Internet on jokapäiväistä nykyaikaa – siitä ei pääse mihinkään. Mitä hyötyjä
ja haittoja Internet tuo terveydenhuoltoon ja miten Internetiä ylipäätään
käytetään? Tämä artikkeli perustuu keväällä 2001 ilmestyneen
”Terveydenhuollon ammattilaisen Internet-oppaan” tekstiin.

Internet on tietokoneiden yhteenliittymä. Tietokoneet ja niiden väliset
yhteydet muodostavat Internetin. Alunperin Internet kehitettiin Yhdysvalloissa
jo 1960-luvulla armeijan käyttöön, mutta lopullisen läpimurron sille antoi
yliopistojen kiinnostus ja työ sen kehittämiseksi. Internet on interaktiivinen
media: käyttäjät voivat hakea sieltä tietoa ja tuottaa sinne tietoa.

Internetin valtavaan suosioon on monta syytä. Tärkeimpänä syynä on,
että Internet on maailmanlaajuinen verkko, joka tarjoaa sähköpostin
lisäksi runsaasti palveluja eri muodoissa niin kouluttajille kuin
opiskelijoillekin puhumattakaan työelämän sovellutuksista. Internetin
merkittävin etu on, että se antaa käyttäjälleen mahdollisuuden ”liikkua”
verkossa ja toteuttaa ajankohtaista tietokonevälitteistä viestintää
sekä hakea tarvittavaa informaatiota (1).

Internetin hyötyjä terveydenhuollossa

Elämme maailmassa joka pienenee jatkuvasti tietotekniikan ja
tietoverkkojen levitessä jokaiseen kotiin ja työpaikkaan.
Terveydenhuolto on kokonaistietojärjestelmien kehittämisessä
vähintään 10 vuotta muita aloja jäljessä ja muutos onkin lähivuosina
nopeaa tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien alati monipuolistuessa (2).

Tulevaisuudessa terveydenhuoltoalan organisaatioiden täytyy kyetä käsittelemään
tietoja nykyistä paremmin. Jotkut organisaatiot ovat jo tiedostaneet, etteivät
potilaiden tarpeet odota, ja ovat kehittäneet uraauurtavia ratkaisuja. Ne
osoittavat, että digitaalinen hermojärjestelmä voi olla korvaamaton apu kaikilla
potilashoidon alueilla ensiavusta sairaalahoitoon, potilaiden seurantaan ja
pitkäaikaisten trendien analysointiin (3).

Tietojenkäsittelyyn liittyvät tehtävät on tulkittu usein toissijaisiksi hoitohenkilöstön
työssä siksi, että niiden katsotaan vievän aikaa varsinaisesta hoitotyöstä.
Koska ne pakottavat esimerkiksi sairaanhoitajan pois potilaan välittömästä
hoidosta, niiden katsotaan myös alentavan hoidon laatua (4). Tulevaisuudessa
jokaisessa potilashuoneessa tulee olemaan oma tietokoneensa, jolloin potilaan
osallistuminen omaan hoitoonsa ja sen kirjaamiseen on mahdollista, ja
hoitajan on helppo hakea tarvittava tieto silmänräpäyksessä poistumatta
potilaan saatavilta.

Internet tarjoaa lääkärille ja sairaanhoitajalle uuden tavan säästää aikaa ja vaivaa.
Uusia palvelujen muotoja voidaan hyödyntää Internetissä. Verkossa on joka
päivä uusia sivuja, joissa on ajankohtaista tietoa ja asiaa joita, voi käyttää
hoitotyössä. Tutkimuksia julkaistaan jo Internetissä samalla kun paperinen versio
vasta ilmestyy painokoneesta ulos.

Internetissä on tarjolla myös reaaliaikaista alakohtaista koulutusta, jolloin koulutukseen
osallistumiseen tai uuden tiedon hankintaan ei tarvitse lähteä pois työpaikalta.
Internetissä toimii monia virtuaalikouluja. Kun aika on kortilla ja resurssit ovat pienet,
hyvä keino säästää on hyödyntää Internetiä tiimityöskentelyn välineenä. Tänä päivänä
jos työ vaatii tapaamisia, tiimin jäsenet matkustavat kokoukseen. Tulevaisuudessa
tiimi käyttää hyväkseen sähköpostia, web-pohjaisia keskustelufoorumeita
(postituslistoja), puhelin- ja videoneuvotteluita sekä NetMeeting –verkkokokouksia
. Ryhmätyövälineiden (Internet) ansiosta matkustustarve vähentyy (3).

