Asteroidit eli pikkuplaneetat tai planetoidit liikkuvat pääasiassa Marsin ja Jupiterin ratojen väliin jäävällä asteroidivyöhykkeellä noin 2 - 4 AU:n etäisyydellä Auringosta, joskin näiden lisäksi on huomattava määrä sekä läheisempiä että kaukaisempia asteroideja. Kaukaisimmat tunnetut pikkuplaneetat ovat Pluton radan takana ns. Kuiperin vyöhykkeellä.

Asteroideja on löydetty noin 30 000. Vuosittain löydetään useita satoja uusia asteroideja. Luultavasti niitä on vielä satoja tuhansia lisää, jotka ovat kuitenkin liian pieniä nähtäväksi Maan päältä. Suurimmista (>100 km) asteroideista tunnetaan 99%, halkaisijaltaan yli 200 km on 26. Asteroidien kokonaismassa on Kuun massaa pienempi.

Monet planeettojen kuut saattavat pikemminkin olla planeetan sieppaamia asteroideja kuin aitoja kuita. Tällaisia ovat luultavasti Marsin Phobos ja Deimos, Jupiterin ja Saturnuksen uloimmat kuut ja sekä hiljattain löydetyt Uranuksen ja Neptunuksen kuut.

Myös Maalla on ajoittain väliaikaisia "kuita" kun joku ohikulkeva asteroidi jää hetkiseksi vuorovaikutussuhteeseen Maan gravitaatiokentän kanssa. Tunnetuin tällainen asteroidi lienee asteroidi 3753 (1986 TO), jolla on monimutkainen kiertoratasuhde Maan kanssa; se ei silti ole oikeastaan kuu vaan siitä käytetään mieluummin termiä "kumppani". Se on hieman samanlaisessa asemassa kuin Saturnuksen kuut Janus ja Epimetheus.

Seuraavassa luettelossa on esitelty joitakin numeroituja asteroideja nimineen, etäisyys- ja kokotietoineen, löytäjineen ja löytövuosineen (etäisyys tarkoittaa keskietäisyyttä Auringosta tuhansina kilometreinä; massat kilogrammoina):

No.	Nimi	Etäisyys	Säde	Massa	Löytäjä	Vuosi
2062	Aten	144514	0.5	?	Helin	1976
3554	Amun	145710	?	?	Shoemaker	1986
1566	Icarus	161269	0.7	?	Baade	1949
951	Gaspra	205000	8	?	Neujmin	1916
1862	Apollo	220061	0.7	?	Reinmuth	1932
243	Ida	270000	35	?	?	1880?
2212	Hephaistos	323884	4.4	?	Chernykh	1978
4	Vesta	353400	265	3.0e20	Olbers	1807
3	Juno	399400	123	?	Harding	1804
15	Eunomia	395500	136	8.3e18	De Gasparis	1851
1	Ceres	413900	466	8.7e20	Piazzi	1801
2	Pallas	414500	261	3.18e20	Olbers	1802
52	Europa	463300	156	?	Goldschmidt	1858
10	Hygiea	470300	215	9.3e19	De Gasparis	1849
511	Davida	475400	168	?	Dugan	1903
911	Agamemnon	778100	88	?	Reinmuth	1919
2060	Chiron	2051900	85	?	Kowal	1977

Alkuun.

Pikkuplaneetat eivät ole jakaantuneet tasaisesti asteroidivyöhykkeelle, vaan ne näyttävät karttavan tiettyjä alueita. Näitä kutsutaan löytäjänsä mukaan Kirkwoodin aukoiksi, ja ne osuvat kohtiin, joissa asteroidin ja Jupiterin kiertoaikojen suhde on yksinkertainen murtoluku. Kun pikkuplaneetan kiertoaika on resonanssissa Jupiterin kiertoajan kanssa, on pienilläkin häiriöillä taipumus kasvaa voimakkaasti ja muuttaa asteroidin rataa.

Asteroidivyöhykkeen asteroidien lisäksi toisen huomattavan ryhmän muodostavat Maan läheiset asteroidit (NEA - Near Earth Asteroids), jotka tulevat lähelle Maata. Ne jakautuvat kolmeen ryhmään:

• Apollo-asteroidit, jotka tulevat perihelissään Maan radan sisäpuolelle. Juuri Apollo-asteroideihin kuuluvia kappaleita törmää silloin tällöin myös Maahan.
• Amor-asteroidit, jotka tulevat perihelissään Maan ja Marsin ratojen väliin. Tunnetuin tähän ryhmään kuuluvista asteroideista on 433 Eros.
• Ateenalaiset: isoakselin puolikas on alle 1.0 AU ja apheli etäisyydet (radan etäisin piste Auringosta) yli 0.983 AU.

Kolmas suuri ryhmä ovat kaukaiset pikkuplaneetat. Ensimmäinen tähän joukkoon kuuluva asteroidi 2060 Chiron löydettiin vasta vuonna 1977, joka tosin myöhemmin on luokiteltu komeetaksi. Chironin apheli on lähellä Uranuksen rataa ja perihelissään se tulee hieman Saturnuksen radan sisäpuolelle. 5335 Damoclesin rata ulottuu Marsin läheisyydestä Uranuksen toiselle puolelle, 5145 Pholuksen Saturnuksesta Neptunuksen ohi. Kaikkiaan näitä pikkuplaneettoja tunnetaan tällä hetkellä parikymmentä.
Pikkuplaneetat eivät liene koskaan olleet yhtä suurta kappaletta, vaan ne ovat syntyneet prosessissa, jossa materia on kasaantunut isommiksi kappaleiksi ja nämä edelleen pilkkoutuneet pienemmiksi keskinäisten törmäysten vaikutuksesta.


Alkuun.