Jehovan Todistajat ja natsit

Vartiotorni vastaa kriitikoille

Kirjoittanut Ken Raines

Käännös: Valaisija

Herätkää!-lehdessä 8. heinäkuuta 1998 [artikkeli on luettavissa suomenkielisenä tältä VT-seuran sivulta] Vartiotorniseura vastasi joihinkin sellaisen kritiikin kohtiin, joka kosketti heidän toimintaansa natsihallituksen kanssa vuonna 1933 (katso Bergmanin paperi). Nyt he sanovat, että heidän englanninkielisessä Vuosikirja 1974:ssä (julkaistu suomeksi Vuosikirja 1981:ssä) esitetty historia Berliinin konventissa 1933 julkaistusta "Tosiasiain Julistuksesta" ("Declaration of Facts") oli virheellistä. He myöntävät, että Saksan haaratoimiston valvoja ei "vesittänyt Julistusta", kuten Vuosikirjassa väitettiin. Mutta nyt he sanovat, että "Julistuksen" kannanotot eivät olleet juutalaisvastaisia tai natsien lepyttely-yrityksiä. He kiistävät myös epäedulliset lausunnot siitä, että vuoden 1933 konventtihalli olisi koristeltu hakaristilipuin, kuten eräs JT-silminnäkijä kertoi.

Internetiin on viimeisen vuoden tai parin aikana laitettu paljon materiaalia liittyen Vartiotorniseuran ja natsi-Saksan suhteisiin. Asiaan liittyvä aineisto on pääasiassa ollut vastaus VT-seuran lausuntoihin heidän esimerkillisestä kannastaan natsismin vastustuksessa ja heidän "yhtenäisyydestä" keskitysleireillä. Kriitikot, samalla kun ovat yleensä kehuneet tavallisten Todistajien periksiantamattomuutta ja lujuutta uskossa tämän erittäin vaikean aikakauden aikana, ovat viitanneet todistusaineistoon, joka osoittaa Jehovan Todistajien johdon aika ajoin epäonnistuneen samanlaisen lujuuden osoittamisessa natsismin "vastustamisessa". [1]

M. James Pentonin kritiikki

M. James Penton on ehkä tärkein niistä yksittäisistä henkilöistä, jotka ovat julkaisseet kriittistä materiaalia VT-seuran natsikokemus-lausunnoista. Penton, historian emeritus-professori Lethbridgestä, Kanadan Albertasta, on entinen Todistaja. Hän julkaisi joitakin kannanottojaan VT-seuran yrityksistä "sovitella" natsihallituksen kanssa kirjassaan Apocalypse Delayed vuodelta 1985 sekä lyhytikäisessä lehdessä, The Christian Quest, jossa hän oli mukana. [2]

Questiin hän myös liitti joitakin saksan- ja englanninkielisiä historiallisia asiakirjoja, jotka osoittivat sen, minkä hän uskoi olevan todiste heidän uskonsa "sovitteluyrityksestä" Saksan hallituksen kanssa. Näihin sisältyi Konrad Franken todistajanlausunto ja VT-seuran "Julistus"-asiakirja ("Declaration of Facts"), jossa hänen mielestään tehtiin juutalaisvastaisia huomautuksia ja yritettiin lepytellä natseja.

Franke oli Vartiotorniseuran Saksan haaratoimiston valvoja, joka myöhemmin piti puheen kokemuksistaan JT:na olosta Kolmannessa Valtakunnassa. Tähän sisältyi hänen muistelunsa vuoden 1933 JT-konventista Berliinissä, jolloin VT-seuran toiminnot kiellettiin ja monia JT:ia alettiin lähettää keskitysleireille. Franke sanoi olleensa "järkyttynyt" saapuessaan vuoden 1933 Berliinin konventtiin, jossa "Julistus" esiteltiin samalla kun rakennus oli koristeltu hakaristilipuin ja avauslaulu oli harvoin laulettu Raamatuntutkijoiden laulu, jonka sävelmä oli sama kuin Saksan kansallislaulussa.

Penton uskoi myös VT-seuran ainoiden lausuntojen "Julistuksen" juutalaisvastaisesta sisällöstä, kuten ne Jehovan Todistajien Vuosikirja 1974:ssä julkaistiin, olleen historian kaunistelua. Vuosikirja 1974:ssä väitettiin, että "Julistuksen" sisältöä oli "vesitetty" saksalaisen Todistajan toimesta, joka käänsi asiakirjan englannista saksaksi. Penton huomautti, että Jehovan Todistajien Vuosikirja 1934, jossa julkaistiin "Julistuksen" englanninkielinen versio, sanoi samat asiat kuin saksankielinen "Julistus", joten mitään ei oltu muutettu. Vuosikirja 1934:ssä oli samat juutalaisvastaiset ja muutkin lausunnot.

