Päiväkirjan 2. sivu
Valokuvia!
Uusimmat juorut!
Edellinen sivu
Tiistaina 22.9.1998
Onpas väsy olo! Oltiin varmistamassa Jyväskylän ammattioppilaitoksen oppilaiden koskenlaskua. Lisäksi jotain pientä ohjelmaa järkättiin. Steve piti eilenillalla pitkän puheet peleistä ja leikeistä. Mitkä ovat luottamusharjoituksia (trust-game) ja mitkä vain turhia temppuja (bullshit). Voisi olla hyvä olla tahallaan opettelematta mitään valmiita paljon käytettyjä leikkejä eri tilanteisin, koska silloin oppisi paremmin katsomaan tilannetta, tietämään mitä halutaan ja keksimään juuri siihen tilanteeseen sopivan leikin/pelin/jutun. En sano, että valmiiden leikkien käyttäminen tekisi ohjaajan sokeaksi tilanteen erityispiirteille, mutta houkutus käyttää valmista lääkettä vaivaan, johon se ei välttämättä sovi, voisi olla suuri.
Ai niin, totta kai laskimme Kukkolankosken! Tuli vettä sylin täydeltä, mutta silti se oli aika lussu reissu. Kukaan ei lentänyt veteen (no yksi jyvakki).
Tiistaina 22.9.1998 Timo Haaksluoto
Keskiviikkona 23.9.1998
Tänään heräsinkin vasta hiukka myöhässä. Tämä keskiviikko oli sovittu vapaapäiväksi (day-off) jotta saisivat ihmiset pakata torstaina tapahtuvaa lähtöä varten. Eilen kutenkin sovittiin että aamulla puoli yhdeksältä jatketaan puhumista. Se olikin osittain taktinen siirto minulta jättää väliin MINUN mielestäni turha keskustelu asioista, jotka MINUN mielestäni eivät olleet tärkeitä. Voin aivan hyvin olla väärässä, ja minulle sanottiinkin etten tiedä kaikkea mistä keskusteltiin. Silti en luule menettäneeni mitään arvokasta.
On ollut mielipiteitä muuttaa linjoja. On haluttu selkeämpää ja konkreettisempaa opetusta. Näin olen käsittänyt. Mutta selvää on, että kaikki eivät ole tyytyväisiä tapaan, jolla opettajamme meitä opettavat. Itse olen tyytyväinen, koska mielestäni näen idean Steven tyylissä esim jättää oppilaat keskenään suunnittelemaan ja olla pois viikon, jolloin pitäisi suunnitella isoa reissua. Voisin vallan hyvin kuvitella, että kaikki ne temput, jotka hän tai Matti tekee ja jotka ärsyttävät meitä, on tehty tahallaan ja tarkoin harkitun metodin mukaan.
Varsinkin eurooppalaisilla opiskelijoilla joilla on vuosien kokemusta organisoinnista ja reissujen järjestelyistä, tuntuu puuttuvan syvempi näkemys tapaan, jolla Steve meitä kouluttaa. Luulen, että on tarkoituksenmukaista laittaa meidät riitelemään keskenämme ja arvostelemaan opetustapaa. Luulen että vastuun meille jättämisessä on ideana oppia ITSE suunnittelemaan ja tekemään. Sekä ottamaan vastuuta koko ryhmästä. Ja oppia katsomaan sanomattoman taakse.
Todennäköistä on, että olen väärässä. Ja että saan kuulla kuittia siitä että laitan kaikkien luettavaksi vain omia mielipiteitäni ilman että kuvailen mitä todellisuudessa tapahtuu. Ja annas jos käännän tämän englanniksi, niin saanen odottaa the receipt (suom. kuitti).
Voisin konkreettisesti kertoa että tänään (mikä tahansa päivä, not today) keskusteltiin. Joku sanoisi että riideltiin. Ja kun jälkeenpäin kysyttäisiin että mitä saavutettiin, olisi useita erilaisia mielipiteitä. Mutta kukaan ei voi sanoa, etten ole laittanut muidenkin kirjoituksia tälle sivulle AINA, kun joku on halunnut.
Keskiviikkona 23.9.1998 Timo Haaksluoto
Keskiviikkona 24.9.1998
Koulu alkoi puoli ysi, ja vaikka luulin myöhästyväni (tulin 40 sek myöhässä), oli vasta pari ihmistä paikalla. Kiitettävää hitautta. Kesti vartin kunnes kaikki oli paikalla. Siitä tuli hieman kuittia joillekin. Jubattiin jotain, sitten Steve halusi joka ryhmästä kaksi ja siinä keskustelimme että on eri asia "live IN the mountains" ja "live WITH the mountains". Eli teimme brain-stormingin pehmeistä arvoista, eli ei käytännön asioista ("skills"-sanaakin käytettiin), kuten mitattavista taidoista tai silleen.
Sittenpä sain lapun että asuntolanhoitaja halusi tavata minut. Menin, ja sain kuulla että on tullut niin paljon valituksia solustamme että huh huh! Ja koska minä olen soluvastaava, minun perseeni on tulessa. Olen tosin hieman laiminlyönyt tehtäviäni koska olen ollut illat ja yöt poissa solusta jo yli viikon ajan (terveisiä vaan Katjalle!). Asuntolanhoitaja ja joku vielä isompi kiho tulivat sitten juttelemaan meijerille. Pyysivät olemaan hieman hiljempaa ja muistuttivat että hiljaisuus alkaa klo 23. Olen saanut tulikivenkatkuisempia kommentteja pieremisestänikin.
Ai niin, kuulemma meno on jatkunut aamuseitsemään ja vesi lorissut portaita ja seinän takaiset ihmiset ei voi lukea eikä nukkua jne...
