkkuudellaan, joka on kursailematta vertaansa vailla ja ehdoton valttikortti tiukoissa tilanteissa.

Saksasta huhtikuun alkupuolella 2008 Skurvashiin tuotu hannover tamma Carnival of Lust on suvultaan monia saksalaisia tuontihevosia eksoottisempi tapaus, ainakin jos sukupuuhun on katsominen. Lillin emä Parasitic Dreams on tumma ja pienikokoinen tamma, jolla on siro rakenne ja erittäin tasainen luonne. Germoryn Warmbloodsin yksi johtavista siitostammoista ei ole kilpakentillä pahemmin viihtynyt, sillä tamman sävyisä luonne ja kohtuullisen oikeaoppinen rakenne ovat syitä siihen, miksi tamma on ollut lähes koko ikänsä vain siitoshommissa. Dreamya, kuten talliväki tammaansa kutsuu, on saanut etuoikein tulla astutetuksi vain kaikkein laadukkaimmilla puoliverioreilla, mikä on sinänsä mielenkiintoinen seikka, kun Germoryn siittola pursuaa laadukkaita kilpatammoja. Dreamy on kuitenkin pikkuhiljaa tulossa tiensä päähän, mutta tamman kahdeksan upeaa jälkeläistä ovat jo aloittaneet kilpauriaan omissa päälajeissaan.

Emänisä Bleed In Silence on puolestaan melkoisen kovaluontoinen ori, jonka voimakas taistelutahto ja ääretön rohkeus estekentillä ovat kuitenkin antaneet paljon anteeksi tämän luupään tempauksia. 140cm esteradoilla kohtuullisen hyvin menestynyt Bleedy on kilpaillut vain kotimaassaan Saksassa, mutta nyt kun orin kilpaura alkaa olla paketissa, ovat ulkomaalaiset kasvattajat olleet erityisen kiinnostuneita astuttamaan tammojaan kyseisellä kaverilla. Tällä hetkellä orin vanhimmat jälkeläiset lähentelevät kolmen vuoden ikää (Parasitic Dreamsia lukuunottamatta), joten vielä ei varmuudella tiedetä, tuleeko ori periyttämään hyppääjän lahjoja jälkipolville.

Farewell Taste on periyttänyt hankalaa luonnettaan useimmille jälkeläisilleen, mutta ei kuitenkaan siinä määrin mitä on pelätty. Vaikka itse orilla onkin ollut lahjoja menestyä esteradoilla aina kansainvälisellä tasolla saakka, luonne ei ole kuitenkaan antanut sijaa menestykseen. Farewellin hyppytyylistä voidaan sanoa sen verran, että tyyli on varma ja oikeaoppinen, eikä liikaa aikaa ja energiaa tuhlaavaa. Irtona Farewellilla on päästy 160cm tasolle saakka, mutta orilla on kilpailtu vain metrisiä luokkia. Suuremmilla esteillä ongelmaksi nousi Farewellin valtava omapäisyys, eikä ottanut kuullakseen ratsastajansa ohjeita. Myöhemmin ruunattu Farewell viettää eläkepäiviä nuorten kilpahevosten seurahevosena.

Rauhallisesta ja yhteistyöhaluisesta luonteestaan kiitelty Eden-Sweet on peruskokoinen tummanruunikko läsipää, joka on matkustellut ympäri Keski-Eurooppaa omistajansa mukana. Tamma on starttaillut helpoissa luokissa lajissa kuin lajissa ja Edeniltä luonnistuu esteiden ja kouluratsastuksen lisäksi kärryjen edessä työskentely. Tamma on vastikään palannut takaisin synnyinmaahansa Saksaan, jossa se viettää eläkepäiviään omistajansa sisarenlasten opetusratsuna. Edenin kaikki jälkeläiset ovat tamman matkustelusta huolimatta syntyneet kaikki Saksassa.