Sen jälkeen kun VT-seura julkaisi Herätkää! 22. elokuuta 1995 numerossaan artikkeleita, joissa heidän sanottiin olevan ainoa natsismia johdonmukaisesti ja rohkeasti vastustanut uskonto, Penton lähetti Vartiotorniseuran presidentille julkisen kirjeen, jossa oli mukana kopio Christian Quest -lehdestä ja asiakirjoja, joissa syytetttiin heitä historiansa kaunistelusta. [3] Kaikki tämä ja muu materiaali on laitettu Internetiin, erityisesti The Watchtower Observer sivulle Norjassa, [4] jolla on ehkäpä eniten materiaalia Todistajista ja joka on yksi eniten vierailluista sivuista. Asiasta on myös tullut kuuma puheenaihe ex-Todistajien ja JT:ien Internet-foorumeilla.

Viimeisten vuosien aikana Saksassa on tullut esiin lisää asiakirjoja, ja niiden sisällöstä on keskusteltu Internetissä. Mikäli nämä asiakirjat ovat oikeita, antavat ne lisäosoituksen Saksan VT-seuran johtajien sovittelusta ja jopa toiminnasta yhteistyössä natsien kanssa antamalla Todistajien nimiä ja informaatiota VT-seuran toimista, jonka avulla monia lähetettiin leireille (katso Bergmanin paperi kohdasta "Watchtower leaders compromise"). The Watchtower Observer sivulla on enemmän VT-seuraan ja natsi-Saksaan liittyviä saksalaisia asiakirjoja, jotka tarvitsevat vielä kääntämistä.

Herätkää!-lehdessä 8. heinäkuuta 1998 Vartiotorniseura on yrittänyt vastata joihinkin tämän kritiikin piirteistä. [Sama artikkeli löytyy tältä VT-seuran sivulta.]

Herätkää! 8. heinäkuuta 1998

Tuntematon "Herätkää!-lehden Saksan-kirjeenvaihtaja" sanoo 8. heinäkuuta numeron artikkelissaan "Jehovan todistajat rohkeina natsien uhatessa" seuraavasti:

Jotkut ovat nyt sitä mieltä, että huomattavat todistajat yrittivät vuoden 1933 Berliinin konventin ja "Tosiasiain julistuksen" avulla antaa tukea natsihallitukselle ja sen osoittamalle juutalaisvihalle. Heidän väitteensä eivät kuitenkaan pidä paikkaansa. Ne perustuvat vääriin tietoihin ja tosiasioiden vääristelyyn. [6]

Hakaristiliput

Kirjoituksessa yritetään kumota Franken todistajanlausunto, jonka mukaan tennishalli, jossa JT:t pitivät vuoden 1933 Berliinin konventtinsa, oli koristeltu hakaristilipuin. He eivät mainitse Franken lausuntoa, vaan sanovat:

Arvostelijat esimerkiksi väittävät, että todistajat koristelivat Wilmersdorferin tennishallin hakaristilipuin. Vuoden 1933 konventista otetuista valokuvista käy selvästi ilmi, etteivät he olleet panneet esille hakaristejä hallin sisällä. Silminnäkijät vahvistavat, ettei lippuja ollut sisäpuolella.

Lippuja on kuitenkin saattanut olla rakennuksen ulkopuolella. Muuan natsien sotilasosasto oli käyttänyt hallia 21. kesäkuuta, konventtia edeltäneenä keskiviikkona. Sitten vain päivää ennen konventtia suuri joukko nuoria oli juhlinut yhdessä SS-yksiköiden (SS lyhennys sanasta Schutzstaffel, alkuaan Hitlerin mustapaitainen henkivartiosto), SA:n ja muiden kanssa kesäpäivänseisausta lähistöllä. Sunnuntain konventtiin saapuneita todistajia on siis saattanut tervehtiä hakaristilipuin koristeltu rakennus. [7]

En ole kuullut kenestäkään arvostelijasta, joka väittäisi Todistajien koristelleen hallin hakaristilipuin. Penton yksinkertaisesti toisti Franken silminnäkijälausunnot siitä, että halli oli koristeltu hakaristilipuin siinä vaiheessa, kun hän meni sisään rakennukseen. Hän ei väittänyt JT:ien olleen vastuussa siitä. Täytyy myös huomata, että tämä oli hyvämaineisen ja itse paikalla olleen Todistajan lausunto, ei kenenkään "arvostelijan". VT-seura yrittää vastata tähän käyttämällä nimettömien "silminnäkijöiden" lausuntoja, jotka sanovat ettei lippuja siellä ollut.