Maanantaina sitten lähdetään, tai ainakin tällä hetkellä näyttää siltä että voisimme alkaa pikkuhiljaa pohtimaan lähtöpäivän miettimisen suunnittelua. Tai tätä se olisikin ellei Steve olisi sanonut sanaansa. On se kumma miten pari sanaa yhdeltä äijältä voi säästää yli 20 ihmisen monen päivän jauhamisen.
Mutta nyt minäkin sen huomasin, Steve manipuloi! Eli yrittää vaikutta meidän tekemisiimme kielenkäytöllään, vaikkei sitä suoranaisesti sanokkaan. Vakuuttelee että ei halua puuttua. Mutta kai se on vain kuitenkin ihan vain oman mielipiteen julkituomista. Joo, sitä se on.
Keskiviikkona 24.9.1998 Timo Haaksluoto
Torstaina 25.9.1998
Heti aamusta alettiin puhumaan, otettiin uudelleen esille pikkubussin vuokraaminen. Isoon bussiin mahtuu kaikki kajakit, mutta inkkareiden (intiaanikanoottien) kuljettamisen takia näyttää nyt siltä, että vuokraamme pikkubussin, vuokra 5000 mk!
Vaikka koulu maksaakin osan, ja meillä on hieman jo luokan rahaa, laskennallinen 200 mk / 25 oppilasta tuntuu paljolta.
Olemme jakaantuneet kolmia:
- Abisko-team, joka aloittaa Abiskosta ja kulkee n 100 kilometriä Abiskosta Kungsledeniä pitkin lähelle Kebnekaisen tunturiasemaa, jossa on toinen ryhmä
- Base-camp-team, joka kuljettaa tavaroita Nikkaluoktasta base-camppiin, minne he sitten aikovatkin sen pystyttää.
- Toinen base-camp-team, joka meloo käsitääkseni ja näiden suunnitelmien valossa Kiirunasta Nikkaluoktaan.
Itse olen Abiskoporukassa, se on pienempi ja suunnittelu sujuu tuhat kertaa helpommin kuin isommassa bc-porukassa. Meitä on 10, 9 oppilasta ja Mountain-Matti meidän perään katsomassa. Loput ovat beiskämp-tiimeissä. Kuvia luvassa kunhan...
Torstaina 25.9.1998 Timo Haaksluoto
Sunnuntaina 27.9.1998
Olemme lähdössä huomenna sitten reissuun. Meinasin että laittaisin tänne jo hyvissä ajoin kaikki suunnitelmat ja varustelistat ja ruokalaskelmat ja muuta olennaista suunnitelmaa, mutta... En ole oikein ehtinyt varustautuakaan kunnolla, esim kunnon alushousut ja villa-alusasukin piti hankkia, mutta... Tämä ilta ja ehkä yönkin puolelle menee pakatessa ja ruokia järkätessä.
En siis ole kirjoitamassa päiväkirjaa tänne, mutta meinasin pitää päivävihkoa reissussa, ja kopioin sen sitten tänne. Tarkoitus olisi palata kahden viikon päästä maanantaina 12.10.1998. Siihen asti so long...
Sunnuntaina 27.9.1998
Linkki Kungsleden-reissusta kertovalle sivulle
Maanantaina 12.10.1998
No tultiin takaisin reissusta joo, ehjinä kaikki. Tarkoitus olisi laittaa kuvia ja kertomusta ja päiväkirjaa reissusta omalle sivulleen. Englanniksi vaikka? Tulisi kansainvälistä ilmettä kuvioihin.
Maanantaina 12.10.1998 Timo Haaksluoto
Tiistaina 13.10.1998
Aamu alkoi puoli ysi, Steve kävi kertomassa että kaikki valmiina kahdeksi. Pitää laskea sinolit, trangiat ja öljytä kamina. Meijeri näyttää jo vähän samalta kuin ennen lähtöä.
Nyt on jo kuvia Kungsledeniltä!
Katsopas!
Tiistaina 13.10.1998 Timo Haaksluoto
Tiistaina 13.10.1998
Kun Steve aloitti kahdelta, tuntui uuden sivun kääntyvän. Hän puhuikin kakkosvaiheesta, johon nyt siirrymme. Se tarkoittaa teoriaa, paljon. Saimme aika monta sivua englanninkielistä tekstiä, joihin pitäisi tänä iltana tutustua.
Eli nyt kun meillä on jotain yhteistä kokemusta (ruottin reissu), meidän pitäisi teoriaan tutustuen opetella arvioimaan kokemaamme. Ja tehdä syvempiä johtopäätöksiä joiden kautta oppisimme vielä jopa jotain. Kyllä minä sitä jo aiemmin arvelinkin, että reissut ja muut käytännön seikat ovat vain työkaluja (ehkä tiedostamattomia) syvemmän ajattelupohjan omaksumiseksi. Eikä minun mielestäni pelkästään syvemmän ammatillisen näkemyksen hankkimiseksi, vaan samalla liitskauksella myös koko elämäntaidon opettelemiseksi.
Esimerkki: porukka haluaa kelata (engl. rewiew?) reissua. Steve haluaa meidän ensim oppivan arvioimaan. Ei riitä että tietää oliko kivaa, vaan kun arvioidaan, pitäisi jo tietää mm.
- Miksi arvioin
- Miltä näkökantilta arvioin
- Miten juuri minä arvioin
- Mitä varten arvioin
Ei siis enää riitä pelkkä itsetuntemus, vaan vaaditaan kykyä suhteuttaa asiat viitekehyksiinsä. Ei siis pitää reissulla kastumista sinällään mitenkään tärkeänä, vaan sitä mitä siitä opittiin. Tai laajemmin, miten tuota kokemusta käytetään tai ylipäänsä halutaan käyttää.