Bleed in Silence orilla aikoinaan astutettu Dark Days on peruspuskatamma, jos tammaa nyt kyseisellä nimellä voidaan nimitellä. Darkyn sukujuuret ovat hollantilaisperäisiä ja tamma itse myytiin Saksaan tämän ollessa viiden vuoden. Darky on starttaillut satunnaisesti helpoissa koululuokissa ja esteillä tamman on nähty hyppäävän aluetasolla metrin luokkia. Kaikkiaan Dark Daysilla on kolme jälkeläistä joista Parasitic Dreams on ainoanaan tamma.

Kuten jo edellä tuli mainittua, Dark Days on sukujuuriltaan hollantilaista alkuperää. Tamman isä Burning The Sky on rakenteeltaan vanttera punarautias ori, joka on startannut menestyksekkäästi 150cm esteluokissa. Orin hyppytyyli on erinomainen ja jaloistaan aina erityisen tarkkana ollut Skie harvoin pudottelee puomeja. Ulkoradoilla selvästi paremmassa iskussa olleen orin ongelmia sisäradoilla ovat olleet muunmuassa orin suuri koko, iso laukka ja toisinaan hieman hidas liikkuvuus. Skien ehdottomasti parhaat hetket kilparadoilla on nähty nimenomaan ulkoradoilla, joilla oria on kehuttu (hieman liioiteltuna) yhdeksi Hollannin parhaista.

Darkyn emä Street of Dreams puolestaan on hentoluinen ja erittäin kaunisliikkeinen tamma, joka on menestynyt nimenomaan kouluradoilla. Tammalla on ollut kapasiteettia kilpailla aina Va A tasolla asti, kohtalaisen hyvällä menestyksellä. Selvistä kouluratsun lahjoista huolimatta tamman jälkeläiset ovat viihtyneet huomattavasti paremmin esteillä, mutta ovat kuitenkin perineet emältään tämän kauniit liikkeet.

Lillin suvusta harvinaiseksi tekee tamman isä Armageddon, joka on amerikkalainen kovan luokan esteratsu. Kyseinen ori on startannut länsirannikolla menestyksekkäästi 160cm luokissa saakka. Armageddon on saavuttanut jenkkien keskuudessa suurta kiinnostusta ja ihailua, sillä ori tulee täysin tuntemattomattomasta suvusta, eikä orin sukupuussa pahemmin ole esteillä menestyneitä nimiä. Armageddon vasta hiljattain aloittanut siitosuransa, mutta eurooppalaisille kasvattajille ei ole pahemmin lupailtu pakasteita kyseisestä orista. Carnivalin lisäksi Euroopan puolelta löytyy vain seitsemän Armageddonin varsaa.

Armageddonin isällä Screaming Redillä on mielenkiintoinen menneisyys, sillä ori toimi pitkään eräällä laukkatallilla nuorten laukkahevosten seurahevosena maastossa ja toisinaan ori toimi myös kirittäjänä. Screaming Red on saanut nimensä mistäpä muustakaan kuin tulipunaisesta karvapeitteestään ja ori on kieltämättä komea ilmestys. Esteitä Redillä ei ole koskaan hypitty, mutta orilla on jaloissaan huomattava määrä voimaa. Kun Redi myytiin laukkatilalta, orin osti puoliverisiä kasvattaja Michael Key, joka ihastui orin treenattuun ulkomuotoon ja upeaan väritykseen.

Ketterä ja liukasliikkeinen Witches Of Avalon ei ole rakenteellisesti kovinkaan miellyttävä näky, sillä tamma on melko luihun oloinen. Siitä huolimatta Ava on kilpaillut kohtuullisen hyvällä menestyksellä metrin luokkia ja tamman on väitetty hypänneen irtona 130cm. Luonteeltaan tamma on ollut jokseenkin kipakka tapaus ja kiimassa ollessaan lähes mahdoton käsitellä. Ava asuu tällä hetkellä Keyn omistuksessa samalla tallilla kuin Redi, mutta Ava on olut jo pidemmän aikaa myynnissä.

