Kiipeily

Tekniikoista

Tässä on esitelty eri juttuja joita olen oppinut matkani varrella, ei välttämättä siinä järjestyksessä kuin niitä kannattaisi itse kunkin opetella. Jos kurssia joutuisin vetämään, pohtisin varmasti järjestystä ja sisältöä

Varmistaminen
- kasilla
- puolisiansorkalla
- ATC:llä
Tai jos esittelisi kaikki, mutta keskittyisi vain yhteen...
prusik-solmuilla kiipeäminen ja laskeutuminen köydessä
Samalla voisi nousukahvoja esitellä.
Operointi ja kikkailu näitä perusjuttuja käyttäen
Mm varmistuksensa vaihtaminen riippuessa ja juttujen tekeminen riippuessa. On yllättävän vaikeaa, toista kuin seisoessa.
Kuolleen miehen käsi
Laskeutuminen normaalisti, mutta köyden löysään osaan tehdään lyhyt prussik-solmu, joka sulkurenkaalla jalkahihnaan kiinni. Solmua siirretään, laskeuduttaessa, ja jos kädet päästää irti, ei tipu.
Irroittautuminen ladatusta köydestä
Varmistusta heikentämättä ranskalaisella prussik-solmulla varmistus siirretään johonkin toiseen paikkaan, vaikka pitkiä slingejä käyttäen. Solmitaan köysi lopuksi. Paluu päinvastaisessa järjestyksessä
Pelastaminen ylhäältä
Jos uhri alhaalla tajuttomana, otetaan pitkä slingi, taitetaan ja solmitaan. Saadaan kolme luuppia, yksi omiin valjaisiin, toinen laskeutumisvälineeseen, kolman uhria varten. Laskeudutaan uhrin luo kuolleen miehen kädellä ja siirretään omaan köyteen kolmanteen luuppiin. Tuetaan uhria ja laskeudutaan alas.
Pelastaminen alhaalta
Yläköydellä varmistettaessa voidaan uhri hakea itse kiipien ja varmistaen samalla itsensä kiiveten köyden avulla.

Kiipeilypäiväkirja.

* Niitylahdessa kolmena vuotena:

Karelian Kiipeilijöiden (ry.) seinäkiipeilykurssi, kortti suoritettu.
Abseilauskurssi: teoriaa päivänen, yksi päivä kalliolta alas.
Seikkailu 1-kurssi: abseilausta
Toimintakokemusmenetelmät-kurssi: teoriaa muutama tunti, pari temppua:
+Tikkaat 5m ylös, kiinni köysillä puissa, huojui, päällä pesis-syöttölautasen kokoinen levy, siitä hyppy trapetsiin.
+Ylös puuta 15m, sieltä toisella köydellä kävellen, toisesta kädellä pitäen kahden puun väliin josta pudottautuminen. Varmistaja kohelti laskemalla nopeasti vaikka kiellettiin.
+Olutkoreja pinoten mahdollisimman ylös ja pudottautuminen köyteen
Kahdesti Niittylahden Opiston seinää alas parvekkeelta useaan kertaan.
Joensuussa kiipeilyseinällä kolmena vuotena silloin tällöin.
Tohmajärvellä toimintapäivänä lasten matalaköysiradan rakentaminen.
Petrinjärven kesäleirillä kiipeilyseinä osana seikkailurataa, en varmistanut.
Kahdella Nuori Suomi-talvileirillä (-96,-97) lasten sisäseinäkiipeilyn varmistaminen.

* Meijerillä syksyn mittaan:

Ladatusta köydestä irroittautuminen ja paluu, prusikeilla ylös. Varmistamisen kertaukset, eri tavat.