Sähköpostin avulla Internetiä voitaisiin hyödyntää myös hoitotyön tukena.
Potilas/asiakas voisi esittää sähköpostin välityksellä vointiinsa ja hoitoonsa
liittyviä kysymyksiä ja vastavuoroisesti hoitohenkilöstö informoisi potilasta
uusista hoitomahdollisuuksista ja lähettäisi hoito-ohjeita suoraan asiakkaalle.
Ohjeiden ollessa valmiiksi kirjoitettuna verkkoon tai yksikön kovalevylle,
ne voitaisiin helposti kopioida liitetiedostoksi. Sähköpostin välityksellä lääkäri
voisi ilmoittaa asiakkaalle/potilaalle tutkimustuloksia ja mahdollisen tarpeen
jatkotoimenpiteisiin. Näin lääkärin ei tarvitsisi odottaa puhelimessa asiakkaan
tavoittamista. Potilas/asiakas voisi Internetissä varata ajan esimerkiksi korvien
huuhteluun. Hän voisi varata ajan myös lääkärille, kun hän näkee suoraan
Internetistä ajanvaraustilanteen. Tällöin säästyisi aikaa ja uusi paremman
palvelun muoto tulisi käyttöön (5).

Innovatiivista ajattelua on osoittanut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin
Päiväkirurginen yksikkö, joka on ottanut käyttöönsä sähköposti
osoitteen johon potilas voi kirjoittaa ja saada tietoa yleisellä
tasolla hoitolinjoista ja tarvittaessa ohjeita kuinka leikkaukseen voi valmistua.
Osoitteen pyörittämiseen tarvitaan vain yksi innostunut sairaanhoitaja,
joka hallitsee osastonsa toiminnan.
Jyväskylän osoitte on paivakirurgia@ksshp.fi

Internet mahdollistaa potilastallenteiden vaihdon ja käsittelyn etäältäkin. On
olemassa sairaanhoidon yrityksiä, jotka ovat ottaneet langattomat verkkoyhteydet
käyttöön ambulanssipalveluissa. Sairaanhoitaja lähettää ekg-käyrää Internetin
kautta sairaalan ensiapuun, jossa päivystävä lääkäri tulkitsee sen. Lääkäri voi
määrätä Internetin sähköpostitoiminnon avulla sairaanhoitajalle tarvittavat
jatkotoimenpiteet, samalla lääkäri varmistaa määräyksensä sähköisellä
allekirjoituksellaan (3).

Uusien foorumien luonti on Internetissä helppoa. Esimerkiksi kouluterveydenhoitajalla
voisi olla kotisivu, jossa hän vastaisi oppilaiden anonyymeinä sähköpostin
välityksellä aroistakin asioista esittämiin kysymyksiin. Kotisivulla kysymykset
ja vastaukset olisivat kaikkien luettavissa, jolloin käyttäjät saisivat ilman
henkilökohtaista kysymistäkin vastauksen ongelmaansa. Tätä käytäntöä voisi
hyödyntää sairaaloissakin luomalla eri osastoille omia kotisivuja. Kotisivuja on
jo olemassa, mutta ne käsittävät pääasiassa vain informatiivista tietoa.

Paitsi palveluja, Internet tarjoaa myös lukemattoman määrän erilaista informaatiota.
Internetistä voi etsiä tietoa jopa kokonaisten kirjojen muodossa. Tällaisia kirjoja
ovat esimerkiksi Medix – keltainen kirja ja Rokottajan opas sekä
Pharmaca Fennica. Erilaisten hakukoneiden ja portaalien kautta pystyy käyttäjä
löytämään juuri sellaista tietoa kuin haluaakin, mistä maasta ja millä kielellä vain.

Näiden kaikkien visioiden tarkoitus ei ole lopettaa lääkärin ja sairaanhoitajan
työtä vaan antaa potilaalle mahdollisuus helpompaan itsehoitoon. Atk:n
tarkoituksena on antaa hoitohenkilöstölle työkalu, joka auttaa häntä tekemään
paremmin ja tehokkaammin vaativaa hoitotyötä. Internetistä haettuna tiedon saa
huomattavan nopeasti, mikä heijastuu heti aikasäästöinä ja toiminnan tehostumisena.

Internet tarjoaa oikein hyödynnettynä mahdollisuuden erilaisiin säästöihin
(rutiinitöiden vähentyessä syntyy kustannussäästöjä, jotka ovat usein säästöjä
henkilöstömenoissa). Sairaaloissa se merkitsee, että toimintoja voidaan laajentaa
tai monipuolistaa, kun henkilöstön työpanos suunnitellaan uudelleen. Atk:n
antamien mahdollisuuksien maksimaalinen hyödyntäminen vaatii rutiinitöiden
uudelleenjärjestelyn lisäksi koko toiminnan sekä tietohuollon uudelleen suunnittelua.
Tällöin lähtökohtana ovat tarpeet: millaista tietoa tarvitaan ja missä vaiheessa se
tallennetaan tietojärjestelmään.