Kirjoittaja sanoo, että konventista otetuissa valokuvissa ei näy hakaristilippuja sisäpuolella, ja julkaisee kaksi sellaista kuvaa artikkelissaan. [8] Kuitenkaan nämä kaksi kuvaa eivät välttämättä kumoa Franken lausuntoa. Yksi kuvista on näkymä yleisöstä puhujalavalta tai sen edestä otettuna. Näkymä on kohti tennishallin takaseinää ja näyttää osan ihmisiä täynnä olevista sivukatsomoista. Lippuja ei kuitenkaan yleensä pidetä urheiluareenoiden katsomoiden sivuilla, koska siellä olevat liput yksinkertaisesti peittäisivät katsomoissa olevien näkymät. Harvoin lippuja pidetään myöskään hallin takaosassa.

Herätkää! 8. heinäkuuta 1998

Toinen kuva, joka on esitetty hakaristilippu-lausuntoja vastaan, on otettu puhujalavan vasemmalta puolelta (lavalta yleisöön päin katsottuna), orkesterin soittajien keskeltä ja katsottuna puhujalavan oikeanpuoleiseen seinään. Se sisältää ainoastaan puhujalavan etuosan, jossa henkilö on puhumassa ja toinen henkilö istuu hänen lähellään (ilmeisesti toinen puhuja). Se ei näytä suurinta osaa puhujan takana olevasta lavasta, joka on leikkautunut kuvasta pois (tahallisesti?).

Julkisissa tilaisuuksissa lippuja pidetään yleensä puhujalavalla, koska tämä on se paikka, johon yleisö katsoo lausuessaan "uskollisuudenvalaa" tai laulaessaan maansa kansallislaulua. Yleisön täytyy olla suuntautuneena lippua kohti joka tapauksessa, jotta yleisöä ei tarvitsisi kuuluttaa seisomaan, sitten kääntymään ja katsomaan salin takaosaan tai ylös ilmaan laulaessaan kansallislaulua.

Jos VT-seuralla olisi kaksi konventtikuvaa, toinen puhujalavalta katsottuna yleisöön (kuten onkin annettu), ja toinen yleisön joukosta katsottuna puhujalavalle (jota ei ole annettu), tämä antaisi vastauksen kysymykseen. Tosiasiassa kaksi edellä esitettyä kuvaa jättävät pois sen, mikä tavallisesti olisi kyseessä olevien lippujen sijoituspaikka, eivätkä ne aivan sellaisenaan tyydytä minua todisteeksi kumoamaan yhtä Franken silminnäkijälausunnon osaa.

Natsilippukysymyksen lisäksi toinen tärkeä osa Franken lausunnossa oli se, että konventti aloitettiin laulamalla laulu, jota ei oltu laulettu Saksassa vuosiin, koska sävelmä oli omaksuttu Saksan kansallislauluun "Deutschland, Deutschland, über alles". Molemmat näistä seikoista hän koki levottomuutta herättäviksi, sanoen, että monet yleisön joukosta eivät pystyneet laulamaan sitä näissä olosuhteissa. Olisi sama jos JT:ia USAssa [tai Suomessa] pyydettäisiin samanlaisissa olosuhteissa konventin aluksi laulamaan vanhaa, melkein unohdettua laulua, jonka sävelmä olisi omaksuttu USAn [/Suomen] kansallislauluksi. Kuten JT:t nykyisin tekevät urheilu- ja muissa julkisissa tilaisuuksissa, he todennäköisesti juoksisivat lähimpään naisten tai miesten vessaan ja odottaisivat sen aikaa. Tai sitten he seisoisivat siellä epäuskoisina, kuten Franken sanojen mukaan monet tekivät Berliinin konventissa.