* Muu kiipeilykokemus ADED9:llä

25.11.98 Sisäseinällä Merjan kanssa kiipeiltiin, liidasin, klassisia köysitemppuja käytiin.
Kuusamo, eka päivä. Kuolleen miehen käsi, friendit, nutit, seinän arvioiminen. Kiipesin ykkösen seinää, abseilasin. Laskeutumispaikan tekemistä Matti opetti. Pelastus Merjan kanssa.
Kuusamo, toka päivä. Yksin slingeillä 20-metriseen mäntyyn, oksat alkoivat vasta yli puolessa välissä. Mukana köysi. Latvassa kiinnitin köyden kahdella lukko-karabiinilla kahdesta slingistä jotka kiertivät rungon ja kaksi yli 5-cm oksaa. Kasisolmu karabiineihin, kuolleella miehen kädellä alas. Toka nousu pitkän köyden toinen pää mukana, toinen toisen puun juuressa kiinni. Prusikeilla oksille, jossa kahdella prusikilla valjaista oksia kiiveten latvaan. Kokeilin nousukahvojakin mutta suhkuksi meni. Ylhäällä eka köysi irti ja toinen oksan yli. Pimeää, en nähnyt kuin 95% varmasti kumpaan alas menevan saman köyden osaan piti kiinnittyä, joten pyysin Katrienia solmimaan toisenkin. Kuolleella alas, kunnes köysi meni oksien ympäri, K oli kiertänyt puun solmiessaan toisenkin pään. Eikun kelaamaan. Maan pinnalla halasin K:ta.
Kuusamo, kolmas päivä. Valmistelin laskeutumispaikkoja, nousin kolmosen seinän. Kusetin vasta viimeisellä puolella metrillä. Kokeilin varmistaa ja puolisiansorkalla ja kuolleella kädellä, Matti sanoi "ei vaaraksikaan".
Seikkailuapuohjaajatutkinnon kiipeilykoe 27.11.1998:
Klassista köysitekniikkaa. Tehtävä oli kiivetä puuhun parian koko ajan varmistetusti. Ideani oli tehdä A:lle valjaat köyden keskelle, jolloin A voi heittää yhden pään ylhäältä oksan yli alas B:lle joka varmistaa vaikka sitomalla puuhun A:n. Kiivettyään A heittää toisen pään B:lle, hän kiinnittää sen ja B irroittaa alemman köyden jne... Ylhäällä A sitoo itsensä puuhun toissta köyden päästä ja toiseen päähän B tekee itselleen valjaat. A varmistaa klassisesti B:n puuhun. Hyvä suunnitelma vai mitä? Eipä toiminut, köysi ei riittänyt. Piti keksiä vaihtoehtoja...
Sisäseinäkiipeilyohjaajan koe 28.11.1998
Piti varmistaa, opettaa oppilaita ja irroittautua ladatusta köydestä. Kukaan ei läpäissyt. Virheitä: aamulla ennen Matin tuloa pyysimme vahtimestaria avaamaan oven jonka takana olivat EA ja puhelin. Ovi oli mennyt kiinni päivän aikana eikä kukaan huomannut. Omia virheitä: olin laittamassa slingiä liian terävään metalliin, en estänyt vaikka kiipeämispaikka oli väärin laitettu ja irroitin itseni ladatusta köydestä ennenkuin köysi oli varmistuspaikassa solmulla, toki uhri oli prusikilla kiinni. Vaan nytpä en enää meinaa mokata mittään!!!
Sisäseinäkiipeilyohjaajan koe 11.12.1998
Eipä muuta kuin lapsia 16 ylä-asteikäistä ja eikun seinälle. Ensin vedin sovelletun alukulämmittelyn, ja sitten hieman yleistä polinaa varusteista sillä välin kuin Tuyula, Alex ja Pieter virittelivät köydet ylös. Kaikki päästiin, Aki, Oliver, Tanja ja Ellen jäivät Meijerille tutkimaan kirjallisia osioita koska ne eivät olleet menneet tarpeeksi hyvin. Esim millaisia köysiä on? "pyöreitä ja litteitä, hamppuköysiä ja muoviköysiä..." -tuntematon suuruus.
No Aki ja Oliver pääsivät kanssa läpi myöhään perjantai-iltana.
Ekat viikot -99.
Meijerin kattoon viriteltiin kolmion muotoon köysiä, sai kunnon kertauksen kaikista jutuista. Hiki tuli kun ravasi köyttä pitkin.
Altan reissu 18.2.-23.2.1999
Akin kanssa kahdelteen kikkailtiin tavallista ja tuttua varmistuspaikkaa, ja sitten ylös ja alas, jne...
Toinen, vaativampi homma olikin kun Matinjohdolla mentiin kuusitaa kalliota ylös. Matti meni ekana, hänestä oli kaksi eri köyttä 2 ja 3 seuraajaan. Matti vei köydet välivarmistuspaikkojen kautta ja varmisti seuraavan, joka sitten puolestaan saattoi varmistaa seuraavan. Pari kertaa joutui käyttämään nutsia kun ei saanut suoraan slingillä mihinkään kiinni. Opin että kannatta katsoa ettei kasi kierry, on raskaampi varmistaa, ja puolisiansorkalla poispäin varmistettaessa tulee kivan lämmin.