Tiistaina 13.10.1998 Timo Haaksluoto
Keskiviikkona 14.10.1998
Saatiin aika paljon hommia. Yksi porukka alkaa pohtia josko tekisi omaa sanomalehteä yhden numeron Pohjolan Sanomien väliin ja hommaisi rahaa siten. Toinen miettii tutustumista Outward Boundin Nurmeksen poppooseen. Kolmas eli se team missä mie oun pohtii viikolla 46 (?) tehtävää vierailua jonnekin, minne lie. Linkki aiheesta kertovalle sivulle.
Ja ne hirveät paperit pitäisi lukea loman aikana, AAARRRGGGHHH! Sain muuten kysyttyä luvankin luokalta laittaa kuvia tänne, ja kerroin näistä sivuista kaikille. Ei varmaan kyllä monikaan muista...
Keskiviikkona 14.10.1998 Timo Haaksluoto
Torstaina 15.10.1998
Oli tänään ihan hyvät keskustelut, heti aamusta muuten. Aiheena olivat mm kokemuksen kautta oppimisen erilaisuudet ja samankaltaisuudet eri ihmisillä. Siitä päästiin (minun puheenvuorostani) kollektiiviseen piilotajuntaan (Jung). Kohta tuli mm Robert Blyn (?) kirjassaan Rautahannu esille tuoma käsite "rite of passage". Pohdittiin mitä se meinaa. Kaipa tajusimme, eli passage on ihmisen hyppy uuteen, kasvupyrähdys jolloin ihminen saavuttaa uuden vaiheen elämässään. Eli tämä asia tapahtuu päässä. Rite taas on kulttuurin ja yhteisön tapahtuma, joka huomoi kyseisen tapahtuman. Esim ajokortti, siitä voikin miettiä onko se rop (rite of passage). Täytyykö ihmisen itse kokea siirtyvänsä johonkin uuteen vai kelpaako pelkkä yhteisön riitti rop:ksi?
Minun ajatukseni on, että olisi parasta jos kasvukokemus päässä sattuisi samaan aikaan kuin yhteisön asialle omistama riitti. Kun saat ensimmäisen kerran ja isäsi tai enosi taputtaa olalle ja sanoo "nyt olet mies, lähdetään vetämään kännit ja puhumaan naisista", tapahtuma tapahtuu ensin. Ehkä illemmalla tai seuraavana päivänä sitten enonkanssa kaljalle, vaan milloin alkaa päässä tapahtua muutoksia. Ehkä heti krhm, sen jutun jälkeen. Ryhti suoristuu ja poika tuntee itsensä mieheksi. Tai ehkä vasta vähän myöhemmin kunhan on yksin ja alkaa kelaamaan tapahtunutta...
No semmoista mietittiin joo. Ja sitten kysymys: "what kinds of rites of passage do young people need today?". Juteltiin että yhteiskunta erkanee luonnosta. Tasapainoakinetsittiin. ASDAN-systeemeissä on 25% tietokoneita ja 25% ulkoilmakasvatusta (outdoor education). Tasapainoa kai sekin...
Mutta nyt lomille, jee!
Torstaina 15.10.1998 Timo Haaksluoto
Maanantaina 26.10.1998
No loma sitten meni, kävin Joensuussa ja oli aika kivaa. Tänään alkoi koulu puoli ysi, kaikki oli myöhässä. Matti piti oppia kiipeilystä, lähinnä kertasi perusjuttuja. Saatan laittaa kiipeilytermejä englanniksi jonnekin näkyviin. Tekstit, mitä piti lukea, on luettu ja hieman pohdittu. Niihin palataan tässä myöhemmin. Maanantaina 26.10.1998 Timo Haaksluoto
Keskiviikkona 28.10.1998
aamupäivä oltiin kiipeilemässä sisäseinällä. Aloitettiin ihan alkeista ja ihan hyvin vissiin menikin. Harmi vain että kerkesi seinällä käymään yhden kerran, ylös ja alas, jee! Ja kerran kerkesi varmistaan. Onneksi ensi viikolla on kaksi kokopäivää seinällä. Pitää kyllä varmaan ihan huvikseenkin kikkailla iltasella kärpäsenä seinillä.
No iltapäivällä sitten Steve tuli back, ja aloitimme kevyesti postmodernin määrittelyllä ja vertaamalla sitä moderniin. Mietimme miten oppiminen ja kokeminen ovat muuttuneet esimodernista jälkimoderniin (hii, kiva suomennos). Väliin kolmen vartin pikkuryhmäkeskustelut Ruåttinreissun kokemuksista ja tunnelmista. Niitä sovitettiin sitten esi-jälkimoderneihin kategorioihin. Oli esim aika esimodernia vetää kanootteja lunta pitkin ja modernia saada ne liikkumaan mönkijällä. Vaan mikäs se sitten olisi postmodernia (jälkimodernia)? Kokea veto virtuaalisesti?
Se Kungsledenin päiväkirja, kääk! Kotvasen kestää vielä...
Keskiviikkona 28.10.1998 Timo Haaksluoto
Torstaina 29.10.1998
Aamu alkoi loppuvuoden aikataulun täyttämisellä. Laitettiin lista asioista mitä pitää vielä tehdä. Huomiseen jäi vielä päätettävää. Toin esille ehdotukseni 3-päiväisestä "reissusta" joka jos Steveä oikein ymmärsin, sai jo tilaa aikataulussa. Nyt siis odottelemme Steven reaktiota asiasta.
Toinen osio päivästä alkoi Colin Mortlock-nimisen kaverin erään "Adventure Alternative"-nimisen kirjan esittelyllä. Mortlock toi esille mm käsitteet "Stages of adventure", tasot: leikki, seikkailu, raja-seikkailu ja yliseikkailu (omaa suomennosta). Lisäksi Steve esitteli Mortlockin erilaisia käsitteitä (concept / issue) kuten elinvoima, myötätunto, kypsyys ja nöyryys. Se mikä jäi korvaan mutta vähemmälle huomiolle oli että oliko Mortlockin tavoite kasvattaa pärjääviä (self-reliant) ihmisiä?