Aloituslaulu

Artikkelin kirjoittaja tarttuukin seuraavaksi tähän seikkaan, ja jättää jälleen mainitsematta sen olleen JT, Konrad Franke, joka alkuperäisesti teki nämä väitteet konventtimuistoihinsa perustuen. Hän kirjoittaa:

Arvostelijat sanovat myös, että todistajat aloittivat konventin laulamalla Saksan kansallislaulun. Todellisuudessa konventti alkoi todistajien uskonnollisen laulukirjan laululla 64 "Siionin loistoisa toivo". Tämän laulun sanat oli sepitetty Joseph Haydnin vuonna 1797 säveltämään musiikkiin. Laulu 64 oli ollut raamatuntutkijoiden laulukirjassa ainakin vuodesta 1905 lähtien. Vuonna 1922 Saksan hallitus teki Haydnin melodiasta Saksan kansallislaulun, jonka sanat oli sepittänyt Hoffmann von Fallersleben. Silti Saksan raamatuntutkijat lauloivat silloin tällöin laulua 64, kuten muidenkin maiden raamatuntutkijat.

Siionista kertovan laulun laulamista voitaisiin tuskin pitää yrityksenä tyynnyttää natseja. Juutalaisia vihaavien natsien painostuksesta muut kirkot poistivat sellaiset heprealaiset sanat kuin "Juuda", "Jehova" ja "Siion" virsikirjoistaan ja liturgioistaan. Jehovan todistajat eivät tehneet siten. Konventin järjestäjät eivät näin ollen varmaankaan olettaneet pääsevänsä hallituksen suosioon laulamalla Siionia ylistävän laulun. Mahdollisesti jotkut osanottajista ovat voineet olla haluttomia laulamaan laulua "Siionin loistoisa toivo", koska kansallislaulussa oli sama Haydnin säveltämä melodia. [9]

Taaskaan en tiedä kehen kirjoittaja viittaa sanoessaan "arvostelijat sanovat..." En ole lukenut yhdestäkään "arvostelijasta", joka olisi väittänyt VT-seuran avanneen konventtinsa Saksan kansallislaululla. Tämä ei ollut Konrad Franken lausunto. Tietääkseni kukaan ei ole myöskään väittänyt, että Siionista kertovan laulun laulamisella olisi tyynnytelty natseja. Viitatessaan Franken lausuntoon Penton sanoi, ettei heidän vastalauseensa kohdistunut [Siionista kertoviin] sanoihin, vaan siihen, että natsilippujen esillä ollessa konventti avattiin laululla, jossa oli Saksan kansallislaulun sävelmä. Seuraavassa on Franken todistajanlausunto Pentonin kertomana:

...meidät oli kutsuttu erikoiskonventtiin Preussiin ja sitten Berliiniin, jossa "Julistus" esiteltäisiin ... olimme järkyttyneitä saapuessamme Tennishallille seuraavana aamuna, emmekä kokeneet sellaista ilmapiiriä, joka yleensä konventeissa on. Astuessamme sisään huomasimme hallin olevan koristeltu hakaristilipuin! Eikä siinä kaikki: kokous aloitettiin laululla, jota emme varsinkaan Saksassa olleet laulaneet vuosiin sen sävelmän takia. Vaikka sanat olivat hyvät, niin sävelmä -- no, täällä olevat muusikot tunnistavat nuottien sävelmän olleen "Deutschland, Deutschland, über alles"!

Voitko kuvitella miltä meistä tuntui? Monet eivät kyenneet laulamaan; aivan kuin heidän kaulaansa olisi kuristettu. Millaisia johtajia meillä oli, jotka toivat tuollaisia vaaratilanteita eteemme -- ja vaaran heikkenemisestä näissä olosuhteissa -- sen sijaan, että meille olisi annettu apua ja tukea, jotta voisimme ottaa pelottoman asenteen. Oppikoon keskuudessamme olevat vanhimmat jotakin näistä esimerkeistä, ja ymmärtäköön he velvollisuutensa tällaisissa asioissa paremmin tulevaisuudessa. [10] [Vapaa käännös]

Juutalaisvastaisuus

Seuraavaksi artikkeli käsittelee "Julistusta" ja kriitikoiden esittämiä syytöksiä, joiden mukaan se sisälsi juutalaisvastaisia lausuntoja, joiden tarkoituksena oli saada Todistajat natsien suosioon. Kirjoituksessa sanottiin:

Rahan [jota juutalaiset eivät antaneet Vartiotorniseuralle] mainitsemisen jälkeen "Julistuksessa" tuomittiin suurpääoman epärehelliset toimet. Siinä sanottiin: "Juuri Angloamerikkalaisen maailmanvallan kauppaa käyvät juutalaiset ovat koonneet ja ylläpitäneet suurpääomaa, jotta sen avulla voitaisiin riistää ja sortaa ihmisiä monissa maissa."