Kiipeilykurssi 4.6.-24.6.1999 Torniossa

4.6. Kerrattiin klassisia juttjua ja uutena minulle tuli paalusolmu (bow-line), sekä kiva runo jonka Matti kertoi:
"Lohikäärme sukeltaa lammesta..." (köysi kiertää selän lyhyt pää oikeassa kädessä, vasemmalle tehdään lenkki sisällepäin, taakse menevä ylempänä, lampi)
"...kiertää puun..." (eli köyden pää kiertää poismenevän köyden)
"...ja sukeltaa takaisin lampeen." (eli tulee takaisin. Päätetään kalastajansolmulla.)
5.6. Lauantaina pidettiin esitelmiä välineistä, mulla oli kasi, ihan hyvin meni. Uutta tuli tossuista, jäykkäpohjaisia ja vähemmän sellaisia.
6.6.-8.6. oltiin Luuppiovaaralla Ruotsin puolella reissussa. Kiipesin pari nelosen reittiä, käytiin läpi hakojen, kiilojen ja frendien käyttöä. Mentiin ylös niillä (tekninen kiipeily), ja tenhtiin niistä varmistuspaikkoja. (vähintään kolme pistettä, tärkeä asia varmistusten suuntaus)
9.6. Kerrattiin. Uutena tuli kiipeilyohjaajan tasovaatimuksia: Vuoristossa pitäisi pystyä kolmosta menemään. Väsyneenä ja tavaraa selässä on tietenkin hankalampi kiivetä. Nelosta pitäisi pystyä liidaaman, eli ei pelkästään kiivetä, vaan nelosen pitäisi mennä vähän niinkuin vettä vaan. Viitosta pitäisi sitten pystyä kiipeämään, eli pykälää helpompaa liidaisi.
Toinen asia oli "Red Point" -harjoitusohjelma. Kuvassa yksi laatikko tarkoittaa noin 30 köydenmittaa nousua.

Tapa millä uutta reittiä lähdetään kiipeämään on:
- ensin laskeudutaan ja tutkitaan reitti
- sitten laskeudutaan ekaan pahaan kohtaan ja kiivetään ylös
- sitten laskeudutaan seuraavaan pahaan kohtaan (ylhäältä lukien) ja kivetän ylös.
- lopuksi kiivetään koko reitti
Tapa millä uutta reittiä lähdetään liidaamaan, on:
- kun reitti on kiivetty tutuksi, ekalla nousulla laitellaan (yhä yläköydellä) niin paljon välivarmistuksia kuin saa
- lopuksi liidataan reitti
Sitten tuli pienen lypsämisen jälkeen Matilta seuraavanlaisia kommentteja vaikeusluokittelun kiemuroista:
- 1-3 ovat helppoja, melkein kävelyä
- 4 on ensimmäinen kalliokiipeilytaso, paljon otteita käsille ja jaloille
- 5 otteet ovat pienenmpiä ja harvemmassa, otteisiin saattaa joutua kurottamaan
- 6 jakaantuu kahtia, toisaalla negatiiviset jotka vaativat voimaa sormilta
- 7
- 8 on kuulemma helpompi mennä tiiliseinää kuin tätä

Kesä -99

Asuin Tampereella, kävin tutustumassa paikallisen kiipeilyseinään, korkia oli ja vaikeutta riitti, kiipeilin kaikkia reittejä ja varsinkin kun kokeilin vaikeimpia niin into lopahti. Menin kyllä yhden varmaan 15 negatiivisen seinän ylös, mutta vain kun sai käyttää kaikkia otteita. Ostin valjaat ja kiilasetin.

Kokeilimme yhden tutun, Jannen, kanssa varalan liikutnaopiston alueella olevia seiniä. Kivoja olivat, mutta kesä loppui kesken ja muutimme Paulan kans Tornioon.

