Taakse Eteen
Olet päätynyt päiväkirjani sivuille! Tänne kirjoitetut asiat ovat vain palasia minun arjestani, sisältäen minun mielipiteitäni ja näkemyksiäni. Jos tulit tänne hakukonetta käyttäen, saatatpa hyvinkin olla aivan väärässä paikassa...
Viikko 39
Maanantai | Tiistai | Keskiviikko | Torstai | Perjantai | Lauantai | SunnuntaiMaanantai 22.9.2003
Kurkkukipu ei vieläkään hellitä. Jouduin jäämään kotiin ja menemään päivystykseen nieluviljelyn toivossa.Jonotin ensimmäiseen päivystykseen puoli tuntia kuullakseni olevani väärässä kerroksessa. Oikeassa kerroksessa jonotin ensimmäiselle avustajalle vartin kuullakseni olevani väärän lääkärin avustajalla. Minun olisi pitänyt tietää, kuka on omalääkäri ja vielä sekin, kuka hoitaa hänen vastaanottoaan. Argh. No, kolmas kerta tärppäsi ja sain ajan parin tunnin päähän.
Lääkäriä odotellessa ehdin käväistä shoppailemassa. Ostin multaa ja kukkaruukkuja siinä toivossa, että joskus iskisi inspiraatio ja saisi laitettua kaikki rehut uusiin purkkeihin.
Lääkäri katsoi kurkkuun ja totesi, että peitteitä on vähintäänkin riittävästi. Kurkku punoitti ja oli rakkulainen, joten ei ole ihme, että nieleminen on yhtä tuskaa. Pikatestin mukaan minulla ei kurkussa kuitenkaan ollut angiinaa aiheuttavaa bakteeria. Tarkempi nieluviljely sitten varmistaisi asian, mutta tuloksia pitää odotella 3 päivää.
Palasin kotiin sairastamaan. Kaivoin kaapin uumenissa pölyttyneen ristipistotyöni esille ja aloin tökkimään Tankki täyteen -dvd:n pyöriessä taustalla. Tökkiminen oli pitkästä aikaa tosi kivaa ja päivä kului siinä kuin huomaamatta. Sain valmiiksi yhden varpusen, puolet tiaisesta sekä pätkän lintulautaa. Tai no, silmiä ja nokan päällipistoja lukuunottamatta valmiiksi. Jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, työ päätyy lopullisesti kaapin uumeniin siinä vaiheessa, kun kaikki normaalit pistot on tehty. Voi että, kuinka vihaankaan kaikkia typeriä päällipistoja ja omituisia nykeröitä, jotka muka elävoittävät työtä!!! Turhaa hermoja raastavaa nyhertämistä, sanon minä.
Hain Karrin töistä ja kävimme kaupassa. Tein illalla aivan ihanan makuista kanakastiketta, johon tuli mm. pinaattia ja kookosmaitoa. Muistin taas, kuinka mukavaa on kokata.
Tiistai 23.9.2003
Aamulla kurkku tuntui taas tosi kipeältä, mutta koska olin eilen lääkärille vakuutellut olevani työkunnossa ja "kieltäytynyt" sairaslomasta, nousin urheasti ylös ja lähdin töihin.
Yrityksistäni huolimatta en saanut Juhoon yhteyttä, joten kimppakyyditys ei onnistunut. Ajelin yksikseni ja huudatin Aleksi Ojalaa täysillä. Pidän hänen musiikistaan todella paljon. Se on jotenkin vaan niin... hmm... tyylikästä olematta kuitenkaan tylsää. Ja sanoituksetkin ovat onnistuneita, ei pelkät melodiat. Jees.
Töissä oli aivan mieletön vauhti päällä koko päivän. Oli tosi mielenkiintoista tekemistä, enkä malttanut edes taukoja pitää. En edes muista, koska viimeksi olisin ollut yhtä innostunut työasioista.
Illan pelit peruuntuivat. Vietimme sen sijaan tunnelmallista koti-iltaa. Minä tökin ristipistoja ja Karri lueskeli sotakirjaa.
Saunan jälkeen lähdimme ilta-ajelulle syysmyrskyä ihailemaan. Vettä vihmoi vaakatasossa ja tuuli ulvoi riepotellen puita. Oli mahtava katsella meren rannalla aaltojen tyrskyjän ja miettiä pienuuttaan.
Kotimatkalla sivusta lensi parimetrinen puunoksa suoraan auton keulaan poikittain... Kuului vain kräsh ja klonk-klonk, kun oksa kolisi auton alle. Pysäytin auton ensimmäiselle pysäkille ja hiivin varovasti katsomaan, kuinka pahaa jälkeä oksa oli tehnyt. Helpottuneena sain todeta, ettei peltivaurioita tullut pahankuuloisista äänistä huolimatta.
Kotona kuuntelimme avonaisesta ikkunasta tuulen huminaa. Sen rauhoittavaan ääneen oli hyvä nukahtaa.
Keskiviikko 24.9.2003
Tein taas koko päivän töitä innostuneena ja taukoja kaipaamatta. On niin kauhean paljon kaikkea mielenkiintoista opittavaa ja selvitettävää...