Tämä kierros rata on lähes täysin liukas ja vain pelkkiä kaarteita koko rata täynnä, joten on päivän selvää, että autoksi valitaan täällä R390. Rata on myös varsin vaativa johtuen hidastavista reunoista, pitkistä kaari mutkista ja kaarevasta ja erittäin pomppuisesta lähtösuorasta.

Lähtö siis tapahtuu tämän pomppuisen suoran alusta. Lähdön jälkeen tie lähtee kaartamaan ensiksi oikealle ja heti perään vasemmalle. Tämän jälkeen suoran päässä tie lähtee kääntymään oikealle ylöspäin. Samalla tiekin tasoittuu. Tähän kohdin pitää myös hiukan jarruttaa, koska mutka on kuitenkin sen verran tiukka. Mutkan voi mennä läpi yli 190 km/h, mutta vauhti yleensä jää vähän yli 180 km/h nopeuteen. Tässä yleensä myös tietokoneen autot törmäilevät perään, koska ne menee sen verran lujaa tuon mutkan, joten on syytä pitää alussa oma linja koko ajan, eikä lähde kaartelemaan muille linjoille.

Tämän jälkeen tulee pienehkö suora jonka päässä tie kaartaa vasempaan päin. Tässä kohdin myös auto voi hypähtää hiukan jolloin, se lentää tien reunaan. Mutta tämän mutkan voi myös mennä kaasupohjassa, joten riskillä vaan, sehän ei pelaa joka pelkää. Tässä kohdin tietokoneen autot yleensä törmäilee seiniin, joten ainakin taaksepäin saadaan pesäeroa.

Mutkan jälkeen tie nousee mäen päälle ja auto hiukan hypähtää. Heti hypyn jälkeen on syytä hiukan hidastaa, koska tie kääntyy seuraavaksi jyrkähkösti oikealle päin. Tämäkin mutka on sellainen pitkä mutka, jossa täytyy pitää autoa sisälinjassa mahdollisimman kauan. Tämän mutkan voi mennä läpi yli 170 km/h, mutta yleensä vauhti jää vähän yli 160 km/h nopeuteen. Myös tässäkin mutkassa tietokoneen autot liitää hirmusta kyytiä läpi, joten voi olla että taas peräpäässä tuupitaan ja edessä olevat hiukan karkaavat.

Tämän jälkeen tie suoristuu hetkeksi ja lähtee kaartumaan vasemmalle päin hiukan tipahtaen samalla alas. Tämän suoran päässä sitten tie kääntyy hiukan jyrkemmin vasempaan päin, johon pitää hiukan jarruttaa tai löysätä kaasua. Mutkan voi mennä yli 200 km/h, mutta jälleen, vauhti yleensä jää vähän yli 190 km/h nopeuteen. Ja jälleen myös tämän mutkan tietokone liitää hirmusta kyytiä, mutta aika useasti ne myös törmäilee tässä seinään, jolloin päästään kuittaamaan niiden ohi takaisin.

Tämän jälkeen tie lähtee tippumaan alaspäin ja lähtee samalla kaartamaan oikealle. Kaaren lopussa tie kääntyy jyrkemmin oikealle johon pitää jo jarruttaa. Tämän mutkan voi kyllä mennä läpi niinkin, joka onkin nopeampi konsti, että ajaa aivan mutkan sisälinjan kautta hidastavalta kohdalta. Itse en tee tätä, tai olen kyllä sitä tehnyt, mutta olen tottunut ajamaan radan kautta tuon mutkan. Tosin optimaalista kierrosaikaa haettaessa, tämä kohta pitää mennä reunuksen kautta. Tässä kohdin tietokoneen autot eivät enää mene mitään mahdotonta kyytiä, mutta saattaa silti joskus törmäillä seiniin, jolloin voi päästä näistä ohi tai törmätä pyörähtäneeseen autoon. Mutkan voi mennä läpi yli 180 km/h.

Tämän jälkeen liukas tie muuttuu asfaltiksi (ks. kuva) ja samoilla kohdin auto hiukan yleensä liitelee, jolloin tämä voi helposti karata käsistä. Tämän jälkeen tie lähtee kaartamaan oikealle ja kaarteen lopussa ollaankin jo mäen pohjalla. Tämän jälkeen tie haaraantuu kahdeksi samaan suuntaan meneväksi tieksi, josta valitaan vasemmanpuolimainen tie, koska toinen tie on paljon mutkikkaampi. Tietokoneen auto valitsee yleensä aina tuon oikeanpuolimaisen tien, jossa ne sitten törmäilee seiniin, ja tässä kohdin päästäänkin viimeistään mahdollisesti ohittaneista tietokoneen autoista takaisin ohitse kärkeen.

Reitin valinnan jälkeen tie kaartaa vasemmalle, josta mennään kaasupohjassa. Tämän jälkeen melkein heti tie kaartaa sitten oikealle ja taas vasemmalle ja taas oikealle. Nämä kaksi ensimmäistä mutkaa ajetaankin suoraan läpi, koska ne ovat sen verran loivia ja seuraava oikealle kääntyvä mutka ajetaan myös kaasupohjassa, mutta ajolinjan on oltava kohdallaan. Tämän jälkeen tie kääntyy heti vasemmalle ja taas oikealle, josta ensimmäinen mutka ajetaan kaasupohjassa ja jälkimmäiseen jo jarrutetaan tai löysätään kaasua. Tässä kohdin myös aikaisemmin haaroittuneet tiet yhdistyvät ja tässä kohdin mitataan myös huippunopeus. Eli jos huippunopeudeksi saadaan jotakin yli 267 km/h, niin vauhtia oli ihan kiitettävästi. Jos onnistuu pääsemään puolestaan yli 270 kilometriin, niin suora meni erinomaisesti. Tämä nopeus on kyllä varsin vaikea saada, mutta mahdollista. Optimaalinen huippunopeus voi olla n. 272 km/h, mutta ei missään tapauksessa enempää, muutoin auto on seinässä tai mutka menee aivan päin mäntyä.

Tämän jälkeen alkaa taas liukas osuus ja saavutaan takaisin tälle pomppuiselle lähtösuoralle. Pienen suoran jälkeen tie kaartuu vasemmalle jossa se samalla tippuu jonkin verran. Heti tämän jälkeen onkin sitten se lähtö/maali. Jos ensimmäisen kierroksen ajaksi tuli alle 57 sekunnin kierros, niin se meni varsin hyvin. Ensimmäinen kierros on mahdollista mennä jopa alle 56 sekunnin, mutta ei hirveän paljon. Itse en ainakaan muista että olisin koskaan päässyt.

Tämän jälkeen pomppuinen suora onkin paljon haastavampi kuin lähdössä, koska vauhtia on paljon enempi. Tämän suoran kyllä voi ajaa läpi jopa niin, ettei auto mene lainkaan sivuluisuun kaasu pohjassa ajaen, mutta yleensä tulee pientä sivuluisua. Pomppusuoran päässä sitten pitää jo ruveta jarruttamaan paljon aikaisemmin, koska viimeisestä hyppyristä auto hyppää taatusti seinään, jos ei vauhtia ole tarpeeksi vähän.

Jos nopea kierros meni hyvin niin ajaksi pitäisi tulla alle 52.20 aika. Jos pääsee alle 52 sekunnin, niin sitten meni erinomaisesti. Optimaalinen kierros aika voi olla jossakin 51.10-51.20 tuntumassa, mutta en usko että menee alle 51 sekunnin.