Harjoittelu PPO:lla

Altassa kokeilin jääkiipeilyn saloja, raudoilla, vuoristohakulla ja jääputoushakuilla. kiipesin yhden pystysuoran jääseinan. Lämpötila oli plussaa ja jää märkää ja pehmeää. Etupiikit pureutuvat helposti yhdellä potkulla. varmistuksen kans mietin yhtä kiveä, tuntui olen epäsuorasti varmistettuna olevan korkeintaan kohtalaisen, mutta ok oli.

Jonkinnäköisen kiipeilykerhon- tai kurssin suunnittelua:

Kiipeilykerhon suunnittelua

Taso: ei aiempaa kokemusta
Osallistujien ikä: 12v ylöspäin
Ryhmän koko: max 4 per ohjaaja
Harjoittelutilat: Messi 
Yhden kerran kesto: n. 1½ tuntia

Kerhotyyppisen kerran rakenne:
Alku, n 15 min lämmittely 
Opetustuokio, n 15 min
Opetustehtävän harjoittelua, muu ohjelma n 45 min
Lopetus&venyttelyt, 15 min

Kurssityyppisen kerran rakenne:
Alku, n 10 min lämmittely 
Opetustuokio, n 30 min
Opetustehtävän harjoittelua, muu ohjelma n 35 min
Lopetus&venyttelyt, 15 min

Yhden kerran rakenne ja sisältö riippuu koko kerhon tai kurssin luonteesta. Kerhotyyppisessä toiminnassa sisältö suuntautuu enemmän osallistujien omien toiveiden mukaiseksi. Kerhon pääidea on tarjota mahdollisuus kokeilla ja harrastaa kiipeilyä, opetuksellisen puolen jäädessä osallistujien oman kiinnostuksen ja aktiivisuuden varaan. Kerhotyyppisen toiminta ei edellytä sitoutumista, vaan mukana voi olla silloin kun itse haluaa.

Mikäli puhutaan kurssista, ohjelmassa on enemmän opetusta valmiin suunnitelman mukaan. Kurssilla tarjotaan mahdollisuus opetella niitä taitoja, joita tarvitaan kiipeilyn itsenäiseen harrastamiseen, ts osallistujilla olisi kurssin jälkeen tarpeeksi tietoja ja taitoja harrastaa kiipeilyä turvallisesti ilman ohjaajaa. Kurssin päätteksi voidaan pitää haluttaessa koe, jonka läpäiseminen edellyttää sekä sitoutumista kurssin opiskeluun että omaa harjoittelua. Koe ei kuitenkaan pätevöitä mihinkään, vaan antaa osallistujille itselleen hyvän kuvan siitä mitä pystyy tekemään ja mitä pitää vielä harjoitella. 

Kurssityyppinen toimintasuunnitelma:

Kerran viikossa, noin 20 kertaa:

Tavoitteet: 
* kiipeilyn perustekniikat, 4 krt
* kiipeilytaidon kehittäminen, 7 krt
* oman harjoitusohjelman suunnittelu, 2 krt
* varmistaminen, 3 krt
* yleinen turvallisuus sisäseinällä, 4 krt

Mikäli olosuhteet sallivat ulkona kiipeilyn, mahdollisesti:
* varmistuspaikan teko
* köysityöt
* kallioon varmistamisen esittely
* yleinen turvallisuus ulkona

17.12. Kiipesinpä ekan kerran tolppaan. Kahdesta köydenpätkästä prussiksolmut kahdella kierroksella ja eikun ylös. Oli vähän huojakkata hommaa, vaan onpa nyt tuttua. Laitettiin yksi tolppa jäätymään, nytkin pulputtaa vettä. Tulee vielä hieno jääpilari... 12.1. 2000 Tolppaa tuli jäädytettyä, mutta sulanut on. Hohhoi! Kiipeilykerho alkoi. Siitä omaa juttuaan. Tänään pidin rastikoulutuksena prusikointia luokalle. Hyvin meni. 19.1. Kiipukerho on mennyt kivasti, päiväkirjaa tulossa. Eilen ja tänään pidin Adedille sisäseinllä peruopetusta. Ohessa suunnitelma:

Sisäseinäkiipeilyn perusopetus	SUUNNITELMA

Aded 10	17.1.2000
Timo Haaksluoto

Ryhmän koko 7 henkeä, ei aiempaa kokemusta, aikaa 3 tuntia, paikka Messi

Lämmittely:

* Kiipeilytekniikka/ jalkatyöskentely, käsiotteet, 
- lämmittely, venyttely, boulderointi, slingikisa

