Valjakkoajossa koirien tasaisuus on valttia ja hyvät johtajakoirat arvokkaampia kuin painonsa verran kultaa. Johtajakoirien on oltava nopeita, sitkeitä ja kovaluontoisia, mutta silti tottelevaisia. Jos johtajakoirat temppuilevat, valjakko on nyytissä alta aikayksikön.
Sprinttikisoissa ajetaan yleensä kahtena peräkkäisenä päivänä sama rata ja sijoitukset ratkeavat yhteenlaskettujen aikojen perusteella. Ajopuolella miehet ja naiset kilpailevat samoissa luokissa. Ajajan oma kunto vaikuttaa lopputuloksiin enemmän pienemmissä luokissa kuten 4-koiran luokassa kuin avoimessa luokassa. Koiramäärän kasvaessa lopputuloksen etenemisvauhdin osalta määräävät yhä enenevässä määrin koirat. Ajajan reen käsittelytaito ja nopeus toimia sotkutilanteissa saatavat toisinaan vaikuttaa lopputulokseen usealla minuutilla. Taitava reen käsittelijä voittaa helposti mutkaisella radalla joka kurvissa sekunnin tai pari.
KILPAILUKOE
Kisoissa voidaan järjestää myös kilpailukoe, johon saavat osallistua vain valjakkorodut (alaskanmalamuutti, grönlanninkoira, samojedinkoira & siperianhusky). Kilpailukokeen arvostelussa käytetään arvosanoja kiitettävä (REK1), hyvä (REK2) ja hyväksytty (REK3) sekä hylätty (REK0).
Kisakoe ja kilpailukoe ovat sama asia. Niiden idea perustuu mittaamaan koiran nopeutta. Nopeus ei ole muille valjakkoroduille niin tärkeää kuin siperianhuskyille. Malamuutti ja grönlanninkoira ovat enemmin jalostettu raskaan kuorman kestäviksi vetäjiksi. Niille nopeus ei ole se tärkein, ei tietenkään nopeus tee huskystakaan erinomaista rekikoiraa. Vaan siihen kuuluu moni tärkeä muu asia, jotka enemmin testataan pitkillä matkoilla sekä käyttökokeissa.
Kilpailukoe pidetään itse kilpailun yhteydessä. Kilpailu siis pidetään normaalisti, eli pitäjä on laatinut luokat jne. PAITSI luokissa erittäin tärkeää on, että se on vain yhdelle rodulle. Siis kilpailukoetta ei voi pitää sellaisessa luokassa johon voi osallistua monta erirotuista koiraa, vaan vain yhtä valjakkorotua. Poikkeus on grönlanninkoirissa, koska niiden määrä on hyvin pieni, niin ne voivat kilpailla samassa malamuuttien kanssa. Luokka täytyy olla vähintään kahden koiran valjakoille, jotta kilpailukoe pidetään. Kilpailukoetta siis ei voi pitää yhden koiran luokille. Sekä vain yksi kilpailukoe per rotu kilpailussa. Jokaiseen kilpailukokeeseen otetaan vain 15 osallistujaa, siis myös siihen luokkaan. Valjakot tuomaroidaan (=arvotaan) paremmuusjärjestykseen, sekä siitä aletaan antamaan rankingpisteiden lisäksi koetulos. Ja ne menevät näin:
REK1 (3 koiraa)
1. valjakko, 10rp
2. valjakko, 8rp
3. valjakko, 6rp
REK2 (7koiraa)
4. valjakko, 3rp.
5. valjakko, 1rp
6. valjakko
7. valjakko
8. valjakko
9. valjakko
10. valjakko
REK3 (kolme valjakkoa 11, 12 & 13)
REK0 (kaksi valjakkoa 14 & 15)
KÄYTTÖKOE
Saatat törmätä kisoissa myös käyttökokeeseen. Käyttökoe muodostuu kolmesta eri osa-alueesta, joissa pyritään määrittämään kokeeseen osallistuvan koiran taso. Kokeessa on kaksi "sarjaa", johtajakoirat ja muut. Käyttökokeeseen otetaan aina mukaan 15 koiraa. Ensimmäiset viisi koiraa saavat kiitettävä, sitten kuusi hyvän, kaksi hyväksytyn ja kaksi hylätyn.
