
Takaisin KOTIIN


Synnyin miltei 19 vuotta sitten Suomessa. Kuten kaikki Allahin (Subhanahu wa Ta'Ala) luomat olennot synnyin Muslimina, mutta vanhempani kasvattivat minusta kristityn. Elin länsimaisessa ympäristössä ja sopeuduin joukkoon, koska en muustakaan tiennyt.
Lapsuudenkotini ei ollut mitenkään erityisen uskonnollinen, äitini on kristitty ja isäni ei kuulu kirkkoon. Minä kuitenkin olen aina uskonut Jumalaan (Allah tarkoittaa
Jumalaa arabiaksi). Kristinuskon oudot opit pitivät minut kaukana
aktiivisemmasta seurakuntaelämästä. Lapsena kävin kyllä pyhäkoulua, lauloin kirkon lapsikuorossa, olin seurakunnan päiväkerhossa ja lopulta kristityssä koulussa. Myöhemmin olin
kirkon lapsityöntekijänä sekä toimin isosena ripari-ikäisille. Olin mukana mutten siltikään tajunnut kirkon syvimpiä oppeja.

Mielessäni oli tuhansia kysymyksiä: "mitä kolminaisuus oikeastaan on?". "miten yksi voi olla kolme ja kolme olla yksi?", "tarvitseeko Jumala lisää osapuolia?". Luulin, että vika
oli minussa, koska en tiennyt tarpeeksi. Aloin paneutumaan uskonnon opiskeluun enemmän ja enemmän. Luin raamattua yksin ja raamattu-piirissä. Puhuin pappien kanssa ja kyselin edellä
mainittuja kysymyksiä. En saanut ainuttakaan vastausta. Tätä jatkui pari vuotta. Olin niin turhautunut, sillä halusin kovasti uskoa, mutta en voinut, koska omat ideani uskonnosta
eivät sopineet yhteen kirkon opetusten kanssa.
Olin aika epätoivoinen ja aloin etsimään vastauksia. Jatkoin kristinuskon opiskelua ja samaan aikaan opiskelin juutalaisuutta ja Islamia. Juutalaisuudessa ongelmana oli se, että ollakseni juutalainen minun tulisi kieltää Jeesus (Alaihi al-Salam), joten se siitä. Tottakai oli paljon muutakin, joka sai minut harkitsemaan kahdesti juutalaisuutta, mutta tämä on pää-
asia miksi en koskaan paneutunut siihen syvällisemmin. Tiedän, että Jeesus (AS) kerran eli maan päällä, mutta että hän ei ollut eikä koskaan tule olemaan jumala.

Minulla muutamia kieroutuneita ajatuksia Islamista, mutta onnistuin työntämään ennakkoluulot syrjään ja keskittymään Allahin uskonnon oppimiseen. Olenkin opiskellut sitä jo
ainakin viisi vuotta. Alkusysäys kaikelle oli se, että lainasin Koraanin kirjastosta. Tietysti se oli vain käännös, mutta luettuani tämän ainutlaatuisen kirjan tunsin saaneeni vastauksen kysmyksiini.
Tästä alkoi pitkä prosessi tullakseni Muslimiksi. Kesti jopa kaksi vuotta ennenkuin lausuin shahadan (ts, usko Islamilaiseen monoteismiin) ääneen. Matkustin Turkkiin ja tapasin
siellä Muslimeja, jotka opettivat minua rukoilemaan ja kaikkea muuta tarpeellista. Vieläkään en ole lopettanut uuden oppimista Islamista ja Insha'Allah, en koskaan lopetakaan.
Asuin alkuvaiheessa vanhempieni kotona ja se teki asiat hiukan hankalaksi. Vanhempani eivät pitäneet ratkaisustani ja vieläkään minun kääntymiseni ei ole heille täysin hyväksytty asia.
Kuitenkin tärkeintä on se, että loppujen lopuksi minusta tuli Muslimi, Al-Hamdulillah!
Nykyisin kaikki on hyvin ja elämä helpompaa, sillä muutin pois kotoa ja menin naimisiin Muslimin kanssa. Asun yhä länsimaisessa maassa, mutta olen Muslimien ympäröimä ja saan
tukea, jota kaipasin silloin, kun olin vasta-alkaja.

Naimisiinmeno oli itsestäänselvyys, sillä avioliittohan on puoli uskoa. Miehen löytäminen taas oli hiukan hankalampaa. Jos vanhempanikin olisivat Muslimeja, olisi avioliiton järjestäminen jäänyt heille, mutta koska olen "käännynnäinen", piti minun etsiä aviomies itse. Lopulta tapasimme Internetissä. *S* Tunsimme toisemme noin vuoden ennenkuin mitään oli välillämme. Sitten kaikki etenikin nopeasti, kolmessa kuukaudessa olin muuttanut pois Suomesta Amerikkaan ja mennyt naimisiin hänen kanssaan. Täytyy sanoa, että kun on naimisissa kunnon Muslimin kanssa, saa tukea ja apua siltä toiselta osapuolelta. Al-Hamdulillah, kaikki on mennyt hyvin.

Kirjoita vieraskirjaan

Lue vieraskirjaa

Lähetä sähköpostia minulle

Credits for the Design go to 7Rings

|