Tämä toteamus ei selvästikään viitannut juutalaisiin yleensä, ja on valitettavaa, jos se on ymmärretty väärin ja jos se on loukannut jotakuta. Jotkut ovat väittäneet, että Jehovan todistajatkin ilmensivät sitä vihamielisyyttä juutalaisia kohtaan, jota opetettiin tuolloin yleisesti Saksan kirkoissa. Tämä ei missään tapauksessa pidä paikkaansa. Todistajat osoittivat natsivallan aikana kirjallisuudessaan ja käytöksellään hylkäävänsä juutalaisvihaa ilmentävät näkemykset ja tuomitsevansa sen, että natsit kohtelivat huonosti juutalaisia. Heidän huomaavaisuutensa juutalaisia kohtaan, jotka joutuivat olemaan heidän kanssaan keskitysleireissä, todistaa voimakkaasti tätä väärää syytöstä vastaan. [11]

Uskon, että "Julistuksen" huomautukset juutalaisista puhuvat omasta puolestaan. Ne ovat selvästi juutalaisvastaisia. VT-seuran "anteeksiantamaton" anteeksipyyntö kuulostaa hiukan ontolta, kun sitä verrataan heidän rasistisiin lausuntoihinsa "juutalaisista" tuona aikana. Uskon, että tämä ei ole heidän lausuntojensa väärinymmärrys, koska kuten VT-seura sanoo, toteamus ei viitannut juutalaisiin yleensä. VT-seura antoi siihen aikaan lukuisia lausuntoja "suurpääoman" pahuudesta. Kuten "Julistus" osoittaa, Rutherfordin mukaan tämän pahuuden alkulähteenä olivat pääasiassa juutalaiset.

Esimerkiksi vuonna 1927 Rutherford teki Vartiotorniseuran radioasema WBBR:n kautta seuraavat huomautukset, jotka julkaistiin VT-seuran Kultainen Aika -lehdessä:

Epäilemättä monet teistä ovat kuulleet, että juutalaiset tulevat jälleen hallitsemaan maata. Tämä on ollut suuri väärinymmärrys. Ei jokainen Abrahamin jälkeläinen ole juutalainen. Tietäkää tämä, että nuo omaa hyötyä tavoittelevat, tunnottomat, itsekkäät miehet, jotka kutsuvat itseään juutalaisiksi ja hallitsevat suurinta osaa maailman rahavaroista, eivät tule koskaan olemaan hallitsijoita tässä uudessa maassa. Jumala ei antaisi niin itsekkäille miehille niin tärkeää asemaa. [12] [Vapaa käännös]

Tuollaiset Rutherfordin antamat lausunnot saavat minut uskomaan sen, että Pentonin muistiinmerkintä (jonka hän kuuli isältään) siitä, mitä Rutherford oletettavasti sanoi VT-seuran konventin aikana Kanadassa 1920-luvulla, on tarkka. Rutherford oletettavasti kommentoi:

Puhun nyt Palestiinan juutalaisesta, enkä koukkunenäisestä, kumararyhtisestä pienestä yksilöstä, joka kadunkulmassa seisten yrittää putsata sinusta viimeisenkin pennin. [13] [Vapaa käännös]

Voit "valikoida" Rutherfordin ja muiden Raamatuntutkijoiden/JT-liikkeen parhaat lainaukset eri roduista, kuten mustaihoisista ja juutalaisista, ja osoittaa sekä heidän rasistiset että myötämieliset näkökantansa. VT-seuran vuosien varrella esittämät lukuisat lausunnot juutalaisista, kuten myös mustaihoisista, ovat ajoittain olleet myötätuntoisia heidän tilannettaan ja kohteluaan kohtaan, ja toisinaan, tai jopa samaan aikaan, olleet äärimmäisen rasistisia.Vaikka he ajoittain moittivat mustaihoisten lynkkauksia ja taloudellista piinaa Amerikassa ja muualla, se ei tee tyhjäksi sitä tosiasiaa, että he uskoivat mustaihoisten olevan valkoihoisiin verrattuna alempiarvoisia ja Jumalan kirouksen alaisia, joka poistettaisiin vasta kultaisella ajalla (tuhatvuotiskaudella). [14] VT-seuran nykyisin harrastama huomion suuntaaminen niihin esimerkkeihin, joissa Todistajat ovat kohdelleet juutalaisia hyvin tai kirjoittaneet myötätuntoisia sanoja heidän piinastaan II maailmansodan aikana jne., ei tee tyhjäksi heidän rasistisia lausuntojaan ja uskomuksiaan.