Toiminta:

* Toiminta seinällä/ laskeutuminen, putoaminen, heilurit
- itse seinällä harjoitellen, heilurit vasta myöhemmin

* Varmistaminen/ atc, tuubi, kasi
- varmistetaan samalla kun edellistä harjoitellaan, varmistetaan varmistaminen

* Turvallisuus/ ea, puhelin, terveyskeskus
- otetaan ea-laukut mukaan, neuvotaan puhelin ja terveyskeskus

Lopetus:

- venytellään

Varusteet: (2 kiipeämispaikkaa)

7 Valjaat
3 Köyttä
3 Kypärää
2 Ensiapulaukkua
Sulkurenkaita
Varmistusvälineitä
Slingejä
Prusikkia

Kivasti meni. Kai.

31.1. Olen kovasti opetellut uusia solmuja. Kasi ja paalusomu menevät nyt yksin- kaksin- ja kominkertaisena. Lisäksi slingiä voi käyttää prusikointiin. Vuoriperhonen menee kahdella tavalla. Eilen kävin joesta pyörän. Olisi senkin voinut tehdä paljon fiksummin, nyt piti ponnistella ja märkä köysi luisti. Ihmiset hieman ihmettelivät, laitoin ilmoituksen Kirsikkaan ilmoitustaululle pyörästä. Se on kyllä jo aika romu, ei ihme vaikka olisi omistaja viskonyt sen sinne.
1.2. Virittelin tutustumisrastin Meijerille, idea oli että ummikoille voisi lyhyessä ajassa antaa korkeuden huumaa. Vuoriperhoilla köysitikkaat kattoon, sieltä jo alhaalla valjaisiin kiinnitetyllä erillisellä köydellä ja kasilla alas. Koko homman turvaa erillinen yläköysi. Ja kirsikkana kakun päälllä jos joku ei uskalla laskeutua, saapi laskeutumisköyden laskettua alas (puolisisansorkka solmulla). Tuli vaan mieleen että jos oikein haluaa hienostella, pitäisiköhän tikasköysikin voida laskea alas?
15.3. Lyngenin reissu oli, Sofiatinden, 1222m, jäi huippua vaille. Lumikiipeilyä ekaa astetta, kulmaa about 45 astetta, itse itsensä varmistaen, yhdesti köysi. Yhdellä hakulla meni, ei jäärautoja. Alas oli kiva, paitsi minisukset ens kerralla. Jääkiipeily oli kivaa, osin mixediä. Heikkoakin jäätä, irtosi isojai lohkareita. Yks 20m reitti pääosin front-pointingilla. Pari putoushakkua oli. Ei oikein kulkenut, pelotti just sopivasti.
17.3. Eilen pidettiin Tornion Seudun Koululle katolta laskeutumista. Lainasin kamaa PPO:lta kun nt: kamta eivät vielä olleet tulleet. Toiminta: yhdestä kattoluukusta ullakolta ylös katolle, valjaista lukollisella staattiseen joka kulki harjan yli savupiipulle, jonka ympäri oli abseilin päävarmistus. Solmulla alas lisäksi minä varmistin. Tikkaat olivat helppo tie reunan yli, kaikki menivät siitä. Paikka oli täydellinen tuollaiseen toimintaan. Virheitä olivat ajan nappius, viivytys olisi viivyttänyt. Kamojen varmistaminen, tarkistus alusta loppuun.
3.4. Kutsu Keskustelutilaisuuteen
Hei! Kutsumme kaikki kiipeilystä kiinnostuneet MINNE?
Perjantaina 7.4. klo MILLOIN?. Keskustelemme mm seuraavista aiheista:
* Tarvitaanko Torniossa kiipeilyseuraa? Mikäli tarvitaan, pyrimme pitämään seuran perustamiskokouksen
mahd pian, mielellään ennen kesälomia.
* Kiipeilyreissuja kesällä 2000?
Ryhmässä on hauskempaa, turvallisempaa ja edullisempaa.
* Kalliokiipeilykurssit?
Kaikille kiinnostuneille suunnattuja ”peruskursseja” voisi
pohtia järjestettävän kesällä. Mahdollisesti perustettava
seura saisi siitä hieman käyttörahaa.
Tervetuloa!
Merja Laakkonen 040-7680018
Timo Haaksluoto 040-7268525