No enivei kun kirja eteni amerikkaan, sikäläiset lie mehavioristisesti suuntautuneet tyypit ottivat vain osan Mortlockin ideoista. Jäljelle jäivät mm riskin merkitys. Tuli sellainen fiilis että he muokkaisvat opeista amerikkalaisen mallin, sellaisen joka kasvattaa amerikkalaiseen unelmaan. Onneksi Steve on melkein yhtä anti-amerikkalainen kuin minä, niin luulen. Kas USA kun on mielestäni maailman sairain valtio. Yritän saada jonnekin viime keväänä kirjoittamani jutun koko ulostetiivistymästä, mutta kun täällä ei ole kuin Word ja kirjoitin WP:llä.
No tuotiimpa yhden toisenkin ajattelijan mietteitä: trans-, eco- ja holo- käsitteet. Mutta koska koko iltapäivän tarkoitus oli antaa arviointikykyä meille (evaluation skills) esim Ruotsin reissua arviodaksemme, niin piti sitten miettiä miten mainitut käsitteet ja ajattelut täsmäsivät ruotsin kokemuksiemme kanssa. Tulos: no joo...
Pikku-John on nuori hulttio kadulta. Hänellä on tapana varastaa autoja ja polttaa niitä. Behavioristi passittaa hänet seikkailukurssille opettelemaan parempaa itsetuntoa jottei hän enää poltteleisi autoja. John on ekologi ja polttaa siksi autoja, mutta enivei seikkailukurssilla hän joutuu korkean tolpan päähän ja pitäisi hypätä trapetsiin. Super-ohjaajalla on John turvaköyden päässä ja hän ja muut kurssilaiset kannustavat Pikku-Johnia hyppäämään. Mutta koska John on fiksumpi kuin mitä behavioristit luulevat, hän ajattelee: "miksi helkutissa hyppäisin, mitä järkeä?". Behavioristi-super-ohjaaja onkin kusisen paikan edessä kun oppilas on kriittinen kurssia kohtaan. Hän antaa aikaa, muu porukka painostaa. Hän nostattaa Johnin itsetuntoa kannustamalla: "sinä pystyt siihen". Kun John lopulta hyppää ehkä vain päästäkseen alas, hänet viedään mukavaan ei-luokkahuonemaiseen luokkahuoneeseen jossa häntä kehoitaan siirtämään kokemansa itsetunto arkielämään. Vaan kun Pikku-Johnin itsetunnossa ei koskaan ole mitään vikaa ollutkaan, hän vain yrittää pelastaa maailma polttamalla autoja. Mutta ohjaaja sanoo: "et sinä halua olla looseri, sinä näytit pystyväsi kun vain haluat. Sinähän juuri näytit!".
Kas kun behavioristit Steve mukaan tutkivat vain ihmisen käytöstä eivätkä sen syitä tai mitä taustalla on, niin siksi he epäonnistuvat Pikku-Johnin tapauksessa. Henkilökohtaisesti minä ajattelen behavioristien olevan oikeassa, kunhan vain muistavat että ihminen on oikeasti kylmän laskelmoiva olento joka piilorationaalisesti arvottaa kaiken toimintansa. Ja vaikka tuntuisi olevan epävarma, hän toimii niinkuin parhaimmaksi laskee. Tämän mukaan ihmisen kaikki toiminta tähtää vain ja pelkästään omien päämäärien saavuttamiseen. Kohteliaisuuksin, koska ihminen laskee että on kannattavaa sijoittaa siihen koska se ei vaadi paljoa mutta tuottaa ehkä paljon. Kylmä ja julma tapa ajatella, mutta niin se kai vaan on. Itse tunnustan tämän mutta haluan silti valehdella itselleni että tunnen jotain ilman oman edun tavoittelua koska se tuntuu kauniimmalta ajatella niin. Esim jos lukee Francesco Alberonin teoksen "Rakastuminen", silmät avautuvat mutta välittömästi haluavat sulkeutua.
Nuoret tytöt kuulemma hakevat vain jännitystä ja kokeilevat moraalin rajoja varastaessaan jotain arvotonta kaupasta. Itse en usko että he kokeilevat moraalin rajoja vaan rajoja muuten vaan tai sitten se on vain jokin muu keino muuttaa itseään.
Torstaina 29.10.1998 Timo Haaksluoto
Maanantaina 2.11.1998
Aamu alkoi kivasti kiipeilemällä sisäseinällä. Kävimme läpi mm miten otetaan vastaan heilahtaminen suoraan seinään. Myöhemmin päivällä saimme jonkinlaisen kiipeilyohjaajatutkinnon vaatimukset, eipä kummoista ollut. Ihan perustasoa. Vaikeinta oli tulkita kohtaa jossa vaadittiin vuoden kiipeilykokemusta. Mutta kattoo ny miten paljon kertovat että vuodessa sitä kokemusta pitää olla, yhteensä vuosi?
Maanantaina 2.11.1998 Timo Haaksluoto
Keskiviikkona 4.11.1998
Opintotukipäivä sitten. Asumislasku pitää maksaa just tänään, saatiin lisäaikaa tähän päivään Seijalta. Piti olla toogabileet Papsissa mutta peruuntuivat kun ei ole tarpeeksi lähtijöitä. Eilen en kerennytkään kirjoittaa, kun nukuin pommiin. Porukka vaihtoi maanantain osia, mutta illalla keskusteltiin pitkään Outward Boundista ja muusta siihen liittyvästä. Oli taas aika syväpohdiskelevaa, mutta kivaa ja ihan mielenkiintoista.