Päinvastoin kuin VT-seuran näkökanta mustaihoisiin, heidän näkökantansa juutalaisiin ja juutalaiseen "rotuun" on monimutkainen sen teologian mukaan, kuka on todellinen juutalainen ja kuka ei. VT-seura on useita vuosia opettanut, että 144000 ovat pääasiallisesti todellisia eli "hengellisiä" juutalaisia, kun taas "lihalliset juutalaiset" ovat niitä, jotka saattavat kuulua syntymänsä perusteella juutalaiseen rotuun, mutta eivät omaa "Abrahamin uskoa" Jehovaan, eivätkä siitä syystä ole hengellisiä juutalaisia tai osa 144000:stä hengellisestä israelilaisesta.

Kuten Rutherfordin yllä esitetyt lausunnot osoittavat, "Julistuksessa" Rutherford ja muut Raamatuntutkijat/JT:t viittasivat pääasiallisesti tiettyyn yksittäisten ihmisten rotuun, jotka olivat "suurpääoman" ja ihmiskunnan sortamisen takana. Nämä olivat "tunnottomia", "itsekkäitä" ja "ahneita", synnynnäisiä eli "lihallisia" juutalaisia. Rutherford uskoi yleiseen stereotypiaan juutalaisesta, joka oli "itsekäs" liikemies ja "putsaisi" sinulta viimeisenkin pennin, jos siihen annettaisiin tilaisuus. Nämä ihmiset olivat hänen uskomuksensa mukaan "suurpääoman" takana, jota hän jatkuvasti haukkui. Tämä saattoi olla myös syy siihen "Julistuksen" esitykseen, että heidän syyttäminen millään tavoin juutalaisrahoitteiseksi oli ilkeä valhe, ja että tämä syytös olisi voinut saada alkunsa ainoastaan Saatanasta.

Lisäksi "Julistuksessa" sanottiin suurpääoman takana olevista "kaupallisista juutalaisista" seuraavaa, jota Herätkää!-lehden "Saksan kirjeenvaihtaja" päätti olla lainaamatta:

Tämä asia on niin ilmeinen Amerikassa, että siellä on New Yorkin kaupunkiin liittyvä sananlasku, jossa sanotaan: 'Juutalaiset omistavat sen, Irlannin katolilaiset hallitsevat sitä ja amerikkalaiset maksavat laskun.' [15] [Vapaa käännös]

Tosiasiain Julistus

Niinpä Pentonilla näyttäisi olevan hyvä syy sanoa, että "Tosiasiain Julistus" oli yritys sovitella natsihallituksen kanssa ja että se sisälsi rasistisia lausuntoja "juutalaisista", jotta VT-seura olisi päässyt natsihallituksen suosioon. Penton lainasi Kingiä sellaisissa "Julistuksen" kohdissa, joita VT-seura ei ole itse kommentoinut (vaikkakin lainaavat Kingin ylistäviä sanoja leireillä olleista Todistajista):

Asiakirja on mestariteos luokassaan ja vetää vertoja neljän muun lahkon [Christian Scientists (mikähän mahtaa olla suomeksi??), Myöhempien päivien pyhien (mormonien), Seitsemännen päivän adventistien ja Uuden apostolisen kirkon jäsenten] kanssa, jotka kaikki tukivat tavalla tai toisella natsivaltiota...

Ilmeisesti Todistajat eivät odottaneet kokevansa ahdistelua enää sen jälkeen, kun he yrittivät "Tosiasiain Julistuksessaan" vakuuttaa viranomaisia kansalaiskelpoisuudestaan tulkitsemalla ja selittämällä opetuksiaan tavalla, joka otti huomioon hallinnon mieltymykset ja oli suunniteltu pienentämään pelkoja ja tarjoamaan vihjeitä sovinnosta. Eikö "Julistus" tuominnutkin Kansainliiton, kuten natsitkin tekivät? Eikö se kuvaillutkin kansallissosialismin nousevan niitä epäoikeudenmukaisuuksia vastaan, joista Saksa oli kärsinyt vuodesta 1919 lähtien? Eikö se päättynytkin henkilökohtaiseen vetoomukseen Führerille? [16] [Vapaa käännös]

Lisäksi tämä asia tulee esille saatekirjeessä, jonka VT-seura lähetti natsihallitukselle yhdessä "Julistuksen" kanssa. Osassa kirjettä sanottiin:

Vartiotorniseuran Brooklynin päätoimisto on esimerkillisellä tavalla saksalaismyönteinen ja on ollut sitä jo vuosia. Tästä syystä Vartiotorniseuran presidentille ja seitsemälle johtokunnan jäsenelle langetettiin 80 vuoden vankilatuomiot, koska presidentti kieltäytyi käyttämästä kahta hänen johdossaan Amerikassa julkaistua aikakauslehteä Saksan vastaisessa sotapropagandassa. Nämä kaksi aikakauslehteä, "Vartiotorni" ja "Raamattu-oppilas" ("Bible Student"), olivat ainoat lehdet Amerikassa, jotka kieltäytyivät osallistumasta Saksan vastaiseen propagandaan ja siitä syystä kiellettiin ja tukahdutettiin sodanaikaisessa Amerikassa.

Samaan tapaan viimeisten kuukausien aikana Vartiotorniseuramme johtokunta ei ole pelkästään kieltäytynyt osallistumasta Saksan vastaiseen propagandaan, vaan on jopa ottanut kannan sitä vastaan. Liitteenä oleva julistus tähdentää tätä tosiasiaa ja painottaa, että sellaista propagandaa johtavat ihmiset [juutalaiset liikemiehet ja katolilaiset] ovat myös ankarimpia Vartiotorniseuramme ja sen johtokunnan suorittaman työn vainoojia. Tämä ja muut julistuksen lausunnot on tarkoitettu kiistämään se parjaava syytös, jonka mukaan juutalaiset tukisivat Raamatuntutkijoita.

Lisäksi sanottiin:

Kokous tuli siihen johtopäätökseen, että Saksan Raamatuntutkijoiden ja Saksan kansallisen hallituksen välisissä suhteissa ei ole ristiriitaa. Päinvastoin, viitaten Raamatuntutkijoiden puhtaasti uskonnollisiin ja epäpoliittisiin päämääriin ja ponnistuksiin, voidaan sanoa, että nämä ovat täysin yksimielisiä Saksan kansallisen hallituksen samanlaisten päämäärien kanssa. [17] [Vapaa käännös]

Kaikki edellä esitetty tuskin on puhumista rohkeasti natsihallitusta ja sen epäoikeudenmukaisuuksia vastaan, kuten VT-seura on perinteisesti väittänyt käydessään läpi natsi-kokemuksiaan ja "Tosiasiain Julistusta".

Vuosikirja 1974

Englanninkielinen Jehovan todistajain vuosikirja 1974 (julkaistu suomeksi Vuosikirja 1981:ssä) mainitsi, että monet Saksan Todistajista kieltäytyivät hyväksymästä "Julistusta", koska heistä se "ei ollut tarpeeksi vahva" protestoidessaan Saksan toimia VT-seuraa vastaan. Tämä on epätavallista: kaikki muut konventeissa omaksutut päätökset on kertoman mukaan hyväksytty Todistajien keskuudessa "yksimielisesti", koska Todistajien on hyväksyttävä ilman epäilystä kaikki se, mitä VT-seura ikinä sanookin. Niinpä ilmoittaessaan jonkun päätöksen omaksumisesta, VT-seura melkein aina olettaa, että se oli kaikkien mielestä hyväksyttävissä. Todistajille tällainen päätökseen suostumattomuus tai VT-seuran ilmoitusten kyseenalaistaminen on käytännöllisesti katsoen ennenkuulumatonta.

Vuosikirja 1974:ssä yritettiin vähätellä "Julistuksen" sovitteluyritystä väittämällä, että asiakirjassa ei alkujaan tehty sellaisia mainintoja kuin siinä tehtiin, vaan sitä oli "heikennetty veli Balzereitin" toimesta, joka työskenteli VT-seuran presidentti Rutherfordin ja Nathan Knorrin kanssa valmistellessaan asiakirjaa saksaksi. Sen enempää Rutherford kuin Knorrkaan eivät osanneet paljon saksaa, joka olisi ilmeisesti antanut Balzereitille tilaisuuden pettää heitä.

Vuosikirja väitti myös:

Se ei ollut ensimmäinen kerta kun veli Balzereit oli vesittänyt Vartiotorniseuran julkaisujen selvän ja virheettömän kielen välttääkseen ongelmat hallituksen virastojen kanssa. [18] [Vapaa käännös]

Näin VT-seura väitti, että "Julistuksen" sisältö olisi ollut paljon jyrkempi Rutherfordin ja Knorrin suunnittelemassa alkuperäistekstissä, mutta Balzereit olisi vesittänyt sen lepytelläkseen natseja. Tämän väitteen perusteella Penton ja muut kriitikot ovat syyttäneet VT-seuraa "Julistuksen" rasististen ja sovittelevien lausuntojen peittelemisestä. He sanovat sen olleen historian kaunistelua. Tämän näkemyksen mukaan Balzereitista tehtiin syntipukki.