Monia, toinen toistaan hienompia visioita Internetin käyttömahdollisuuksista voi
jokainen ideoida mielessään. Uusien ja innovatiivisten ajatusten esittäminen
on sallittua, ripaus luovuutta voi poikia uuden toimintamallin. Vain mielikuvitus
on rajan pohdittaessa tulevaisuuden näkymiä terveydenhuollon piirissä.
Tämä kuitenkin edellyttää uskallusta hypätä tuntemattomaan ja rohkeasti
ottaa käyttöön uusia sovelluksia

Internetin haasteita terveydenhuollossa

Suurimman yksittäisen ongelman terveydenhuollon piirissä muodostaa tietoturva.
Potilastallenteet sekä ylipäätään kaikki yksilön terveyteen liittyvät asiat ovat
henkilökohtaista ja luottamuksellista tietoa, jota ei saa päästää asiattomien käsiin.
Näin ollen terveydenhuollossa tapahtuva Internet-liikenne on salattava
tarpeellisin keinoin. Jo terveydenhuoltoa määrittelevät lait sisältävät säädöksiä tietosuojasta.

Hyvän esimerkin suojauksesta antaa pankkimaailma. Ihmisten pankkitilit ovat
tarkoin varjeltuja salaisuuksia. Pankkiasioita hoidetaan kotipäätteeltä käsin,
ilman sen suurempaa vaaraa tiedon leviämisestä vääriin käsiin.

Tietoturva voidaan jakaa neljään osioon; tietojärjestelmään pääsyyn,
tiedon käsittelyoikeuteen, sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin. On siis määriteltävä
ketkä saavat käsitellä, minkälaista tietoa ja miten sekä torjuttava mahdolliset
uhat. Sisäiset uhat ovat tavallisesti organisaation sisäisiä väärinkäytöksiä joita
pystytään estämään kategorioimalla pääsy- ja käsittelyoikeudet sen mukaan,
mitkä toiminnat ovat asianomaisen työn kannalta tarpeen. Ulkoisiin uhkiin kuuluu
mm. hakkerointi, jota pystytään ehkäisemään rakentamalla verkko organisaation
käyttöä silmälläpitäen turvalliseksi käyttämällä nk. loogisia verkkoja ja palomuureja (6).

Toinen suuri ongelma on hoitotyön luokitus. Kun kuusamolainen potilas sairastuu
Buenos Airesissa, on vaikea saada argentiinalaisten ymmärtämää tietoa potilaan
taustoista jne nopeasti. Näin ollen hoitotyön luokitusten standardisointi olisi enemmän
kuin tarpeen. Tätä on jonkun verran jo työstettykin (ICNP, International
Classification for Nursing Practice), mutta sen innostavuus intensiiviseen kehitystyöhön
ei ole saanut ilmaa siipiensä alle ainakaan Suomessa. Etuna tästä olisi se, että
missä tahansa maailmaa potilas sairastuisikin, voitaisiin tietoja käyttää ja ymmärtää
samojen perustojen myötä (2).

Terveydenhuollon ammattilaisen Internet-opas

”Terveydenhuollon ammattilaisen Internet-opas” on kirja, joka on ilmestynyt keväällä 2001.
Kirjoittajina ovat tämänkin artikkelin kirjoittajat, kaksi jouluna 2000 valmistunutta
akuutti-perioperatiivista sairaanhoitajaa Helsingistä ja Jyväskylästä.
Opas tehtiin alunperin opinnäytetyöksi Espoon-Vantaan Ammattikorkeakoululle,
mutta päätettiin sittemmin julkaista yleisesti.

Opas sisältää paitsi rautalangasta väännetyn Internet-oppaan, myös terveydenhuollon
sovellutusideoita Internetin käytölle, tietoa tietoturvasta, Internet-sanaston
(englanti-suomi ja suomi-suomi) ja laajan linkkikokoelman, joka antaa lähtöpotkun
terveydenhuollon ammattilaiselle Internetin maailmaan, tai uusia ajatuksia jo
Internetiä käyttävälle. Opasta voi tiedustella allekirjoittaneilta.
 

KIRJALLISUUTTA:

Artikkeli perustuu kokonaisuudessaan teokseen:
Nyberg, T. & Reponen, M. 2001. Terveydenhuollon ammattilaisen Internet-opas.
Helsinki: Yleisjäljennös - Painopörssi

1. Pohjonen, J., Collan, S., Kari, J. & Karjalainen, M. (toim.) 1995. Teknologia koulutuksessa. Juva: WSOY - Graafiset laitokset.
2. Saranto, K. & Korpela, M. (toim.) 1999. Tietotekniikka & tiedonhallinta sosiaali– ja terveydenhuollossa. 1. painos. Porvoo: WSOY - Kirjapainoyksikkö
3. Gates, B. & Hemingway, C. 1999. Bisnestä ajan hermolla.Juva: WSOY – kirjapainoyksikkö.
4. Hyvärinen, M. & Kivekäs, E. 1994. Äitiyshuollon tietojärjestelmä, MAMA-ohjelman kustannukset ja aikasäästöinä tulevat hyödyt. Kuopion yliopisto. Terveydenhuollon hallinnon laitos. Pro gradu –tutkielma.
5. Verkkoklinikan Internet-kotisivut http://www.verkkoklinikka.fi/  6.11.1999
6. Paavilainen, J. 1998. Tietoturva. Suomen Atk-kustannus. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino.
 

Terveydenhuollon ammattilaisen Internet-opas