Ajo-osa suoritetaan maastossa, johon sisältyy aurattua tietä tai vastaavaa ja maastoa, jossa ei ole selvästi havaittavaa valmista ajouraa. Ajomatka on käytännössä noin 3-5 km ja se ajetaan ilman varsinaista taukoa. Kuorman painon on oltava vähintään valjakon (koirien) oma paino, johon sisältyy arvostelevan tuomarin, ajajan ja ajoneuvon (reki/kärry) paino. Ajo-osassa arvostellaan käännökset oikealle ja vasemmalle, täyskäännös, tien ylitys, valjakon pysähtyminen, toisen valjakon ja liikkuvan ajoneuvon kohtaaminen, valjakon yleinen hallittavuus ja kokeeseen osallistuvan koiran/koirien työskentelyhalukkuus.
Tottelevaisuusosassa ajaja käskee valjakon paikalleen ja pysyttelee itse sen läheisyydessä. Kokeeseen osallistuvien koirien on oltava paikallaan viiden (5) minuutin ajan ja se voidaan suorittaa ajo-osan jälkeen.
Käyttökokeen kolmas koeosa, luonne ja yhteistyökyky arvostellaan valjakon koko koesuorituksen ajan.
Käyttökokeessa käytetään arvosanoja kiitettävä (REKÄ1), hyvä (REKÄ2) ja hyväksytty (REKÄ3) sekä hylätty (REKÄ0).
Kun ilmoitat koiraasi käyttökokeeseen, voit valita laitatko sen juoksemaan johtajan (johtaluokkaan silloin) tai muulla paikalla (yleiseenluokkaan). Käyttökoetulosta voi aina parantaa, ja kisata niin monesti kuin haluaa. Valioituakseen muiden kriteerien kanssa se tarvitsee joko yhden kiitettävän johtajaluokasta (1xJOH1) tai kaksi kiitettävää yleisestä luokasta (2xYLE1). Koira siis voi osallistua eri kerroilla eri luokkiin, ihan miten vain itse haluaa. Luokkia ei näin ollen käydä järjestyksessä. Koetulos ei ole titteli.
Jokainen käyttökokeeseen ilmoitettu koira arvostellaan yksilöllisesti, siinä siis testataan miten koira toimii valjakossa. Tottelematon rekikoira voi olla vaarallinen, siksi sen täytyy olla ajajan hallinnassa.
VVL'n hyväksymät rodut
+ siperianhusky
+ samojedinkoira
+ alaskanmalamuutti
+ grönlanninkoira
Mitä koetuloksia on mahdollista valjakkoajosta saada?
Kisakokeen suorittaneille REK1, REK2 tai REK3 (hylätty REK0), käyttökokeen suorittaneille REKÄ1, REKÄ2 tai REKÄ3 (hylätty REKÄ0), vuoden valjakkoajon mestaruuskisoissa VVLW-[vuosi] tänä vuonna siis VVLW-06, Breeder's Cup:sta (jossa vain VVL'n jäsenkennelit ottavat mittaa toisistaan) voittaja kennel saa arvonimen VVLBreeder-[vuosi]. Lähes kaikista suurkisoista voi saada jonkun arvonimen. Koirasta voi myös ulla virtuaalisen valjakkoajoliiton käyttövalio (VVL KVA).
Miten järjestän suurkisat, ja voinko jakaa niissä arvonimiä?
Katso kisatoiminnasta kisojen järjestämis ohjeet. Arvonimi kisat voi järjestää vain minun luvallani, mutta suur/pienkisoihin ei tarvita kuin valmis kutsu ja anomus.