Herätkää!-lehden artikkelin kirjoittaja myöntää Vuosikirja 1974/81:n väitteen olleen väärässä:

Jehovan todistajain vuosikirjan 1981 mukaan jotkut saksalaistodistajat pettyivät sen vuoksi, että "Julistuksen" kieli ei ollut sävyltään suorasukaisempaa. Oliko haaratoimiston johdossa ollut Paul Balzereit vesittänyt asiakirjan tekstiä? Ei ollut, mikä käy ilmi, kun saksan- ja englanninkielistä tekstiä verrataan toisiinsa. Päinvastainen vaikutelma perustui nähtävästi joidenkuiden sellaisten subjektiivisiin havaintoihin, jotka eivät olleet suoranaisesti osallistuneet "Julistuksen" valmistukseen. Heidän johtopäätöksiinsä on saattanut vaikuttaa myös se, että Balzereit kielsi uskonsa vain kaksi vuotta myöhemmin. [19]

Nyt he myöntävät, että Vuosikirja 1974:n keksinnöt "Julistuksen" lausunnoista olivat vääriä, aivan kuten kriitikot, Penton mukaanluettuna, väittivät, vaikka he eivät mainitsekaan kriitikoiden olleen niitä, jotka alkuperäisesti toivat tämän asian esille. Ilmeisestikin he tulevat joko seisomaan tai kaatumaan saappaat jalassa "Julistuksessa" tekemiensä lausuntojen vuoksi. Nyt he myöntävät näiden lausuntojen, joiden jotkut sanovat olleen juutalaisvastaisia ja yrityksiä sovitella ja lepytellä natseja, olevan alkuperäisessä "Julistuksessa", mutta väittävät niiden olevan pelkkiä väärinymmärrettyjä lausuntoja.

Johtopäätelmät

Viime aikoina ilmeisesti Internetissä kohtaamansa paineen vuoksi VT-seura yrittää tässä asiassa vastata kriitikoilleen suhteistaan Saksan natsihallitukseen.

Nyt he myöntävät, että kriitikoiden yksi tärkeimmistä väitteistä oli oikea, ja että heidän oma vuoden 1974/81 historia "Julistuksesta" oli väärä. He kiistelevät nyt lausuntojen ymmärtämisestä, joiden he myöntävät olevan alkuperäisessä "Julistuksessa" Rutherfordin ja Knorrin kirjoittamina, ja sanovat, että ne eivät sisällä mitään juutalaisvastaisia lausuntoja tai todisteita yrityksistä sovitella ja lepytellä natseja. Heidän vastauksensa niille, jotka viittaavat Konrad Franken silminnäkijälausuntoon kokemuksistaan natsilipuista ja konventin avaamiseen kansallislaulun sävelmän tahdissa, ei ole vakuuttava. Konventtikuva (niiden kahden kuvan lisäksi, jotka he päättivät julkaista), jossa ei näkyisi hakaristilippuja puhujalavalla, vähentäisi suuresti Franken todistajanlausunnon uskottavuutta. Mutta ilman tuollaisia todistuskappaleita asia pysyy ratkaisemattomana

Niihin aikoihin, kun tämä Herätkää!-lehden artikkeli ilmestyi, uusia ja ehkäpä vielä raskauttavampia asiakirjoja on löydetty ja laitettu Internetiin. Näihin kuuluu ex-JT Ewald Vorsteherin hyökkäys natsien menettelytapoja kohtaan, tämän asian tuominta VT-seuran taholta ja VT-seuran virkailijoiden yhteistyö natsien kanssa, joka helpotti JT:ien lähettämistä leireille (asiaa selvitetty Bergmanin paperissa). Näitä asioita VT-seura ei ole kommentoinut painetussa muodossa. On mielenkiintoista nähdä, yrittääkö VT-seura vastata tähän materiaaliin. Jos asiakirjat osoittautuvat aidoiksi, ne antavat lisäosoituksen VT-seuran sovittelusta periaatteissaan ja uskossaan, sekä "hengellisestä haureudesta", kuten he sitä kutsuvat. [20]

Alaviitteet

Takaisin pääsivulle

This page hosted by Get your own Free Home Page