Etusivu Uunoituus Historiaa Wicca Keittiönoita ja Vihreä noita Alexsandrialainen wicca Sapatti nyt Linkit

Yrtit ravintona

Terveellisestä ruokavaliosta on olemassa kaikenlaisia tutkimuksia, joita kehitellään ja kumotaan jatkuvasti. Samoin on vaihtelevia mielipiteitä siitä, mitä on terveellinen ruokavalio. Useimmat tuntemistani pakanoista ovat kasvissyöjiä. Monet perustelevat kasvisruokavaliota sen keveydellä, terveellisyydellä ja sillä, että jos kaikki maailman ihmiset söisivät kasvisruokaa, niin sitä riittäisi kaikille. Kasvissyöjiäkin on erilaisia: on niitä, jotka eivät syö munia, niitä jotka eivät syö munia tai maitotuotteita, niitä jotka eivät syö munia, maitotuotteita tai hunajaa, niitä jotka syövät vain ns. elävää ravintoa, niitä jotka syövät vain luomutuotteita, jne.. Itse olen sekasyöjä. Kuitenkin painotan ravintoni kasviksiin ja syön lihatuotteita vain noin joka toinen päivä ja silloinkin vähän. Oma perustelun ilihan syönnille liittyy toisaalta ammattiini (jossa täytyy toisinaan maistaa lihaa) ja toisaalta se, että koen oman elimistöni olevan evoluution myötä sopeutunut syömään lihatuotteita pienissä määrin ja saamaan niistä tarpeellisia ravintoaineita.

Kasvisruoka

Kirjallisuutta rakastavat ihmiset muistavat varmaan Untinen-Auelin kirjasarjan Maan lapset, joka kertoo esihistoriallisten metsästäjä-keräilijöiden elämästä. Mieleeni on jäänyt kuvaukset parantajanaisen kasvien tuntemuksesta. Tietoista kuinka samaa yrttiä voidaan käytää sekä ravinnoksi, että hoitona. Kasvisravintoa käytetään yleisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen, mutta myös ravinnolla voidaan sivussa pyrkiä parantamaan tiettyjä oireita. Esimerkiksi, jos kärsit ummetuksesta, voit syödä usein mustikkaruokia, jos tunnet olevasi aina ähky ruokailun jälkeen, lisää aterialla tuoreiden kasvisten määrää.

Vanhat tutut

Käytämme päivittäisessä ravinnossamme jatkuvasti erilaisia yrttimaustekasveja, joiden tarkoituksena on tehdä ruoasta maistuvampaa. Vaikkemme osaisikaan aluksi käyttää muuta kuin mustapippuria, tutustumalla erilaisiin ruoanlaittotapoihin, huomaamme, että esim. kirveli, rakuuna, muskottipähkinä, basilika ja muut tavalliseslta kaupan hyllyltä löytyvät mausteet saavat ruoan maistumaan herkulliselta. On siis helpointa aloittaa tutustumalla kaupasta helposti saataviin yrtteihin ja niiden vaikutuksiin. Pippurit parantavat mielialaa (saavat ainaan endorfiinien eritystä), valkosipuli vahvistaa immuunijärjestelmää, pinaatista saa paljon rautaa. Tämän kaltaisia ja muita tuttujen kasvisten ja mausteiden vaikutuksia löytyy monista ravintokirjoista.

Ketäs täältä löytyykään?

Suomen luonnosta löytyy monenlaisia syötäväksi kelpaavia kasveja, mutta valitettavasti olemme niin tottuneita kauppojen valikoimatarjontaan, että emme edes tunne kaikkia syötäviä kasvejamme. Kuitenkin enneaikaan erityisesti kesällä suomalaisten ravinto sisälsi paljon luonnossa villinä kasvavia ruokakasveja, jotka olivat ilmaisia kaikelle kansalle ja vaativat vain keräämisen vaivan.