Armageddonin jälkeen isänpuolen ehdottomasti komein ilmestys on näytöstamma Dark Chivalry, joka on kierrellyt näyttelyissä menestyen murskaavan hyvin. Tamma on kantakirjattu I palkinnolle ja sen varsat ovat perineet kohtuullisen hyvin emänsä lähes virheetöntä rakennetta. Chivalry ei ole koskaan ottanut osaa minkään valtakunnan kilpailuihin näyttelyitä lukuunottamatta. Siitä huolimatta Chivan liikkeitä on kehuttu tasapainoisiksi ja liidokkaiksi.

Sail at Dawnista povattiin aikoinaan suurten luokkien hyppääjää, mutta valitettavasti orin jalat ovat olleet nuoruudessa tapahtuneet onnettomuuden seurauksena jatkuvan huolen aiheena. Dawnin jalat eivät kestä kevyttä likutusta lukuunottamatta minkäänlaista rasitetta, joten on selvää, että tästä lupaavasta esteratojen tähdestä tuli ainoastaan erään floridalaisen pikkusiittolan jalostusori. Dawnin jälkeläisistä voidaan sanoa sen verran, että osa on osoittanut isänsä tapaan taipumuksia esteille, mutta osa puolestaan ei ole ollut puskaratsua kummempia tapauksia. Dawnin periyttämiskyky ei ole ollut parhaasta päästä, joten kasvattajien kiinnostus oriin ollut vuosi vuodelta vähäisempää.

Kenttäratsuna kunnostautunut Sand Dragonsia on kuvailtu luonteeltaan rohkeaksi ja ennakkoluulottomaksi oriksi. Tämä puarautias, kohtuullisen pienikokoinen ori, omaa omintakeisen, mutta tulosta tuottavan hyppytyylin ja kauniit liikkeet. Orista oltiin aikoinaan kovasti kiinnostuneita myös Atlantin itäpuolella, mutta Sand Dragonsia tavataan harvakseltaan eurooppalaisten hevosten sukupuissa ja pääosin nimet löytyvät kenttäpainotteisten hevosten sukutauluista. Kotimaassaan Dragon ei ole saavuttanut kovinkaan mainittavaa suosiota, mutta kovan tason ja laajan valikoiman vuoksi se ei ole mikään yllätys.

Viimeinen esiteltävä nimi Lillin sukupuusta on Black Moon, tamma, joka menehtyi varsin nuoressa iässä ähkyyn. Moony ennätti varsoa tätä ennen vain kerran ja Ava on näin ollen Moonyn manttelinperijä. Avan tapaan Moony on rakenteeltaan melko karua katseltavaa, mutta luoteeltaan tamma oli ihmisystävällinen ja säyseä.

PÄIVÄKIRJA

10.04.2008 - Lusty saapui tänään Skurvashiin ja ainakin vielä tamma tuntuu olevan hieman pyörällä päästään, eikä vähiten valkean maan johdosta. Tamman kanssa on tarkoitus aloittaa aktiivinen esteillä kisaaminen heti kun tyttö on sopeutunut uuteen ympäristöönsä. Tarkoituksena on tähdätä ainakin 150cm esteluokkiin, jos vain rahkeet riittävät.

15.04.2008 - Lusty on kotiutunut kivasti Skurvashiin ja tamma ystävystynyt tallin toisen hannovertamman, Tigrianan, kannsa. Parivaljakko on ollut kuin paita ja peppu siitä lähtien, kun ne pistettiin ensimmäistä kertaa samalle laitumelle. Huomenissa on luvassa Lustyn ensimmäinen startti esteratsuskilpailuissa.

20.04.2008 - Muutama päivä sitten talliin syntyi Carnivalin ensimmäinen varsa Street Guy PB. sänä tällä vekkulilla toimii tallin oma hannover Grenier GER. Pikkuinen tulee jäämään Skurvashiin ja tallustelemaan vanhempiensa jalanjäljissä kohti esteratoja.