Tänään katsottiin "Neverending Story" -leffa. Steve toi mukaan pari hyvää sanoisin kollektiivisesta alitajunnastakin löytyvää seikkaa. Olemattomuuden ja fantasian käsitteitä pohdittiin ihmispatsas-tempuilla. Tuokohan Steve "Rites of passage"-käsitteen mukaan? Katja lainasi Robert Blyn kirjan Rautahannu. Pitäisi lukea se kokonaan kun se viimeksi jäi kesken kesällä.
Nyt alkaa tulla opetuksesta aika paljon assosiaatioita ympäröiviin asioihin. Tunnilla käsitelty avoimena olemisen etu verrattuna Madonnan biisiin "Frozen" esimerkiksi. Järjen ja tunteen (Steve käytti termiä reasoning ja passion) tasapainosta ja eroista. Voisiko tälläisestä kahdesta ihmisesta muodostaa rakastavaisen parin?
Kun tälläiset omaan elämäänkin liittyvät assosiaatiot liittää ammattitaidoksi niin alkaa jo kurssin hyöty hahmottua paperillekin laitettavasti.
Keskiviikkona 4.11.1998 Timo Haaksluoto
Perjantaina 6.11.1998
Aamulla yhdeksältä oli treffit ja Steve pohti hyvin asiallisesti että niin se käy kun ei kaikki ole paikalla. Matti piti suunnistusta ja ensiapua. Kohta Steve kertoo jotain tutkinnoista ja kokeista kaipa me jonkinlaisen kokeen teemmekin. Maanantaina lähdemme 9 päiväksi Kuusamoon vaeltamaan. Osa tekee Karhunkierroksen, osa jää Rukalle laskettelemaan ja kiipeilemään. Itse kävelen osan Karhunkierroksesta ja kiipeilen hieman. Taitaa laskettelu jäädä rahanpuutteessa ensi elämään. (Katkeraa)
Perjantaina 6.11.1998 Timo Haaksluoto
Keskiviikkona 18.11.1998
Tulimme just Rukalta. Otimme mökin Salminlammelta ja porukka hajaantui ptkin reissua mm Karhunkierrokselle, laskettelemaan, kiipeilemään ja muuten vain heilumaan. Itse olin vajaan Karhunkierroksen opastuskeskukselta Rukalle, tosin oikaisin Porontimajärven yli ja liftasin tieltä takaisin. Lsiäksi kiipeilin kallioilla ja puussakin. Nyt voisi sanoa että köysitekniikat alkavat olla tuttuja.Tanskan pojat Henrik ja Stefan sekä belgialaistykkityttö Katrien lähtevät jo perjantai-iltana takaisin. Meillä on lähtiäisitkubileet huomenna, nyyh...
Keskiviikkona 18.11.1998 Timo Haaksluoto
Torstaina 19.11.1998
Aamupäivä oli oikeastaan aika turhaa höpinää siitä miten kokeet järjestetään. Ruoan päälle sitten tulikin tähän mennessä tietyllä tavalla miettien tärkeintä tietoa. Eli tutkinto mihin tähdätään on aeikkailu-apuohjaajan tutkinto. Se on ihan perustasoa kaikilta osin. Sitten erikseen voi mm melonnassa ja kiipeilyssä suorittaa intressin mukaan joitain asteita. Ilmoittauduin kaikkiin kokeisiin. Huomenna varataan aikaa harjoitella sisäseinällä ja altaalla.
Olen tässä miettinyt sivujeni uudistamista. Jos vaikka avaisin oman sivunsa melonnalle ja kiipeilylle ja erästelylle jne.. Miltäs kuulostaisi? Voisin laitella päiväkirjaa niille mitä olen tehnyt ja silleen, hmm... taidankin pohtia...
Torstaina 19.11.1998
Tiistaina 24.11.1998
Maanantaina meillä oli viimeinen teoriatunti kiipeilystä. Sisäseinällä Matin johdolla kertasimme vanhoja ja opimme pari uutta juttua. Esim kahden tiimin kilpailu kun pitää sivuttain kiipeämällä napata slingejä otteista. Lisäki nopeusskaba köyttä ylös, poikittaiseen ja köyttä alas. Minulla kesti ikuisuus. Nyt pari viikkoa treenaamme ja teemme kokeita. Seikkailuapuohjaajan tutkintoon meillä vaaditaan kuusi eri osa-aluetta:
- Navigointi
- Köysitekniikat
- Melonta
- Teoria I (filosofiaa, Hahnia jne...)
- Teoria II (kirjallinen koe eri tekniikoista, kiipely, melonta jne...)
- Soolo (YKSI yö yksin, löysää...)
Lisäksi voimme erikoistua joko kiipeilyyn tai melontaan. Muitakin vaihtoehtoja on, mutta aikataulutimme kokeita vain näille. Niihin vaaditaan enemmän ja laajempaa kuin tavan seikkailuapuohjaajan tutkintoon. Meinasin yrittää kaikkia kolmea. Tavoite on että kaikki, myös suomalaiset jotka ovat keväänkin, yrittävät apuohjaajan tutkintoa ennen joulua.
Saimme teoria I -kokeen kysymykset, meillä on viikko aikaa vastata niihin. Laittelen uuden sivun jossa pohdin itsekseni mm Kurt Hahnia, Chris Loynesia, John Holtia, Simon Priestia ym äijiä joihin meidät on tutustutettu. Teoriasivu.
