Cook, Vivian: Common Patterns of English Spelling. http://privatewww.essex.ac.uk/~vcook/Common_patterns.htm (10. marraskuuta 2002)
EKG I = Erelt, Mati -- Kasik, Reet -- Metslang, Helle -- Rajandi, Henno -- Ross, Kristiina -- Saari, Henn -- Tael, Kaja -- Vare, Silvi: Eesti keele grammatika I. Morfoloogia. Sõnamoodustus. Eesti Teaduste Akadeemia Eesti Keele Instituut, Tallinn 1995
EKG II = Eesti keele grammatika II, Lisa: Kiri. Eesti TA Keele ja Kirjanduse Instituut, Tallinn 1993
EKKR 2000 = Erelt, Mati -- Erelt, Tiiu -- Ross, Kristiina: Eesti keele käsiraamat, teine, täiendatud trükk, Eesti Keele Sihtasutus, Tallinn 2000; myös http://www.eki.ee/books/ekkr
Hakulinen, Lauri 1968: Suomen kielen rakenne ja kehitys. Kolmas, korjattu ja lisätty painos. Keuruu 1968
Hint, Mati 2002: Eesti ortograafia (silbi)fonoloogiline põhi, Keel ja Kirjandus 1, 2002, sivut 17-25
Hurt, Jakob 1864: Lühikene õpetus õigest kirjutamisest parandatud wiisi. Õpetatud Eesti Selts', Tartu 1864
HYHum/Konsonantit = Helsingin yliopiston fonetiikan laitos, Suomen fonetiikkaa. http://www.helsinki.fi/hum/hyfl/Finnish_Phonetics/konsonantit.html (8. marraskuuta 2002)
Ikola, Osmo 1989: Suomen kirjakieli -- Seija Aalto, Auli Hakulinen, Klaus Laalo, Pentti Leino, Anneli Lieko, (toim.) Kielestä kiinni. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Jyväskylä 1989, sivut 165-185
Internetix/Foneemit = Internetix-sivusto: Äänteet ja niiden merkitseminen. http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/kielioppi/foneemit.html (4. lokakuuta 2002)
Internetix/Heittomerkki = Internetix-sivusto: Lainausmerkit, heittomerkki, sulkeet. http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/kielenhuolto/lainmerk.html#Heittomerkki (4. lokakuuta 2002)
Internetix/Kielioppi = Internetix-sivusto: Pedagogisen kieliopin perusteita. http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/kielioppi/ (27. lokakuuta 2002)
Internetix/Suhuässä = Internetix-sivusto: Erikoislainojen kirjoitus ja ääntöasu. http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/kielenhuolto/eriklain.html#Suhuässä (10. marraskuuta 2002)
Kaplinski, Jaan: Minu eesti keel. http://jaan.kaplinski.com/books/minueestikeel.html (10. marraskuuta 2002)
KT 1985 = Kirjakeele Teataja 1979-1983: Õigekeelsuskomisjoni otsused. Tallinn 1985.
Lehikoinen ja Kiuru 1993 = Lehikoinen, Laila -- Kiuru, Silva: Kirjasuomen kehitys. Helsinki 1993; myös http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/kirjasuomi/
Maamies 2002 = Sari Maamiehen sähköpostikirje Erkki Sinijärvelle 08:59:24 28.10.2002.*
Miksike = Miksikese õppekeskkond; www.miksike.ee/elehed/ (4. lokakuuta 2002)
Saareste, Andrus 1922: Tegelikud õigekeelsuse määrused. Eesti Kirjastuse Ühisus Tartus, 1922
Sinijärv, Erkki 2002: Kirjainten käyttö suomen ja viron oikeinkirjoituksen nykyvaiheessa -- vertaileva tutkimus. Bakkalaureustyö. Tallinnan kasvatustieteellinen yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pohjoismaiden kielten laitos. Ohjaaja: Jaan Õispuu. Tallinn 2002
Veski, Johannes Voldemar 1958: Johannes Voldemar Veski keelelisi töid. Eesti Riiklik Kirjastus, Tallinn 1958
ÕS 1980 = Õigekeelsussõnaraamat. Kolmas trükk, toimetanud R. Kull ja E. Raiet, Tallinn "Valgus" 1980
huom1: Webi-EKKR:n linkkejä seuratessa pitää käyttää selainta,
joka tukee kehyksiä tietyllä tavalla
huom2: HTML-muodossa foneettinen transkriptio on esitetty gif-kuvina, jotta sivut olisivat merkkauskoodista riippumattomampia.
Mati Hintin kirjoituksia netissä:
Jakob Hurtista netissä:
Otos Sari Maamiehen sähköpostikirjeestä (lähde Maamies 2002):
Sellaiset muodot, joissa tarvitaan heittomerkkiä, ovat loppujen lopuksi aika harvoin käytettäviä. Tavallisimmat esimerkiksi Kielitoimiston kielineuvonnassa esitettävät kysymykset koskevat sanan reikä muotoja: miten kirjoitetaan "rei'ittää" ja "reiän". Muodosta "reiän" kysytään, tarvitaanko siihen heittomerkki vai kirjoitetaanko sanassa helposti ääntyvä siirtymä-äänne j ("reijän"). Jos kirjoittaja ei tunne oikeinkirjoitussääntöjä, hän saattaa kirjoittaa "reijittää" ja "reijän", mutta myös "reiittää", ja jopa "reittää" (ainakin Internet-haku löysi myös tällaisia muotoja).
Sanasta "vaaka" muodostettava yleiskielessä virheellinen taivutusmuoto on astevaihteluton "vaakan", monikossa "vaakoilla"; kirjoittaja käyttää luultavasti näitä, ellei tunne ohjetta (oikeat muodot vaa'an, vaaoilla). Yleinen virhe on verbi "vaakita", jonka oikea muoto on "vaaita".Verbistä liukua käytetään ilmeisesti jossain määrin sekä muotoa "liun" että "liuun" (löytyi Internetistä), muotoa "liuvun" sen sijaan ei löytynyt, ehkä siksi että se vaikuttaa selvästi murteelliselta.
Kaikkiaan heittomerkin käyttö tavunrajaa osoittamassa ei ole ainakaan oman kielenhuoltajan kokemukseni perusteella kovin suuri ongelma; ehkä siksi että sitä tarvitaan kuitenkin suhteellisen harvoin. Enemmän kysymyksiä aiheuttaa vierasperäisten nimien taivuttaminen ja heittomerkin käyttö siinä yhteydessä.
Terveisin
Sari Maamies
Kielitoimisto