Tupakka auttaa solmimaan sosiaalisia kontakteja. Tulen pyytäminen on tavallinen tapa aloittaa keskustelu.

Savuketeollisuuden automatisointi laski tupakan hintaa. Kun aikaisemmin piipun ja sikarin polttaminen vaati aikaa ja tupakointivälineet olivat yksilöllisiä, olivat savukkeet puolestaan pieniä ja käteviä.

Tupakka-aski kulki helposti mukana kaikkialle. Savuke kädessä näytti houkuttelevalta ja tupakan ympärille luotiin yhteisyyttä: omasta askista oli helppo tarjota kaverille ja pitää yhteinen tupakkatauko.

Sodissa tupakan sosiaalinen rooli on aina korostunut. Tupakan tarjoaminen kaverille on inhimillinen ele ja askin viimeinen jaettu savuke on ainoita sivistyksen merkkejä kaiken brutaaliuden keskellä.

Tänäänkin tupakoija löytää heti seuraa junassa tai työpaikkojen tauoilla. Tupakkakopeissa tai pihojen tupakkapaikoilla jutellaan päivän tapahtumista vaikka ventovieraiden kanssa. Tupakka auttaa rikkomaan sosiaalisia esteitä. Se toimii luontevana keskustelunavaajana - jos ei muuten uskalla lähestyä toista, aina voi pyytää tulta tupakkaan. Treffeillä kaksi tupakoijaa tuntee olonsa helpommaksi, kun he löytävät yhteisen mielenkiinnon kohteen.

Tupakoijilla polttaminen on ajanvietettä, jota harrastetaan kavereiden kanssa. Kahvilassa voi istuskella ja rupatella pitkään kahvikupillisen loputtuakin, kun tupakka tarjoaa "syyn" istua pöydässä ostamatta koko ajan uutta kahvia.