Tiistaina 24.11.1998 Timo Haaksluoto
Keskiviikkona 25.11.1998
aamulla kiipeiltiin seinällä ja klo 12 alkoi teoria2-koe. Kysymykset teoriasivulla. Kolmisen tuntia tein oli aika helppo koe. Puoli kasilta saliin, Stevellä on jokin juttu, en tiä mikä, mutta kaikkien pitää olla paikalla.Keskiviikkona 25.11.1998 Timo Haaksluoto
Perjantaina 27.11.1998
Aamulla kuultiin että rock&ropes-koe on päivällä. Piti kahden ihmisen kiivetä koko ajan varmistetusti puuhun. Merjan kanssa aloitettiin, keksin muka hyvän idean tehdä valjaat köyden keskelle ja siten vaihtaa köydiä joista toinen aina alas sidottu. Paskat! Liian lyhyt köysi, piti arpoa ja koheltaa ennenkuin oltiin molemmat puussa ja alas. Minä KAI "pääsin läpi". Saan tulla ainakin toiseen kokeeseen. Nyt kirjoittelen teoriakoetta, katsopas täältä!
Perjantaina 27.11.1998 Timo Haaksluoto
Maanantaina 30.11.1998
Viikonloppu meni ihmissuhteita pohtiessa, ero tuli yhdestä mukavasta tytöstä johon tutustuin jokin aika sitten. Eilen kuitenkin tein teoriatehtäviä, vaikkei ollutkaan konetta jolla kirjoittaa, vaikka luvattu oli.Tänään tuli taas melottua, pitäisi tehdä sillekin aiheella oma sivunsa...
Maanantaina 30.11.1998 Timo Haaksluoto
Keskiviikkona 9.12.1998
Ohhoh, onpas vierähtänyt aikaa... No tiistaina piti sittenolla teoriakokeen valmis, mutta saatiin keskiviikkoon aikaa. Keskiviikkona palautettiin kokeet. Torstaina sitten oli melontakoe altaalla. Läpi meni mutta porukka ihmetteli kun Steve muodosti sisämelontaohjaajakoetta yrittävistä arviointiraadin joka katsoi ketkä meni läpi kokeesta. Hilkullahan tuo oli mutta läpi meni. Perjantaina olikin sitten 100 pisteen krapula ja hyvästä syystä. Aamusta oli tuntia jollekin höpöluokalle, lepoja kai ja olipas krapula. Heräsin Meijeriltä. Viikonloppu menikin nukkuissa.
Ai niin, sisäseinäohjaajakoe ei mennyt läpi mutta katotaan...
Suunnistuskoe meni läpi maanantaina ja eilen oli sählyturnaus, tultiin kolmosiksi vaikkei voitettu kuin hassusti. Pelasimme kahdella joukkueella ja pelit oli vain itseämme vastaan joten loppupeleihin mentiin helposti. Eilen sitten iltasella kaupunkiin pikkujouluihin. Sain pari tuntia unta ennen kirjallista kajakkikoetta tänä aamuna. Pitäisi varmaan laittaa teoriasivulle juttua siitä...
Keskiviikkona 9.12.1998 Timo Haaksluoto
Maanantaina 14.12.1998
Koulupa sitten loppui perjantaihin, silloin oli sisäseinäkiipeilyohjaajan koe joka muuten meni läpi!!! Olen siis Tai sitten jotain muuta, kattoo ny mikä nimike tulee.
Ulkkikset on pikkuhiljaa haipuneet pois. Jotkut lähti tyylillä, jotkut hissukseen. Osa vielä jäljellä. Alex ja Pieter lähti herättäen koko opiston, Helein ja Ellen aaamuviideltä... Muut tyylillään ja silleen. Snif... Jos tulee kaipuu, niin voit muistella valokuvia katsoen nitä aikoja... Pitää vielä jälkikäteen lisäillä joidenkin kuvat.
Joo, taidan tässä nyt sitten toivottaa hyvät
Uudet kujeet ensi vuonna. Tämä vuosi jäi kyllä nyt jotenkin kesken, torstaina oli jäähyväisbileet missä Karsten lauloi kirjoittamiaan covereita, olivat aika mainioita.
Joo... no niin, menkää jo!
Maanantaina 14.12.1998 Timo Haaksluoto
Maanantaina 11.1.1999
Koulu alkoi. Steve oli käynyt parturissa, Matti on entisensä. 5 uutta suomalaista tyttöä on uutta ja yksi hollantilainen jäbä, Joost. Tytöt on Paula, Pauliina, Tiia, Noora ja Eija. Steve alooittelei jollain essee-uhkailuilla, muka joka kuukausi pitäisi sellainen väsätä... Ja helmikuussa lähdetään Altaan, pohjois-Norjaan.
Maanantaina 11.1.1999 Timo Haaksluoto
Tiistaina 13.1.1999
Meidän piti kirjoitaa täksipäiväksi essee joistaineiheistamistä maanantaina juteltiin. Itse nukuin puoli viiteen asti joten jäi jutut kirjottamati ja tietenkin palauttamati. Tänään on juuri nyt uusien kastajaiset, pakkasta on vähän alle parikymmentä...
Suunnitelmia ollaan tehty, laittelen niistä lisää myöhemmin. Huomenna uintitesti, ensi viikolla 1 yön reissu.
Tiistaina 13.1.1999 Timo Haaksluoto
Perjantaina 13.1.1999
Keskiviikkona oli uinti- ja uhrinkuljetusuintitesti joka meni läpi, sekä illatsut GL:ssä, oli ihan kivasti porukkaa. Torstai kokeiltiin elämänlanka-esteratoja ja suunniteltiin tulevia ja lumilinnoja. Tänään sitten tehtiin nuotiopaikka kivaksi, lapioitiin seinät ympärille.
Ensi viikon maanantaina tehdään koko päivän suunnistusreissu, varmaan Ruotsin puolelle Karsikkojärven suuntaan. Tiistaina lähdetään yhden yön kestävälle testireissulle jonnekin. Keskiviikkoiltana onkin sitten bileet GL:ssä, luokkamme myy lippuja jotta saisi rahua.