15.06.2008 - Tänään Lilli starttasi ensimmäistä kertaa 150cm esteluokassa. Tamma on kerännyt kisakokemusta hyvällä menestyksellä reilun metrin luokkaa olevista luokista, joten oli korkea aika kokeilla tammalla tämän tason esteitä. Lilli nappasi neljänkymmenen ratsukon joukosta hienosti ykkössijan :)

30.08.2008 - Carnivalin kilpaura alkaa olla kokonaisuudessaan paketissa, sillä tammalla on plakkarissa kaikkiaan maagiset 69 sijoitusta ERJ:n alaisista esteratsastuskilpailuista. Enää tamman tarvitsee vain pyöräyttää muutama jälkeläinen ja sitten ovatkin jäljellä enää laatuarvostelupalkinnoiden metsästys.

02.09.2008 - Tänään Lilli synnytti kauniin orivarsan, jonka Weybridgen omistaja Erkki oli meiltä aiemmin tilannut. Seventh Gate PB:ksi nimetty orivarsa on vanhan veteraaniorimme Caranthirin jälkeläinen.

23.11.2008 - Lilli ilmoitettiin tänään Yleislaatuarvostelutilaisuuteen yhdessä Mortal Sharen ja Waltzing Mephiston kanssa. Kaikille kolmelle toivotaan mahdollisimman hyvää menestystä, oli hienoa saada muutama ykköspalkittu hevonen talliin. Tulevaisuudessa on vielä tarkoitus käyttää Lilli ERJ:n laatuarvostelussa, sillä tamma alkaa olla melko pitkälle valmis pakkaus.

15.12.2008 - Lilli on tallin muiden estepainotteisten ohella saanut pitää hyvän aikaa mammalomaa, koska tällä hetkellä nimenomaan koulupainotteiset holsteinit valtaavat alaa puoliverikasvattajien joukossa. No, ehkäpä sitten taas kun saadaan estehevosille lisää palkintoja, voitaisiin alkaa miettimään varsoja.

04.01.2009 - Kisaeläkkeellä onnellisesti oleva Lilli vaikutti aamulla hieman tahmealta, eikä tamma olisi millään halunnut tulla karsinastaan ulos. Syyksi selvisi loppujen lopuksi pieni turvotus vasemmassa takasessa ja tyttö aristeli siitä johtuen hieman astumista jalalle.

10.01.2009 - Eläinlääkäri piipahti katsomassa Lillin kipeää jalkaa ja totesi, ettei jalkaan auta muu kuin pitää sitä kylmässä ja antaa tamman levätä rauhassa. Pari viimepäivää Lillin jalkaa onkin kylmetetty aivan kyllästymiseen asti, mutta vieläkin tamma jaksaa ontua aina, kun sitä ollaan taluttamassa tarhalle.

17.01.2009 - Tosiaankin Lilli oli mukana YLA:ssa ja kakkonenhan sieltä tuli. Ykkönen olisi ollut kiva juttu, mutta kun ei niin ei. Uusimaan tamman kanssa ei kyllä lähdetä, eli tähän on tyytyminen vaikka tulos kyllä sapettaakin.

28.01.2009 - Tamman kipeä jalka on viimeinkin alkanut osoittaa parantumisen merkkejä ja tänään hoitajat kertoivat tamman juoksennelleen tarhassa. Mielessä kävi jo Lillin pistäminen vihreämmille laitumille, kun jalka vaivasi tammaa lähes kuukauden ajan. Onneksi pahin näyttää olevan nyt ohi.

05.02.2009 - Carnival ilmoitettiin tänään ERJ:n laatuarvostelutilaisuuteen. Tammaa ei tosin ole vielä hyväksytty osallistujiin, mutta tamman pitäisi kyllä olla mukana. Lillille odotettaan vähintäänkin II palkintoa, sillä en ole täysn varma, onko suvuttomilla oikeasti saumoja saada se tavoitelluin palkinto.