Toiset yrtiti maistuvat voimakkaasti ja toiset miedommin. Kaikkien yrttien käytössä kannattaa kuitenkin aina muistaa kohtuullisuus ja vaihtelevuus. Samaa kasvia ei kannata käyttää liian pitkään, sillä vaikka kasveilla on usein hyviäkin ominaisuuksia, sieltä löytyy myös pidemmässä käytössä haittavaikutuksiakin. Tämä sama sääntö pätee kaikkeen ruokaan. Lievsäti mansikoille allergiset ihmiset voivat usein syödä pienen kulhollisen mansikoita, mutta jos intoutuvat syömään sen kulhollisen joka päivä tai kerralla litran pari seurauksena on kehon vahva puolustusreaktio. Laitan tähän listan muutamista kasveista, joita voi käyttää ravinnoksi. Kuitenkin mitä tahansa kasvia käyttäessäsi kannattaa tutkia myös kyseisen kasvin ääkinnälliset vaikutukset. Näistä taas löytyy tietoa mm. Virpi Raipala-Cormierin kirjasta Luontoäidin kotiapteekki.

HUOM: Poimi vain kasveja, jotka tunnistat varmasti!!

Muutamia ravinnoksi kelpaavia yrttejä (muista, että nämä voivat maistua erilaisesta kuivattuna ja tuoreena, kokeile!):

Siankärsämö (Achillea millefolium), Itusipuli (Allium x prololiferum), Pillisipuli (Allium fistulosum), Rohtosalkoruusu (Althaea officinalis), Väinönputki (Angeliga archangelica), Jalosauramo eli Kamomilla (Anthemis nobilis tai Chamaemelum nobile), Aaprottimaruna (Artemisia abrotanum), Purasruoho (Borago officinalis), Kehäkukka (Calendula officinalis), Hyväheikinsavikka (Chenopodium bonus-henricus), Palsamipäivänkakkara (Chysanthemum balsamita), Tuoksumatara (Galium odoratum), Lakritsikasvi (Glycrrhiza glabra); Iisoppi (Hyssopus officinalis), Laventeli (Lavandula angustifolia), Liperi eli Lipstikka (Levisticum officinale), Myrtti (Myrtus communis), Isovesikrassi (Nasturtium officinale), Anisruoho (Pimpinella anisium), Pikkulupio (Poterium sanguisorba), Apteekkarin ruusu (Rosa gallica 'Officinalis'), Niittysuolaheinä (Rumex acetosa), Kilpisuolaheinä (Rumex scutatus), Ananassalvia (Salvia elegans), Hopeayrtti (Santolina chamaecyparissus), Kesäkynteli (Satureja hortensis), Talvikynteli (Satureja montana), Voikukka (Taraxacum officinale), Sarviapila (Trigonella foenum-graecum), Köynnöskrassi (Tropaelum majus), Tuoksuorvokki (Viola odorata), jne.

Lisäksi tietysti joukkoon kuuluvat tutummat kasvit kuten: tilli, valkosipuli, ruohosipuli, kirveli, rakuuna, kumina, sikuri, piparjuuri, korianteri, juustokumina, fenkoli, laakeripuu, sitruunamelissa, mintut, basilika, merirami, oregano eli mäkimeirami, persilja, rosmariini, salviat, yms.

Myös Exotic Gardenin sivuilta löytyy paljon lisää kasveja osiosta Maustekasvit.

Ruokaohjeita yrttejä käyttäen löytyy ainakin seuraavista kirjoista: Peter McHoy ja Pamela Westland: Yrttiaapinen ja Virpi Raipala-Cormier: Frantsilan yrttitilan kasviskeittokirja.

Lähteet:

Peter McHoy ja Pamela Westland: Yrttiaapinen

Virpi Raipala-Cormier: Frantsilan yrttitilan kasviskeittokirja

Virpi Raipala-Cormier: Luontoäidin kotiapteekki