Ai niin, Steve kertoi luokkamme olleen surkein ("worst") luokka koskaan. Asiaa. Minulla kyllä ainakin oli kivaa ja niin on ollut muillakin, hassua.
Nyt on sitten vain yksi ulkomaalainen luokallamme. Tuntuu pahalta kun niin mielellään ja helposti puhuu suomea ja sitten yksi ei tajua. Toivottavasti Joost kotiutuu (siis tänne) nopiaan ettei tuntuisi olo orvolta.
Eija luokaltamme sitten päätti luovuttaa. Syyksi kertoi ettei pälli kestä englantia. Eikä hän ollenkaan huonosti puhunut, paremmin kuin moni meistä alussa.
Lähdemmä tästä katselemaan metsäsuksia Ruåttin armeijan (?) ylijäämäkaupasta, Moi!
Perjantaina 13.1.1999 Timo Haaksluoto
Maanantaina 18.1.1999
Viikonloppu meni lepposasti nukkuissa. Aika pahaa lumimyräkkää piti, vaan onneksi ei tarvinnut ulkosalla nukkua. Tänään suunnistettiin hiihtämällä. Ostin Ruåttin armeijan metsäsukset, käytety. Ihan kohtuukuntoiset ja hintana 69mk. Sauvat vaan vielä uupuu, se on vähän kuin olisi fillari muttei bensaa. Huomenna testireissulle, yö ollaan jonkun kanssa kaksin. Minä olen Joostin (tytöt kutsuu Joustinpatjaksi) kanssa. Meinattiin joku kiva romanttinen lato vallata. Eli ei käynyt flaksi tutustumisbileissä. Ensi keskiviikkona muuten on Seikkailubileet GL:ssä, harmi vaan että kansanopistojen sählyturnaus on lauantaina...
Hennalla on yrjötauti, ei semmoinen itseaiheutettu kuin jollakin oli viikonloppuna. Ei minulla kuitenkaan. Ehkä sellainen on sitten kohta meillä kaikilla, sitten saadaan yhdessä isossa porukassa pelata tanskalaisen "biscuit"- leikin erästä versiota . (tarvitaan miehiä ja naisia, miehet asettuvat piiriin jonka keskelle laitetaan pikkuleipä (biscuit). Sitten vemputetaan ja se joka osuu ensimmäisenä pikkuleipään saa päättää kuka sen syö) Me varmaan se vemputus norjan puhumisella.
Tämä on eräänlainen testi. Näyttää ettei Steve, Matti tai kukaan muukaan virallinen ihminen paljoa tätä lue. Kokeillaan: "PÄLÄPÄLÄPÄLÄ!!" -Joo, ei ne reagoi.
Maanantaina 18.1.1999 Timo Haaksluoto
Perjantaina 22.1.1999
Päällimmäisenä lie kaikilla mielessä että tänään iltasella saapuvat ensimmäiset sählyturnauksen osanottajat. Lauantaina pelataan Putaan hallilla kansanopistojen sählyturnaus ja jos maan merkit paikkansa pitävät niin voittaja ei ole se joukkue jolla on parhaimmat pelaajat vaan selvimmät.
Keskiviikkona tultiin metsästä, ihan kivasti meni mutta suksien kanssa oli hiukka sotaa. Kyllä se on niin että vain omiinsa voi luottaa jos niihinkään. Ihan kiva oli rämpiä umpipöpelikössä muuten mutta kun katkesi side ja irtosi kokonaan lopulta.
Eilen käytiin luokassa teorioita läpi, kirjoittelin pienen esseenkin. Laittelen sen vaikka teoriasivulle kunhan joudan. Iso kasa kuvia olisi tulossa, se on kyllä hyvä kun fotoliikkeestä niitä saa jo suoraan cd-levyllä! Jättebueno!
Perjantaina 22.1.1999 Timo Haaksluoto
Maanantaina 25.1.1999
No viikonloppuna oli sitten kansanopistojen sählyturnaus. Jotain kai 200 tyyppiä täältä, Niittylahdesta, Suolahdesta (kai), Keski-Suomesta (uskomattoman kauniita tyttöjä oli, meinasi silmät nyrjähtää) ja vielä jostain, en muista mistä. En etes muista kuka voitti mutta hyvät pelit oli. Pelasin kahdessa joukkueessa, omassa ja Niitylahden. Kas siellä opiskelleena pyysivät mukaan ja kivaa oli. Sunnuntaiaamuna olikin sitten tuska ISO! Jokainen lihas niin maitohapoilla kun olla ja voi. Vaan krapulaa ei ihme kyllä ollut paljoakaan...
Tänä aamuna teimme loppukevään matkasuunnitelmat:
- 18.2. - 27.2. Altaan, Pohjois-Norjaan. Kiipeilyä, melontaa jne...
- 23.3. - 1.4. Kungsleden, vaellusta ja vuorikiipeilyä
- huhtikuu, jonnekin eurooppaan noin kuukaudeksi
Lisäksi pari sellaista aktiviteettia pitäisi vielä olla kuin ea1, ea2 ja hengenpelastusuintia vai oliko se C-uimaopettajakurssi... kas sehän meni minulta vuosi sitten vituiksi kun en osannut uida....
Lumilinnoja rakennellaan nyt takapihalle, meille tulisi joskus jokin ala-aste tai silleen ja sitten niille jotain ohjelmaa, pentuja puuhun tai kuuhun ja sitten makkaranmyyntiä tai sinnepäin. Kamojakin pitäisi huoltaa, hoh hoi. Kintut on kippeenä... viu viu!
Nyt on sitten uusia kuvia! Terhi-tyttönen niitä otteli ja saipa vielä fotoliikkestä kuvat cd:llä! Lissäkin tulee, toinen levy kokonaan ja sitten vielä Kebneltä skannattuja...
