Tupakka valloitti sotilaiden mielet maailmansotien aikana. Tupakka toi muistoja kotoa ja hallitukset huolehtivat taistelevien miestensä tupakkatoimituksista.

Savukkeet jatkoivat voittokulkuaan maailmalla. Pelkästään Yhdysvalloissa savukkeiden myynti nousi vuodesta 1875 vuoteen 1880 42 miljoonasta kappaleesta 500 miljoonaan. Vuosikymmenen lopulla savukkeita myytiin vuosittain jo 2,19 miljardia. Savukkeet eriytyivät omiksi tuotemerkeikseen ja niitä alettiin mainostaa.

Savuketeollisuuden automatisointi laski tupakan hintaa. Savukkeet olivat käteviä ja tupakka-aski kulki helposti mukana kaikkialle. Savuke kädessä näytti houkuttelevalta ja tupakan ympärille luotiin yhteisyyttä: omasta askista oli helppo tarjota kaverille ja pitää yhteinen tupakkatauko.

Tupakointi alettiin nähdä nuorison turmelijaksi. USA:ssa ja Euroopassa käynnistettiin 1900-luvun alkupuolella kampanjoita nuorten tupakointia vastaan, mutta ensimmäisen maailmansodan syttyminen muutti kaiken. Sotakentille lähetettiin nuoria miehiä, ja jo sodan alussa tupakka nähtiin taistelijan erityistarpeeksi.

Lähes joka maassa sotilaille jaettiin säännölliset tupakka-annokset. Lisäksi sukulaiset ja avustusjärjestöt pitivät miehet tupakassa. Sotilaat polttivat fyysisistä, sosiaalisista ja osittain myös hengellisistä syistä. Tupakalla oli mieto huumaava vaikutus, se piti nälän loitolla ja tupakkatauko tarjosi hetken rauhoittaa hermoja taistelun keskellä. Sodan brutaalissa ilmapiirissä tupakan tarjoaminen oli myös inhimillinen ele.

Tupakan mainonnassa korostuivat isänmaalliset arvot. Sodan päätyttyä useimmat polttivat, nekin jotka ennen sotaa eivät olleet tupakoineet.

Tupakan rooli korostui entisestään toisessa maailmansodassa. Kotona olevien naisten tupakointi yleistyi. Tupakan polttaminen auttoi kestämään pommitukset. Tupakkayhtiöiden mainonta korosti savukkeiden tärkeyttä taistelemassa oleville miehille ja niinpä kotirintamalta lähetettiin tupakkaa taistelukentille.

Tupakoitsijoiden merkkitietoisuus oli noussut. Tuttu tupakkamerkki oli monen miehen ainoa sidos kotioloihin ja muistoihin menneestä siviilielämästä. Toisen maailmansodan aikana hyväksyttiin yleisesti myös ajatus, että tupakanpoltto lisää sotilaan tehokkuutta. Samalla tupakointi oli tärkeä osa miesten yhteishengen luonmista.