Maanantaina 25.1.1999 Timo Haaksluoto
Torstaina 28.1.1999
Heräiltiin tuossa aamusella ulkoa. Oli se kiva lumimajayö. Pakkasta oli mittarin mukaan vaivaiset -40 astetta. Löysää. Tällä viikolla tehtiin jossain päin Suomen ennätys, -51. Teki mieli lähteä jahtaamaan sitä. Ihan kivasti meni, pikkuvilu oli.Mikan, luokkamme pitkäletin, rustaamia runoja meinataan tässä lähetää runokilpailuun. Pitäisiköhän laittaa pieni esimerkki... no myähemmin.
Nyt on taas Tsekkaappa! Samaan paikkaan tungin vuoden ekan esseeni, Minna kehui sitä ja Steve kans. Siitä en sitten tiedä oliko se vittuilua kun olin ainoa joka palautti sen yli viikon myöhässä...
Torstaina 28.1.1999 Timo Haaksluoto
Maanantaina 1.2.1999
Pinnasin aamun, en saanut yöllä yhtään unta. Kuuta katselin ja kuuntelin Gatheringiä. Essee painaa mielessä, kuulemma keskiviikkoon mennessä pitäisi valmistella. Huomiseksi pitäisi laulu säveltää ja illalla melontanäytökseeen treenata... hohhoi...Meillä on aiheena "laulaa läpi vuorten" / "singing through the mountains". Eli laulun keinon selviytyä suunnistamisesta. Huomenaamuna jotain kolme kilsaa pitäisi mennä laulaen. Meinasin jollain tutulla veisulla konkkaan menneeseen GL:ään kontata.
Esseeseen pitäisi lukea yksi kirja, kas meinasin kokeilla yhditää lateraalista ajattelua reissun suunnitteluun, jotenkin yhdistää sen tähän kurssiin. Pitää yrittää jotain hienoa kun on jo nyt essee myöhässä.
Ai niin, pidettiin opppitunnit "uusille" eri aiheista, minä makuupussista. Englanti sujui ihan ok, mutta kylä se haittana oli.
Maanantaina 1.2.1999 Timo Haaksluoto
Tiistaina 2.1.1999
Aamu alkoi sillai kivasti kahdeksalta altaalla. Matti pisti uimaan ja kikkaileen kajakilla. Sauna oli ehkä kohokohta. Sitten tehtiin ne laulut, virittelin aika hyvän. Harmi että meni ryhmät ristiin eikä kukaan mennyt minun tahdissani GL:ään. Aika hyvät soitannot oli. Minna karkasi heti alkupeleistä ja Merjakin vain kääntyi ovelta. Mika ja Aki olivat luokkamme ainoat true-deathmetalfanit.
Tiistaina 2.1.1999
Keskiviikkona 3.2.1999
Kontisen Marian kanssa oli just meetinki, koulu maksaa lehtemme painokustannukset ja me hommaamme mainokset ja keräämme niistä rahat. Minusta tehtiin Joostin kanssa toimitussihteeri. Nimike kuulosta viralliselta, vaan stressiähän siitä saa.
Sain sitten esseenkin valmiiksi, laittelen niitä teoriapuolell joskus...
Keskiviikkona 3.2.1999 Timo Haaksluoto
Perjantaina 5.2.1999
Torstai-ilta oli toivoa täynnä (ei Topia) sillä oli SE PÄIVÄ! Eli opintotuki tuli ja oikeastaan meni.
Illalla piti olla palaveri aihiesta kaikista, vaan jutteluksi meni, kiipeiltiin porukalla ja oltiin yötä Meijerillä. Perjantaina 5.2.1999 Timo Haaksluoto
Perjantaina 12.2.1999
No onkos tosi, etten ole tällä viikolla vielä kirjoitellut? Ohhoh! Taisin minä pari kertaa yrittää, vaan kone jumi tai jotain. Aniway, aika stevenä on ollut kiirettä. Lehtijuttuja, mainosten myyntiä, sataa tonnia, melontanäytöstä, hoh hoi... Altareissu alkaa olla suunniteltu (minun mielestäni tarpeeksi), Päätettiin lähteä pitkälle reissulle Skotlantiin, Isle of Skaihin tms. Lievästi vituttaa, kun ei pääsyt Espanjan aurinkoon, aarrgghh!"!Nooralla ja Marjolla on aika ruuvit tiukalla, kun sadan tonnin juttu on muuten valmis, vaan johdanto on vielä työn alla ja ohjelma vittuilee kympillä. Eivät ole pariin yöhön kunnoll anukkuneet ja syöminenkin on tainnut jäädä väliin. Ja osa luokkaa ihmettelee. Viikonloppuna oli arpajaiset, viinat meni, viikolla on ollut ensiapua, hengenpelastusta ja mainoksia. ihan älyttömästi kiirettä! On se rankkaa... Pahin takaisku oli luokan päätös lähteä Skotlantiin! Steve lohdutteli että muka joskus siellä ei sataisi mutta en usko! No on se parempi kuin Irlanti, mietin jo vakavati lähdenkö ollenkaan Irlantiin. Skotlantiin kyllä jees, siellä voi ehkä jopa olla hauskaa.
Perjantaina 12.2.1999 Timo Haaksluoto

Vierailuja tällä sivulla / Visits in this page
Edellinen sivu
Palaute
Jos haluat lähettää minulle tai muille viestiä matkapuhelimeen, paina tästä!
Valitse verkko ja kirjoita vastaanottajan puhelinnumero ilman verkkotunnusta (050, 040 jne..)
Numeroni muuten on 050-3590299 ja Suomen tunnushan on +358 eli koko systeemissä pitäisi näkyä +358503590299 justiinsa!
Tekstiviesti
This page hosted by
Get your own Free Home Page